Sortavalan silta

pitää kiertää. pääsiäsenä paikallinen taksikuski sanoi että silta on valmis ensi vuonna! erittäin hyvä on kiertotie suosittelen ajamaan!

No ei ole ihmeiden aika ohi, kiertotietä on ilmeisesti korjattu aika lailla sitten viime kulkeman! Korjattavalla sillalla voi kulkea vain jalkaisin.

--
Sortavalan Karjalan silta valmistui vuonna 1932.
Siihen aikaan se oli insinööritaidon mestariluomus, tyylikäs ja tehokas.

Tässä on pari kuvaa sillasta:

http://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/sortavala/sor557.jpg

Toisessa linkissä on sillan lisäksi kuvia Sortavalan rakennuksista ja niissä toimineista liikkeistä. Linkki on hyödyllinen ainakin matkailijalle ja matkaoppaille:

http://www.sortavala.fi/galleria/sortavalan-kaupunki/viljo-hakulisen-kuvat/karjalan-silta-625#joomimg

--
Elokuussa 1941 venäläiset joukot oli saarrettu Sortavalaan.

Venäläiset olivat panostaneet Karjalan sillan koko pituudeltaan, ja silta oli tarkoitus räjäyttää sopivalla hetkellä.

Eräänä yönä pari suomalaissotilasta laskeutui äänettömästi sillan Kymölän puoleisessa päässä veteen. He lähtivät uimalla tarkastamaan siltaa.

Tehtävä oli vaarallinen, koska vihollinen oli tulivoimaisena asemissaan sillan Seurahuoneen puoleisessa päässä.

Suomalaissotilaat huomasivat, että silta oli panostettu.
He alkoivat irrottaa nalleja räjähdepanoksista ja etenivät vedessä hiljaa kohti Seurahuonetta. He purkivat yli puolet sillan panoksista.

Elokuun yössä oli kuitenkin mahdotonta päästä toiselle puolelle rantaa.
He palasivatkin Kymölään.

Vihollinen räjäytti Karjalan sillan sähkösytytyksellä elokuun 14. päivänä 1941 klo 23:30.

Ihmetystä on varmaan aiheuttanut se, että vain Seurahuoneen puoleinen sillanpää meni "tuusan nuuskaksi"? Miksi Kymölän puoleinen pää ei räjähtänyt?

Kuva sillasta räjäytyksen jälkeen:

http://heninen.net/view_f.htm?F=sortavala&P=s-1941

Juuri enempää vihollinen ei ehtinyt Sortavalaa tuhota, sillä suomalaiset valtasivat kaupunkinsa takaisin seuraavana päivänä (15.8.1941) ja jo iltapäivällä kaupungintalon lippusalossa liehui Siniristilippu.
--

Mitä ihmettä siinä tarvitsee olla koko siltaa, ajaisivat täytemaata koko paskasen lahukan täyteen ja sillä hyvä.

Ideasi on kiintoisa.

Lahden paalutus ja täyttäminen karkealla murskeella toisi tonttialaa, jolle voisi rakentaa ydinkeskustan ja Kymölän yhdistävän modernin alueen katuineen.

Tämän Vakkolahden täyttäminen ei häiritsisi vesitaloutta, sillä kaupungin luoteispuolella oleva Tuhkalampi virtaa Airanteen järveen ja sieltä edelleen Laatokkaan.

Maanrakennukseen tarvitaan aika paljon massoja. Ainakin Rautakankaan louhimosta saatava sivukivi sopisi perustan rakentamiseen.

Vai olisko se Karmalanjärvi, joka saa vettä Helylän (Tohma)joestakin, ja siitä menevät Laatokkan. Se Tuhkalampi kun on melkonen mutelikko, elikkä luoso.

Airanne, joka on "siellä toisella puolella Kuhavuorta", laskee Karmalanjärveen, ja Karmalanjärvi laskee edelleen Laatokkaan.

Kuten kirjoitat, Karmalanjärven laskujokeen liittyy Tohmajoki (, joka alkaa Tohmajärveltä, tietty).

Tuhkalampi, tuo melkoinen lutakko, jonka voisimme kai kuivitella kasvimaiksi, pelloiksi, on laskuojallaan yhteydessä sekä Vakkolahteen että Airanteeseen.

Jos täytämme Vakkolahden ja jätämme Tuhkalammen ennalleen, voivat lammen vedet virrata Airanteeseen ja sieltä Karmalanjärveen ja sieltä Laatokkaan.

MOT.

Sortavalan silta rakennettiin siis vuonna 1932.

Silta tuli Karjalan kadun jatkoksi ja sai nimen Karjalan silta.
Silta sekä käytännössä että symbolisesti yhdisti kaupungin ja maaseudun, Sortavalan ja Sortavalan maalaiskunnan.

Sortavala on vettä, siltoja, puistoja.

Monet arkkitehtuuriltaan kiinnostavat rakennukset ovat yhä paikoillaan niin kuin ennen: kaupungintalo, tyttö- ja poikalyseot, Seurahuone, pankkitalot, suojeluskuntatalo, matkustajakoti, Hospiz-hotelli, jne.

Heninen.net -sivusto on tehnyt erinomaisen hienoa työtä Karjalan historian ja kulttuurin tallentamisessa ja esittämisessä. varsinainen tietopaketti!

Sivustolta löytyy mielenkiintoisia artikkeleita ja valokuvia.

Yhtenä esimerkkinä tästä liitän tähän linkin, jossa on kuvien avulla vertailtu Sortavalan rakennuksia toisiinsa ennen ja nyt. Sivu on hyödyllinen jokaiselle Sortavalassa matkailevalle:

http://heninen.net/sortavala/39-93/suomeksi.htm

Löysin Heninen.net -sivustolta lisää valokuvia Sortavalasta, sen silloista ja lähiympäristön maisemista. Kuvia on melkoinen sarja, linkki tässä:

http://heninen.net/folder_f.htm?F=sortavala

Kuvista näkee selkeästi, kuinka Sortavala on ollut elegantti, vireä ja siisti kaupunki jo 100 vuotta sitten.

Sortavalan sillan kupeessa oleva Seurahuone on mielenkiintoinen suomalainen rakennusperintökohde.

Vuonna 1938 valmistuneen rakennuksen suunnitteli arkkitehti Erkki Huttunen.

Rakennusta pidetään suomalaisen funktionalismin mestariteoksena.

Neuvostoaikoina Seurahuone oli upseerikerho.

Talossa on Sortavalan ainoa isompi konserttisali.
Sisätiloissa on eräitä alkuperäisiä interiöörejä säilynyt. neuvostoajasta huolimatta.

Vuonna 2010 Venäjän armeija luovutti rakennuksen Sortavalan kaupungille.
On mielenkiintoista nähdä, millaiseen käyttöön tämä arvorakennus nyt tulee.

Olen yöpynyt Seurahuoneen hotelliosassa kaksi kertaa. Oli kiinnostava elämys syödä aamupalaa siinä salissa, josta on näkymä Karjalan sillalle.

Millaisia muistoja Seurahuoneesta on muilla matkailijoilla?

Seurahuone oli syksyllä remontissa, käytössä oli vain osa huoneista. Takavuosina, kun ensi kertaa näin kauniin salin ja hienon portaikon, olin ihastunut, Nykyään rakennuksessa hotellitoiminnat ilmeisesti tulevat säilymään, muuten tiloja on ilmeisesti tarkoitus käyttää nuorisokulttuurin tarpeisiin. Isossa salissa on silloin tällöin markkinat, muualta tulevat kiertelevät kauppiaat pitävät myyntinäyttelyjä, myytävänä lähinnä vaatetavaraa. Viereisessä rakennuksessa toimii pitsaravintola, siinä Seurahuoneen ja Kauniksen välissä. Maukkaat eväät siinäkin.
Mutta mikä vahinko, että Seurahuoneella ei enää ole ravintolaa, siellä sitä olisi tilaa eikä tarvitsis jonottaa Relaksin ahtaudessa...

Tosi hyvä juttu.

Uuden matkailukevään koittaessa voisimme varmaan nyt koota tälle palstalle luettelon ja kokemukset Sortavalan ruokapaikoista, eikös vaan?

Sortavalan keskustan rakennuskanta on säilynyt pitkälle vanhassa suomalaisessa asussa.

Suomenaikaisesta arkkitehtuurista ovat hyvinä esimerkkeinä 1900-luvun alussa rakennetut koulurakennukset, jotka hallitsevat edelleen Sortavalan kaupunkikuvaa.

Myös entinen Keskuskansakoulu on kooltaan vaikuttava rakennus. Kesällä 2011 topakka ryhmä naisremontoijia työskenteli rakennuksen sisäosissa, kun sinne puikahdimme katselemaan ja ihmettelemään.

Poikalyseon rakennuksessa taitaa toimia nykyisin maataloustekninen oppilaitos, ja entinen Tyttökoulu on Petroskoin yliopiston käytössä.