Morsiushuntuputous

Karjala-matkailijoita varmaan hyödyttää erilaisista matkakohteista kertova kartta, missä on mitäkin, yhdellä arkilla.

Löysin tällaisen kartan. Se kattaa alueet Syväriltä ja Äänisen takaa Vienanmerelle:

http://www.ruslania.com/entity-9/context-321/details-972.html

Tässä vielä pari kuvaa Morsiushuntuputouksesta kevään matkakuumetta nostattamaan:

http://www.panoramio.com/photo_explorer#view=photo&position=362&with_photo_id=54613692&order=date_desc&user=4618440

http://www.panoramio.com/photo_explorer#view=photo&position=5&with_photo_id=2562125&order=date_desc&user=200253

http://www.panoramio.com/photo_explorer#view=photo&position=320&with_photo_id=54615269&order=date_desc&user=4618440

Tien kunto näkyy seuraavassa kuvassa. Parissa kohtaa on laajoja kuoppia, joista pääsee kulkemaan pohjien kautta mutkittelemalla ja varovasti ajaen, 10-20 km/h nopeudella.

http://www.panoramio.com/photo_explorer#view=photo&position=1729&with_photo_id=12927978&order=date_desc&user=218450

Vertailun vuoksi tässä vielä kuva Ryymäkoskesta, joka on Tohmajoen koskia ja joka sijaitsee Ruskealassa:

http://www.panoramio.com/photo_explorer#view=photo&position=350&with_photo_id=54614074&order=date_desc&user=4618440

Olemme panneet merkille, että Laatokan-Karjalassa on alettu viime vuosina rakentaa vesivoimaloita.

Syyskuussa 2011 otettiin käyttöön Läskelän kylän uudistettu vesivoimala.
Läskelän voimala syöttää merikaapelin kautta sähköä mm. Valamoon.

Ylempänä Jänisjoella ainakin Hämekosken voimalaa on myös rakennettu kuntoon.

Suomen rajan läheisyydessä sijaitsevia vesivoimalakohteita kehittää ja rakentaa Nord Gidro -niminen yhtymä.

Karjalassa on tavoitteena rakentaa lähivuosina kaikkiaan noin 30 pientä vesivoimalaa.

Nord Gidron seuraava projekti on Ryymäkosken vesivoimalan uudistaminen.

Viimeksi kun kävin tuolla kyseisellä koskella, niin tiet oli tällaisessa kunnossa:
http://www.englishrussia.com/images/roads3/6.jpg

Runo Jukakoskelle:

"Historian oikkuja tuumittelen,
Impilahden koskea muistelen.

Onnenkyynel Laatokan hiekkaan putoo,
koski yhä häähuntuaan kutoo,
suomipoikaa luokseen vartoo."

Talvisodan aikana venäläisillä oli tärkeä huoltotie välillä Ruhtinaanmäki-Ruokojärvi.

Tältä tieltä kääntyy Jukakoskelle johtava tie.

Tienhaaran alueella on Patamäki -niminen kukkula, jonka hallinnasta käytiin kiivaita taisteluja. Suomalaisille tuli ikäviä tappioita Patamäen ympäristössä.

Venäläisten oli pakko pitää huoltotiensä auki, ja toisaalta suomalaiset tiesivät, että Patamäeltä käsin tie pystytään katkaisemaan. Huoltotiellä virtasi materiaalia ja sotilaita Kitelän motin ja Ruhtinaanmäkeen pysäytetyn vihollisjoukon välillä.

Tammikuun loppupuoliskolla vihollinen työnnettiin huoltotien Ruhtinaanmäki-Ruokojärvi tasalta etelään rautatielinjan taakse.

Jos onnistuin kaappaamaan koordinaatit, Patamäki on tässä kuvassa:

http://ntile1.navici.com/karjala/?LAYERS=topo20k_group&BBOX=4572678.317553708,6847120.245405258,4573395.1171666365,6847837.045018186

Risteyksestä pohjoiseen lähtevä tie vie Jukakoskelle, Morsiushuntuputoukselle.

Karttakuva ei osunut kohdalleen.

Uusi yritys:

http://ntile1.navici.com/karjala/?LAYERS=topo20k_group&BBOX=4573395.1171666365,6847478.645211722,4573753.516973101,6847837.045018186

Patamäen, joka on Jukakoskelle johtavan tien haarassa, esittäminen ei onnistunut edellisissä viesteissä. Sori.

Uusi yritys:

Kun laitat seuraavan linkin "Karjalan kartat" hakuruutuun vasempaan laitaan sanat "Ruokojärvi, Kitilä", oikeat koordinaatit tulevat näytöllesi:

http://www.karjalankartat.fi/

Kohdistan saman paikan (noin!) vielä Wikimapian karttakuvalle, valkea risti, ole hyvä:

http://wikimapia.org#lat=61.7260781&lon=31.3879395&z=13&l=17&m=b

Laatokan-Karjalan vesivoiman näkymiä

Vuolas Jänisjoki on Laatokan-Karjalan vesivoiman päätuotantojoki.
Jänisjärven järviallas on suuri meteoriittikraatteri alkuperältään.
Joki lähtee järvestä ja laskee Läskelän kautta Laatokkaan.

Jänisjärven ja Laatokan välinen korkeusero on 60 metriä, josta Läskelässä hupenee 13 metriä.

Läskelän juuri uudistetussa vesivoimalassa on 6 turbiinia, joiden teho on yhteensä 4,8 megawattia. Voimala turvaa Valamon, Läskelän ja lähikylien sähkönsaannin. Nord Gidro -yritys toteutti tämän kunnostuksen. Tehtävä ei ollut helppo, koska Jänisjoen virta vyöryy koskessa vauhdilla kohti Läskelän suvantoa.

Jänisjoen ylävirrassa on kolme muuta vesivoimalaa, joista ainakin Hämekosken voimalaa rakennettiin kuntoon kesällä 2011.

Nord Gidron tarkoituksena on rakentaa tai korjata yhteensä 4-6 voimalaa Laatokan pohjoispuolisella alueella.

Seuraava projekti toteutetaan Ryymäkoskessa Tohmajoella.

Myöhemmin ehkä kunnostetaan Jukakoski Kulismajoella, jos sähkölle löytyy tarvitsijoita.

Lisäksi Nord Gidro rakentaa pieniä vesivoimaloita Uhtuan Uhut-joelle, kolme voimalaa Mujejärven alueelle. Lisäksi Pitkärannan ja Salmin alueella tutkitaan vesivoiman hyödyntämistä ja Petroskoissa käynnistettäneen voimala Lohijoella.

´´´
Kuten edellä onkin todettu, Laatokan pohjoispuoliselle alueelle, Sortavalan seudulle kaavaillaan 4-6 uutta tai korjattavaa vesivoimalaa.

Yksi näistä voimaloista on Tohmajoen Ryymäkoski.

Vesivoimala rakennetaan myös Petroskoihin (Lohijoki) ja yhtä suunnitellaan Pitkärantaan (Uuksujoki).

Pienet vesivoimalat sopivat hyvin vesistörikkaan Laatokan-Karjalan sähköntuotantoon, sillä ne tuottavat turvallisesti ja varmasti sähköä paikalliseen tarpeeseen.

Sen sijaan Karjalaan suunniteltu ydinvoimalahanke näyttää lykkääntyvän entisestään. Ydinvoimala on ollut tarkoitus rakentaa Tiiksan kylän tuntumaan Mujejärvelle, noin 100 kilometrin päähän Suomen rajasta.
---

Lähialueen energiakokonaisuuteen liittyy se, että Karjalan tasavallan hallitus ja Gazprom ovat viime vuoden lopulla tehneet investointisopimuksen kaasuputken rakentamisesta Laatokan itä- ja pohjoisrannoille.

Gazprom rakentaa kaasuputken Aunuksen, Pitkärannan, Sortavalan ja Lahdenpohjan piireihin vuosina 2012–15. Kaasun toivotaan ratkaisevan näiden alueiden ja kaupunkien jokatalviset lämmitysongelmat.

Kaasu johdetaan Aunukseen ja Laatokan-Karjalaan Uralin suunnasta tulevasta kaasuputkesta.

Kaasuputki on ollut käytössä tähän saakka vain Petroskoissa ja Kontupohjassa.

Ehkä tuo Gazpromin uusi maakaasuputki auttaa pitämään kylmän poissa Laatokan ympäristön taajamien rakennuksista tämän vuosikymmenen loppupuoliskolta alkaen.

On jokatalvista mediakauraa, että Venäjällä joudutaan evakuoimaan ihmisiä jäisistä asunnoista.

Esimerkiksi lähellä Suomen rajaa sijaitsevassa Alakurtissa evakuoitiin menneenä talvena melkein tuhat ihmistä, kun 24 talon ja 250 asunnon lämmitys petti putkien jäädyttyä. Tilanne alkoi tammi–helmikuun vaihteessa, kun alueella oli jopa -40 asteen pakkasia.

Alueelle julistettiin yli kaksi viikkoa kestänyt hätätila. Myöhemmin helmikuussa Kantalahdessa jäi teknisten syiden vuoksi lämmöttä 163 asuintaloa, kolme poliklinikkaa, kolme koulua, 9 lastentarhaa ja monia muita oppilaitoksia. Asukkaille jaettiin ensiapuna huopia ja vuodevaatteita.

Myös Suomen Punainen Risti yritti toimittaa apua Kantalahteen, mutta tarvikkeet jäivät tulliin eivätkä päässeet perille.

Ajomatkaa Morsiushuntuputoukselle on 11 kilometriä Sortavala-Prääsä -maantieltä. Tie lähtee uudelta tieosuudelta.

Morsiushuntuputous on näyttävimmillään juuri näinä kevätpäivinä.

Kun tarkastelee putouksesta otettuja kuvia, näyttää sen nimi olevan joissakin kuvissa "Valkoiset sillat" (Белые мосты).

Tässä kuivan ajan kuvassa Morsiushuntuputous on vähävetinen, mutta silti viehättävä:

http://www.panoramio.com/photo_explorer#view=photo&position=1005&with_photo_id=442978&order=date_desc&user=89123