Positiivinen ongelma:
Uusi kamerani ilmeisesti käyttää herkästi suurta aukkoa, josta sitten seuraa se, että syväterävyysalue jää todella pieneksi. Yleensähän sitä tietty pidetään hyvänä asiana, mutta joissakin tapauksissa pitäisi nähdä yksityiskohtia hieman enemmän.
Mitkäs kaikki asiat tuohon syväterävyyteen käytännössä oikein vaikuttavat? Miten lisään syväterävyysaluetta?
Näitä olen testaamassa, mutta vielä en oikein hallitse:
1. Aukkoa pienemmäksi = aukon arvoa suuremmalle. Samalla valotusaika pitenee, mutta kirkkaassa valossa ei aina haittaa. Käsisäädöillä menee helposti överiksi.
2. Järkkärin "luova kuvaustila" syväterävyyden säätö. Ei ole oikein merkittävää vaikutusta.
3. Vaikuttaako järkkäriin helppo pokkarikonsti: Zoomi "pois", itse lähemmäksi?
Uusi kamerani ilmeisesti käyttää herkästi suurta aukkoa, josta sitten seuraa se, että syväterävyysalue jää todella pieneksi. Yleensähän sitä tietty pidetään hyvänä asiana, mutta joissakin tapauksissa pitäisi nähdä yksityiskohtia hieman enemmän.
Mitkäs kaikki asiat tuohon syväterävyyteen käytännössä oikein vaikuttavat? Miten lisään syväterävyysaluetta?
Näitä olen testaamassa, mutta vielä en oikein hallitse:
1. Aukkoa pienemmäksi = aukon arvoa suuremmalle. Samalla valotusaika pitenee, mutta kirkkaassa valossa ei aina haittaa. Käsisäädöillä menee helposti överiksi.
2. Järkkärin "luova kuvaustila" syväterävyyden säätö. Ei ole oikein merkittävää vaikutusta.
3. Vaikuttaako järkkäriin helppo pokkarikonsti: Zoomi "pois", itse lähemmäksi?
Vastaukset 9
Vanhimmat
kuvaa aukoilla 5.6-11 välillä. eli säädöistä av. suljinajan ja ison kamera hakee itse jos iso on automaatilla. kannattaa kuitenkin laittaa arvoksi sata ja suljinaika pitenee eli pitää olla vakaa käsi tai jalusta.
http://www.dofmaster.com/doftable.html
tuossa on osviittaa.
Mmmielenkiintoinen taulukko.... tätäpä pitääkin tämä yö(vuoro) pohdiskella..
Eli tässä taulukossa, jos near ja far -arvot on samat, kuva on oikeasti terävä vain juuri tarkennuspisteessä ja esim. 2 cm erolla saavat olla kyseisen matkan eri tasossa ja edelleen näkyvät terävinä?
Ja 50mm pienimmällä kuvausetäisyydellä 0,25m näyttäisi aina jäävän tosi vähiin......
Jos sinulla on vain 5,6 valovoimaisia digiobjektiiveja et paljoa voi vaikuttaa. Kamera haluaa kuitenkin käyttää suurinta aukkoa.
Lyhyt polttoväli, pieni aukko, tai pitkä kuvausetäisyys auttaa. Lähemmäksi meneminen vain vähentää terävyysaluetta.
Jalusta käyttöön.
Mitä pienempi aukko, sitä suurempi syväterävyysalue, mutta APS-kennolla varustetut kamerat antaa yleensä terävimmän kuvan aukolla 5,6, mutta objektiivin laatu ratkaisee ja usein paras aukko onkin 8 ja huonoilla objektiiveilla 11. Sitä pienemmillä aukoilla terävyys alkaa jälleen heiketä.
Jos objektiivi on ideaalinen saavutetaan paras terävyys jo täydellä aukolla, mutta terävyysalueen kustannuksella.
ideaalinen..."
Mutta jos objektiivi on joku täyspaska Zuiko, ei terävyyttä saavuteta millään aukolla.
Aika harvassa taitavat ne objektiivit olla joilla suurimman aukon kuva on koko alaltaan terävimmillään. Yleisesti parin kolmen aukon himmennys parantaa terävyyttä kokonaisuudessaan.
Mikähän tuo sinun esimerkkiobjektiivisi lienee? Olisiko joku kiinteällä aukolla vaikkapa joku peiliputkista? F8:llaan?
Nyt onkin kyse teoriasta, eli siitä että himmentäminen vaikuttaa aina negatiivisesti kuvanlaatuun. Käytännössä objektiivit on kuitenkin niin huonoja, että himmentäminen tiettyyn rajaan saakka parantaa kuvanlaatua.
Esim. satelliittien vakoilukamerat kuvaa aina laadunkin vuoksi täydellä aukolla, mutta ne onkin optimoitu tietylle kuvausetäisyydelle, eikä niiden tarvitse muuhun mukautuakaan.
Kun sitten vielä katselette "parempien" linssien testejä niin huomaatte, että paras tulos saavutetaan jo täydellä aukolla.
Alla olevassa esimerkissä ei tapahdu oikeastaan yhtään parannusta 2,8 ja 5,6:n välillä. 5,6 jälkeen laatu alkaa heiketä.
http://www.slrgear.com/reviews/zproducts/canon300f28lis2usm/ff/tloader.htm
1. Aukkoa pienemmäksi = aukon arvoa suuremmalle. Samalla valotusaika pitenee, mutta kirkkaassa valossa ei aina haittaa. Käsisäädöillä menee helposti överiksi.
– valotusaika ei pitene jos käytät suurempaa ISO-arvoa.
– käsisäätö ja manuaalinen tarkennus on ainoa luotettava keino syväterävyyden hallintaan.
2. Järkkärin "luova kuvaustila" syväterävyyden säätö. Ei ole oikein merkittävää vaikutusta.
– ne ”luovat tilat” on leikkiohjelmia. Ns. aukon esivalinta (Av) on kätevin ”automatiikka”.
3. Vaikuttaako järkkäriin helppo pokkarikonsti: Zoomi "pois", itse lähemmäksi?
– zoom ei vaikuta syväterävyyteen.
”syväterävyysalue jää todella pieneksi. Yleensähän sitä tietty pidetään hyvänä asiana, mutta joissakin tapauksissa pitäisi nähdä yksityiskohtia hieman enemmän.”
– tuohon ongelmaan auttaa mm. seuraavat konstit
1. lyhyempi polttoväli
2. pienempi aukko
3. suurrempi kuvaus/tarkennusetäisyys (mene kauemmaksi kohteesta).
4. tarkenna 1/3 syvyyteen
Kiitos neuvoista hookoo ja JcB! Annoitte uskoa ja käsisäädöt alkoi napsua kohdilleen.
Näköjään sitä on vanhan pokkarin kanssa ollut aina nenä kiinni kohteessa, mutta kun löysäsin hiukka kauemaksi, alkoi säätövaraakin jo löytyä.
Sulla on positiivinen ongelma (nenä kiinni kohteessa), yleensä kuvaaja on liian kaukana.
Vakioneuvojani opinhaluisille:
– mene lähemmäksi ja vielä lähemmäksi
– muista syväterävyyden hallinta
– kuvattavan nenä ei kuulu keskelle kuvaa
– älä amputoi kuvattavan jalkoja nilkan kohdalta
– ota aina kaksi samanlaista kuvaa, toinen on yleensä parempi