Jokainen taho antaa eri vastauksen lainhuudatukseen!
Kyseessä on kuolinpesä, jonka rahavarat on osittaisessa perinnönjaossa jaettu, mutta huvila omine tontteineen on jakamatta lesken ja rintaperillisten kesken.
Olen kysynyt 1. maistraatista/maarekisterikeskuksesta, tarvitseeko huvila tontteineen kuolemantapauksen jälkeen lainhuudattaa, vastaus oli ei tasvitse, mutta voi anoa/mutta ei ole pakko, selvennyslainhuudon, jolloin kukaan osakkaista ei voi myydä osuttaan.
Sitten 2. maistraatti/maarekisterikeskus vastasi (huvila sijaitsee tämän maanmittauslaitoksen alueella), pitää tehdä lainhuudatus, koska on tehty osittainen perinnönjako? Siis rahavarat on jaettu ainoastaan ja nyt pitäisi tehdä sen vuoksi huvilakiinteistön lainhuudatus.Selvennöslainhuuto ei kuulemma riitä.
Ketä tässä nyt uskoo, uskaltaako olla tekemättä mitään?
Voisi olla joku yhteinen käytänö, miten asioihin vastataan/asiat hoidetaan!
Kyseessä on kuolinpesä, jonka rahavarat on osittaisessa perinnönjaossa jaettu, mutta huvila omine tontteineen on jakamatta lesken ja rintaperillisten kesken.
Olen kysynyt 1. maistraatista/maarekisterikeskuksesta, tarvitseeko huvila tontteineen kuolemantapauksen jälkeen lainhuudattaa, vastaus oli ei tasvitse, mutta voi anoa/mutta ei ole pakko, selvennyslainhuudon, jolloin kukaan osakkaista ei voi myydä osuttaan.
Sitten 2. maistraatti/maarekisterikeskus vastasi (huvila sijaitsee tämän maanmittauslaitoksen alueella), pitää tehdä lainhuudatus, koska on tehty osittainen perinnönjako? Siis rahavarat on jaettu ainoastaan ja nyt pitäisi tehdä sen vuoksi huvilakiinteistön lainhuudatus.Selvennöslainhuuto ei kuulemma riitä.
Ketä tässä nyt uskoo, uskaltaako olla tekemättä mitään?
Voisi olla joku yhteinen käytänö, miten asioihin vastataan/asiat hoidetaan!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos pesä on jaettu vain osittain niin pesään jäänyt omaisuus on kuolinpesän, jos omaisuus on ollut vainajan nimellä kuolinhetkellä (ei ole tullut jollakin muulla saanolla kuolinpesään) niin miksi pitäisi lainhuudattaa.
Tietenkin jos olette tehnee jaon paperilla mutta ette ole sitä vielä toteuttaneet tai ette aiokkaan toteuttaa (yhteishallintaan) niin silloin olisi syytä lainhuudattaa.
1. vastaus on oikein.
Miten sen voisi edes lainhuudattaa, kun perinnönjakoa ei ole huvilan osalta vielä tehty? Eihän vielä edes tiedetä, kenelle huvila päätyy perinnönjaossa.
No selvennyslainhuudon voi hakea jakamattomalle kuolinpesälle.
Lainhuutoasioissa kannattaa olla yhteydessa maanmittaustoimistoon, sieltähän ne huudot haetaankin.
Kiitos vastauksista, maanmittaustoimisto 2, vaihtoehdossa pyytelee osituskirjaa, sen takia tätä kyselen. Leski ei laita nimeään mihinkään valtakirjaan/osituskirjaan ja on käynyt naulaamassa huvilan ovet kiinni, vaikka testamentissa rintaperillisille kuuluu puolet, siksi haluamme selvennyslainhuudon. Leski ei ole äitimme.
Niin, siis onko osittainen ositus ja perinnönjako tehty vai ei? Ensimmäisen viestin perusteella saa sen käsityksen, että sellainen on tehty, mutta maatila ei kuulunut tämän osituksen ja perinnönjaon piiriin. Toisen viestin perusteella leski ei ole suostunut mihinkään ositukseen, mutta tarkoittaa tämä siis jäljellä olevan omaisuuden ositusta?
Tarkoittaa jäljellä olevaa ositusta, ensimmäinen osittainen perinnönjako käsitti rahavarat, jotka testamentin mukaan tulivat suoraan rintaperillisille, siis teimme niistä vain ositusjaon, siinä on myös lesken allekirjoitus papereissa. Tämä loppu on jäänyt jakamatta, koska leski omistaa puolet tästä huvilakiinteistöstä..
Testamentissa siis mainitaan myös, että huvilan toinen osa menee rintaperillisille. Eihän se helppoa ole omistaa puolta huvilasta ja viisainta kai olisi luopua siitä, kun sinne ei edes pääse.
Käykää tekin naulaamassa omat naulat mökin oveen ettei leskikään pääse sinne, ehkä leski silloin tajuaa että jollei jonkinlaista sovintoa tehdä niin kukaan ei käytä mökkiä.
Kirjoituksistasi päätellen olette tehneet osittaisen perinnönjaon sekä tietenkin osituksen.
Kysymys misi ette jakaneet myös mökkiä? Juridisesti olette nyt hankalassa välikädessä kun mökkiä ei jaettu samalla kertaa.
Pahimmassa tapauksessa joudutte nyt hakemaan pesänjakajan jakamaan tuon mökin ja sen jälkeen hakemaan vielä käräjäoikeusesta yhteisomistuksen purkua tuolle mökille.
Jos jako olisi toteutettu samassa paperissa niin edessä olisi enään yhteisomistuksen purku, eli puolet työstä olisi jo tehty.
Mitä tulee tuohon luopumiseen niin en kannata sitä.
Mielestäni tuollaisien hankalien ihmisten palkitseminen on väärin joten pesänjakaja peliin niin leskikin maksaa osan kustannuksista ja vielä yhteisomistuksen purku lisäksi niin eiköhän se mökin arvo ole varmastikkin silloin tehokkaasti mennyt, eli leskikään ei siitä hyödy mitään.
Siis jos 2 vaihtoehtoa luovut lesken hyväksi jolloin leski saa koko mökin ja sinä et mitään tai 2. vaihtoehto, tappalet ja mökki menee kustannuksiin jolloin sinä et saa mitään mutta eipä saa leskikään mitään.
Leski siinä on silloin pöljä jollei tee sovintoa.
Kiitos vastauksesta,hölmöläisten hommaahan tämä on, leski on yli 80-vuotias, mutta ei dementoitunut, voi elää vielä ties juinka kauan, lahoaa koko pytinki sitä ennen.
Omistiko alunperin leski yksin huvilan vai oliko se omistus puoliksi jo ennen toisen kuolemaa.
Sillä on ilmeisesti jokin arvo leskelle , kun noin paljon pistää hanttiin.