Koirani räyhää

Epävarmat koirat,jotka sai tukea,kun omistajat tulivat.
Toki,jos käytösopit olisi kunnolla päässä,niin se määrittää käytöksen,vaikka epävarma koira olisikin.

Ei koirat syyttä pärise, tai ajankuluksi tappele..Aiheesta kuitenkin. Etuuksien puolustusta useimmin. (joihin omistajakin kuuluu)

Usein uudessa tilanteessakin koira on kokematon..Kokemuspohjaisesti toimii. Toimii varmasti ensikerrallakin, ellei toisenlaista kokemusta tule..

Oishan se kiva tietää mitä koiran päässä liikkuu, kun se remmiräyhäksi ryhtyy. Useimmiten kuulee selityksen, että sen kimppuun on hyökätty, ja siitä se alkoi. Aina ei ole tätäkään. Alkoi vaan.

Oma koirani - parivuotias uros - on maailman kiltein ja sosiaalisin. Koirapuistossa suosittu kaveri, koska tulee kaikkien kanssa toimeen, ei alista eikä lähde tappeluihin uhittelijoiden kanssa, ei myöskään ole arka, vaan toimii suht. rohkeasti uusissa tilanteissa.

Mutta hihnalenkeillä räyhää toisille koirille. Kaiken kokeiltuani olen saanut rähinän hallintaan kolinapurkin avulla, joten ohituksemme ovat nyt siistejä.

Eniten kiinnostaa just se, miten se räyhääminen ilmenee tasan niissä tilanteissa, jolloin minä olen hihnan päässä. Koira on kyllä minuun hyvin kiintynyt, huomaan, että se "palvoo maatakin jalkojeni alla".
Olenko resurssi, jonka se ilmoittaa varatuksi, kun toinen tulee vastaan?

Harmittavalta tuntuu ajatus, että epävarmuuteni loisi tilanteen. Omasta mielestäni olen itsevarma ja rauhallinen ihminen. Tiedän, että kolinapurkki-komentamiseni ainoastaan tukahduttaa koiran käytöksen, halu rähistä jää. Jos en huolella ohjeista ohitusta, rähähdys tulee varmasti.

"Olenko resurssi,"...välttämätön ja puolustamisen arvoinen, koiran hyvinvointiin suoraan vaikuttava.
"palvoo maatakin jalkojeni alla"...tästä helposti yleensä näkee, että miten herkästi ja voimakkaasti kokee tarvetta puolustaa..

Koirat reagoivat epävarmuuttaan omistajiensa epävarmuuteen. Kiinnittäkää huomiota omaan olemiseenne, jos olette OIKEASTI varmoja, niin koiranne luottaa teihin. Jos vain teeskentelette sitä, niin epävarma koira aivan satavarmasti huomaa sen ja raukka epävarmuuttaa puolustaa vain itseään tuolla käytöksellään. Koirat ovat elekielen mestareita, niille on aivan turha edes yrittää esittää mitään. Opettele ensin itse käyttäytymään, sen jälkeen koirasi luottaa sinuun. Ei yhtään aikaisemmin. Eihän se mikään idiootti ole. Koiran luottamusta ei ansaita negatiivisuudella, rankaisuilla, huutamiselle, kiskomiselle tms. Päinvastoin.

Mukavaa, kun otitte kantaa!
Minusta aika heppoinen tulkinta että kaikki remmirähinä johtuisi pelosta tai epävarmuudesta. Oma koirani ei tällaista osoita muissakaan tilanteissa. Miksi se pitäisi pelottavana tilannetta, jossa ei ikinä, milloinkaan eikä koskaan ole otettu kontaktia toiseen koiraan? Ainoastaan mennään ohi. Siinä olen samaa mieltä, että ei se idiootti ole.

Kyllä se minusta lähinnä pullistelulta näyttää. Häntä jäykkänä pystyssä ja rinta rottingilla. Tiukka tuijotus päällä.

Kolinapurkkikokeiluun päädyin siksi, että mikään tekemäni ei saanut koiran huomiota, kun toinen koirakko lähestyi. Purkkia tarvitsi paiskata vain kerran, sen jälkeen on riittänyt ravistus kiellon vahvisteena, aina ei sitäkään. Ja sain katkaistuksi jo harmilliseksi ehtineen käytöksen.

Vastaantulijoita en rupea väistelemään, koska käytännössä se on mahdotonta. Aina tulee tilanteita, joissa et pystykään väistämään. Epäilen myös, että koiralle väistäminen on viesti heikkoudesta: omistaja pelkää vastaantulijoita.

Luottamusta kyllä ilmenee muissa tilanteissa paljonkin. Esim. irti pidän jos suinkin mahdollista, ja koira on luotettava luoksetulija. Se pitää silloin kontaktia hyvin ja oma-aloitteisesti.

Vähän kyllä huvittavaa, miten yksi sana, kolinapurkki, saa joidenkin tunteet pintaan, ja mielikuvituksessaan jo näkevät minut karjumassa ja repimässä ja pieksämässä sadatellen vapisevaa koiraparkaani!
Veikkaan, ettette tunnista meitä, kun vastaan tullaan!

Kaikkien kommenttien jälkeen tulee mieleen, mikä minussa on vikana? miten voin muuttaa itseäni kun menemme ulos toisenlaiseksi.

Ärrrhhärhräyh

Koirasi on kuin kopio omastani, rotu vain on eri. Kolinapurkki sana herättää kovasti mutu-tunteita. Ja oletuksena aina se että koira niiin pelästyy ja menttää luottonsa ym. Ja höpöhöpö. Omallani se toimi loistavasti, ja todellakin pieni varoittava heläus palauttaa korvat... ja homma menee hienosti.
Omani ei aloita, katsoo vain tarkasti mitä vastaantulija aikoo, jos kaveri menee rauhassa, omani myös. mutta jos uhoa on vastapeluri, omani ei aina malta olla sanomatta; alat sää mulle ja jne. Mutta pieni liike, ja kas kummaa. Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto...
Jatka vain ihan rauhassa tyyliäsi, älä piittaa vinkuintiaaneista.

Viel on lisättävä, kun en edellä huomannut, että min heitin purkin ihan kohti, koiran persuksille niin että rämähti, ja jos mahdollista, ehkä kannattaa huomioida se toinen koira jos mahdollista, sillä jos se on arka, suotta pelästyy asiasta jota sille ei ole tarkoitettu

Tässäkin vietiketjussa huomaa heti, miten vaikea omistajan on hväksyä sitä että hänen tekemisensä olisi se mikä mättää. Jo ssitä ei myönnä ja ei siten hyväksy mitään muuta ehdotettua ajattelu ja toimntatapaa kuin sen mitä jo nyt tekee ja mikä ei toimi, niin taas vaan ihmettelen miksi tänne ylipäätään kirjoittelee.