Miten hän pärjää?

Voi rohkeutta sinulle! Ja kiitos hyvästä aloituksesta. Minäkin olen näkövammainen homo vaikken olekaan sokea, en tosin tarvitse keppiä, kun toisella silmällä näen riittävästi.

Minullla on mies joka on ihan normaali, siis näkökyvyn suhteen, eikä se näkövammastani ole juuri huomautellut, ollaan oltu toista kymmentä vuotta yhdessä.

En ole koskaan kuullut mistään erityisistä näkövammaisten homojen foorumista, mutta kaipa sellainen jostakin löytyy. Toisaalta voihan sitä itse alkaa pioneeriksi.

On hienoa, että on kaltaisiasi äitejä, minäkin olisin toivonut tuollaista.

Kyllä homoissakin on paljon niitä jotka eivät ole "virheettömiä ja pinnallisia". Sellaisia joita ei kiinnosta ulkonäköasiat juuri yhtään.

Itse seuraan jonkun verran muotia ja tykkään miettiä tyyli- ja kauneusasioita ja laittautua tyylikkäästi ja hoitaa ihoani, muttei minullekkaan ainakaan olisi mikään ongelma kulkea henkilön kanssa jolla on valkoinen keppi, ei sitten ollenkaan! Eri asia sitten voisinko jakaa pinnalliset kiinnostuksen kohteeni tälläisen henkilön kanssa joka ei pysty elämään yhtä visuaalisesti kuin mitä minä, mutta ei sekään ole kaikki kaikessa. On minulla ollut poikaystäviä joita ei ole kiinnostanut muoti jne visuaaliset asiat vaan enemmänkin esim urheilu, vaikka ihan näkeviä ovat olleet ja hyvin on mennyt vaikkei kaikki kiinnostuksen kohteet yhteisiä ole ollutkaan.

Ymmärrän hyvin äidin huolen. Itse olen bi-mies ja aviossa. Olen seurannut läheltä homojen elämää. Toki meitä' on joka junaan, mutta uskon, että poikasi löytää kyllä kunnollistakin miesseuraa, jotka arvostavat myös toista ihmistä ihmisenä. Toki enemistö on tuuliviirejä. Homosuhteet tahtovat vain olla kovin lyhytkestoisia pisimmillään noin 5 vuoden pituisia. Toki joku poikkeus löytyy. Suhteet tuovat usein pettymyksiä ja mielipahaa ja aiheuttavat masennusta.

Seksi on homosuhteissakin tärkeä. Seksi vain ei ole miesten kesken niin suoraviivaista kuin heterosuhteissa. On btm, top ja vers. tyyppejä. Vers-vers sopivat hyvin yhteen, mutta ei taas btm-btm tai top-top. Peniksen koolla on myös tärkeä sija seksissä. Heterosuhteissa kun taas se häviää rakkauden taakse.

Pojallesi oli varmaan parasta, jos löytäisi lesbotytön jolloin kummatkin voisivat myös elää omaa elämää, mutta ei olisi koskaan yksinäinen ja tuntisi tulleensa hylätyksi.

Kaikkea hyvää itsellesi ja pojallesi.

Oikea rakkaus on välittämistä joten eiköhän sinunkin pojallesi joku mukava ja lämmin rakastaja löydy. Sinunkin pojallasi näkövamma on vain pieni vika, mutta minä en näkisi mitään estettä rakastaa näkövammaista. Hänelläkin on varmasti paljon hyviäkin puolia eikä vain se huonopuoli. Itse katson huonojen ulkoisten puolien sijaan kultaisen sydämen perään. Älkää luovuttako!

Jaksamisia!

Hei vaan!

Pirkanmaan Setassa on käynnistynyt ryhma johon kuuluu vamutuneita ja muita. Kannattaa soittaa toimistoon Riku Karppiselle hän osaa neuvoa eteenpäin. Vamman vuoksi ei kannata jäädä yksin, sieltä varmaan löytyy hauskaa seuraa.

En minä nää mitään ongelmaa siinä, että olisin parisuhteessa näkövammaisen kanssa. Jotkut homot kyllä ovat todella pinnallisia mutta eivät kaikki.. en tietenkään voi taata sitä mutta ainakaan en itse katso ihmisen naamaa enkä varsinkaan mitään peniksen kokoa!.. ihminen on niin paljon itsessään tärkeämpi asia. Ja en varmasti ole ainoa joka näin ajattelee :)

Itsekin olen 17v ja mitä nyt olen oppinut elämässäni ja tunnen ikäpolveani, niin varmasti jos poikasi laittaa itsensä likoon löytää hän varmasti jonkun vierelleen elämässä. Myös niin kauan kun se ei ole hänelle ongelma, ei se ole kenellekään muullekaan.

Älä siis äiti siellä huolehdi pojastasi! hän pärjää ihan varmasti myös tällä elämän osa-alueella.

Ja vielä tuohon kysymykseen että mistä sitten voisi etsiä niitä miehiä.
No onhan noita tapoja setan kerhoista aina nettipalstoille asti, tosin jos ei näe niin jossain qruiserissa voi olla vaikiaa olla. Mutta onhan noita baarejakin jo sitten. En vain nyt itse pysty käsittämään että kuinka paljon se näkövammaisuus rajoittaa elämää, joten tähän on vaikea mitään konkreettista neuvoa antaa :/