PYÖRÄILUN OPETTELU MELKEIN 6-VUOTIAALLA!

Aina ei vain välttämättä jotakuta kiinnosta pyöräily. Tiedän joitakin lapsia, jotka ei välittäneet ollenkaan oppia pyörällä ajoa. Kyllä tuo kuitenkin ohi menee ja saattaa se uusi pyörä innostaakkin tenavaa. Kannattaa kokeilla. Uusi pyörä on aina uusi pyörä.

En nyt tiedä mikä auttais, mutta sen sanon että ei se pyöräilyn oppiminen mitenkään elintärkeää ole, eli ainakin huolestuminen on turhaa. Ja jos lapsi ei halua pyöräillä niin älä missään nimessä painosta, menee maku koko hommasta vieläkin enemmän.

Turvallinen alamäki. Näin opin itse 4-5-vuotiaana apupyörättömäksi. Isi antoi vauhtia ja tökkäsi alamäkeä pitkin menemään, huijasi vielä että pitää kokoajan kiinni. Alhaalla sitten ihmettelin että katsos, eihän tämä ollutkaan niin hankalaa. Opettelussa on tärkeää hahmottaa vauhdin antama vakaus.

Meillä lapset ovat opetelleet isekseen ajamaan ilman appareita. Ensin vain istuneet pyörän päällä, sitten potkineet jaloilla vauhtia ja lopulta nostaneet jalat polkimille ja jossain vaiheessa huomanneet että osaavat ajaa. Riippuu varmaan lapsesta riittääkö intoa opetteluun vai ei. Minulla ei ole riittänyt intoa opettamiseen.

Et halunnut "ottaa oman aikansa"-vinkkejä, mutta anteeksi nyt kovasti, että sen nyt kuitenkin ensiksi sanon. Minusta kuulostaa siltä, että tasapainon hallinta ei ole vielä kehittynyt siihen tasoon, että pyöräily ihan kokonaan onnistuisi. Mutta ei se välttämättä ole pitkä prosessi, vaan kun se loksahtaa kohdalleen, niin se voi tapahtua yhdessä iltapäivässä. En usko että mainitsemallasi renkaiden kuluneisuusasteella on tekemistä asian kanssa.

Tämä voi olla hieman myöhäistä tämän lapsesi kanssa, mutta jos sinulla on nuorempia kasvamassa, niin suosittelen potkupyörän hankkimista. Se on aloittelevalle pyöräilijälle paljon parempi vaihtoehto kuin apupyörien varassa keikkuminen ja tasapaino harjaantuu kuin itsekseen. Sitten kun tasapaino ja ohjaaminen on kunnossa on helpompi alkaa ihmetellä miten poljetaan ja jarrutetaan.

Kiitokset kaikille :) Lapsen iloksi ja äidin hölmistykseksi, voin ilmoittaa että lapsi tosiaan oppi polkemaan yhdessä illassa ja parin harjoitteln jälkeen eli ihan turhaan hätäilin..nyt lapsi polkee jo niin lujaa että äitikin joutuu ottamaan pyörän ku ei kävellen enää pysy perässä :) Voi sitä lapsen riemua :)

Itse olen oppinut ajamaan polkupyörällä kolme vuotiaana. Omaa tytärtäni opetin kolme kesää ja pienen taistelun jälkeen häenltä saatiin apupyörät pois kesällä ennen kouluun lähtöä eli muutamaa pävää alle 7-vuotiaana.

2- vuotta nuormepi siskonsa oppi ajamaan ilman apupyöriä siinä sivussa.

Minusta sillä pyörällä vaan pitää ajaa jotta sillä oppii ajamaan. Apupyöriä voi nostaa ylemmäksi vähän kerrallaan, jotta lapisi oppii miten pyörä pidetään pystyssä. Toisilla siihen menee enmmän aikaa ja toiset oppii nopeammin, mutta en ainakaan itse tunne ketään, joka ei olisi oppinut ajamaan pyöräällä.

Kyllä se vain niin on, että lapsen oma innostus ja kiinnostus koko pyöräilyyn vaikuttaa eniten. Vasta sitten kun hän itse haluaa oppia sen, hän myös oppii. Poikkeuksena tietenkin esim. asperger-lapset tai jostain muusta syystä sellaiset, joilla on hahmotushäiriö, heille se saattaa olla vaikeaa. Mutta eräs äiti sanoi, että niin kauan kun hän "repi hermojaan", poika ei oppinut, mutta heti kun itse otti rauhallisemmin, myös lapsi onnistui. Omat lapseni oppivat 4-5-vuotiaina, mutta heillä oli kova halu ja into siihen. Ei vajaa 6-vuotias edes ole vielä lainkaan "liian iso" ajamaan apupyörillä...