Kuinka saisin koiraani rohkaistua varmemmaksi? Neiti on nyt 2,5vuotias ja esim koirapuistoissa ei hän tee muuta kuin vartioi minua muilta koirilta ja kävelee ympärilläni. Lenkillä sama juttu hihnassa että murisee tutstumista koittaville koirille.
Olen koittanut koirapuistossa kääntää selkää ja näyttää että en tarvitse puollustajaa, enkä palkitse käytöstä. Kuinka saisin koiran lopettamaan vahtaamiseni? Mitä teen väärin että saan aikaan tämän käytöksen?
Olen koittanut koirapuistossa kääntää selkää ja näyttää että en tarvitse puollustajaa, enkä palkitse käytöstä. Kuinka saisin koiran lopettamaan vahtaamiseni? Mitä teen väärin että saan aikaan tämän käytöksen?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tarkasta hieman kuinka paljon ja minkälaista huomiota koiralle annat.
"Kuinka saisin..."...vähennä riippuvuuden tunnetta koiran osalta ja uusia yhdessä koetuja kokemuksia (muualla kuin koirapuistossa)
"Lenkillä sama juttu hihnassa että murisee"...puutu asiaan riittävänpäättäväisesti.
Koirapuisto on laiskan ihmisen seukkailu paikka....=O
Okei. Ei me siellä koirapuistoissa olla seikkailtu kun kaksi kertaa koska huomasin sen olevan melko turhaa kun ei koirakaan siitä nauttinut. Mutta tosiaan saatan antaa koiralle liikaa hellyyttä ja näin vahvistaa tuota käytöstä.
Sitä se normaalisti on. Yksi tapa ottaa "etäisyyttä" ja vahvistaa koiran omaa itseluottamusta, on se, että annat myös jonkun muun ulkoiluttaa ja leikkiä koiran kanssa...tai annat joskus luotettavalle sen hoitoon vk.lopuksi jne..
P.s tuosta koirapuistosta vitasailen aina, joskin sitä mieltä kyllä olen....
Miksi viet koirasi väkisin pelon keskelle, koirapuistoon? Et millään tavoin saa siellä koiraasi luottamaan sinuun. Ei kaikki koirat vain ole sosiaalisia, ei kaikki ihmisetkään.
Koirasi alkaisi luottaa, jos osoittaisit sille pystyväsi suojelemaan sitä. Et siis veisi sitä sinne missä se pelkää, vaan kulkisitte ohi. koirasi oppisi, että sinuun voi luottaa. Anna sen rauhassa tutustua omin ehdoin yhteen tai kahteen VARMAluonteisee koíraan ensin. Ei niin, että mennään puistoon, jossa milloin ketäkin.
Joka kerta koirasi usko sinuun menee alaspäin kun astutte puistoon.
Älä ajattele itseäsi, vaan ajattele asiaa koirasi näkökulmasta. Silloin saat tuloksia aikaan. Et pakottamalla ja toimimalla oman mielesi mukaan ja kuten ihmiselle on helpointa.
" ,jos osoittaisit sille pystyväsi suojelemaan sitä ".
Totta osittain, mutta toisaalta liika suojelu ja "paapominen" tekee arasta koirasta vieläkin aremman. Koira saa myös itseluottamusta, kun huomaa handlaavansa erilaiset tilanteet (tai ainakin selviytyvänsä niistä helposti) ja saa sosiaalisia kontakteja. Kaikki tuntematon ei todellakaan ole uhkaavaa, ja omalla suhtautumisellaan koirankin suhtautumiseen voi vaikuttaa. Pentuna sosialistaminen ja monenkokoisiin (ja rotuisiin) koirakaveriin tutustuminen sekä erilaisissa paikoissa liikkuminen kannattaa!
Miettisin vielä vähän tuon koiran sielun elämää tarkemmin. Jos koira on selkeästi pelokas, pyörii jaloissasi ja ärähtelee (?) sieltä muille, se ei varmasti suinkaan ole jaloissasi suojellakseen sinua vaan hakeakseen sinusta itselleen turvaa.
Varmasti pahinta mitä voit tehdä suhteelleenne on silloin kääntää selkäsi koiralle. Jos on mahdollista mitenkään, että onkin niin päin, että koira hakee sinusta itselleen turvaa, niin parasta mitä voit tehdä on antaa sitä turvaa. Tietenkään et vie koiraa sille ahdistaviin tilanteisiin, mutta jos sellaisiin joudutte ja koiralla iskee ahdistuksen päälle, niin mene kyykkyyn, juttele rauhoittavia, silittele rauhoittavasti ja anna sitä tarvittavaa suojaa koirallesi. Ja näin toimit vain niissä stressitilanteissa, eli kun koira jo stressaa. Pääpainon harjoittelussa pidät siinä, että siedätät koiraa pikkuhiljaa rohkeammaksi toisia koiria kohtaan ja harjoittelussa/siedättämisessä koirasi ei saa päästä koskaan stressaamaan.
Mielestäni paras keino koiran "piiloutuessa" jalkojen taakse ja nyhjätessä jaloissa on lähteä itse liikkeelle ja sen aiheuttama liike jo itsessään saa koiran helpommin rentoutumaan. Ihan sama mihin suuntaan liikkuu kunhan ei ruoki sellaista turvattomuuden tunnetta, joka estää koiraa itsenäistymästä ja itsevarmuuden kehittymistä. Tuon hyvin yksinkertaisen tavan olen saanut itse toimimaan loistavasti. Koiraa pitää tietenkin suojella vierailta koirilta, jos ne yrittävät alistaa pelokasta koiraa, mutta muuten on hyvä antaa selvitä itsenäisesti tilanteista. Sääliä ei tietenkään koiraa kannata vaan pysyä itse rauhallisen itsevarmana roolimallina sille.
Tuollaisia koiria näkee aika paljon koirapuistoissa ja valtaosa omistajista vaan ruokkii sitä käytöstä olettaen tekevänsä toisin. Pelkästään omistajan kasvoja katsoessa portista sisään tullessa, voi päätellä miten koira tulee puistossa käyttäytymään :) You can see the fear in their eyes...
Minä taas en ymmärrä,mitä ihmeen mieltä on viedä koira paikkoihin,jossa se ei viihdy,ellei ole pakko.Ja koirapuistoihin ei ole pakko.
Ei kaikki koirat ole yltiöseuranhalukkaita,millään muotoa.Kyllä tuollainen turhanpäiväinen pakottaminen turhiin tilanteisiin syö omistajan ja koiran suhdetta.
Turha sitten miettiä,kun pennusta kasvaa omapäinen aikuinen,joka luottaa vaan itseensä ja kuunteluyhteys omistajaan on heikonlaista.Varsinkin jos vielä omistaja ylipäätään on sellainen,että ei piiperoa ole missään tukenut(varsinkaan herkkää),vaan "syöttänyt sen aina susille".
Paapominen,ja tukeminen on kaksi eri juttua.Ne pitää erottaa ja tajuta.
Ylipäätään koirapuistoilut on epäluonnollisia.Jos niistä joku nauttii,siis koira,ei omistaja,niin mikäs siinä.
Mutta ihme väkisin "sosiaalistamista" siellä,tai muuallakaan(eli tarkoitan nyt joka moppen naamaan tunkemista),en ymmärrä pätkääkään.
juu totta. Se yleensä myös harmittaa, että painitaan oireen kanssa nyt ja aina. On eri asia kohdata suoraan ongelma, mutta se on eri juttu...Ja johon ei pidä ryhtyä. Koira täytyy ryhtyä hallittuun ja ohjattuun prosessiin heti, kun syyt on kartoitettu. (ja ymmärretty)
Tuossa on koiralla itseluottamus ongelmana (syystä tai toisesta) Syyn poistamalla, siitäkin pääse tai asia ainakin helpottuu. Se itseluottamuksen kasvattaminen tapahtuu ihan muualla ja muodostuu erillaisista arki kokemuksista, ja onnistumisista...Helposti toteutettu, jos haluaa panostaa asiaan. Erityisesti koira vaattii kohdennettua kannustusta...(ansaittua)
Joka tapauksessa ongelma on kausaalinen.
Täällä pitäisi ilmeisesti kirjan verran laittaa selvennyksiä viestiin ettei aina sitä kaikkein negatiivisinta skenaariota joku kaivaisi vinkeistä esille :)
Jos tuollainen vinkkini tapainen tekeminen syö koiran ja omistajan välistä suhdetta niin silloin on tehty jotain pahasti väärin. Terveen järjen käyttö on sallittua minun vinkeissä, mutta ehkä oletan liikaa.
Niin pitäisi. Ongelma on kuitenkin kausaalinen (syysuhteen mukainen/perustuva). Ei siinä "kikkailut" edistä asiaa..(Ja ei oteta "henkilökohtaisesti" )
"silloin on tehty jotain pahasti väärin"...eikö jo ole?
Mä tykkään ainakin kikkailla :D
Pitäs varmaan alkaa kuvaamaan videoita yleisistä ongelmista esim. "KUINKA TOTUTTAA IMURIA PELKÄÄVÄ/ARASTELEVA KOIRA IMURIIN" ja laittaa youtubeen. Profiilikuvassani oleva koira pelkäsi imuria (pieni pokkarikamerakin loi epävarmuutta) melkolailla, (madaltunut liikkuminen, häntä koipien välissä kiihdytys imurin ohi) mutta 5 minuutin kuluttua imurin ensikokemisesta pystyin imuroimaan 10 sentin päästä kirsusta kun se löötti lattialla. Vois muutkin tehdä videoita avuksi, varsinkin hra. Koira. Jos ei onnistumisista niin epäonnistumisista sitten.
On niitä videoita aika paljonkin, mutta ei omista koirista, koska ei ole tarve kuvata. Muiden koirien kohdalla on muut rajoitukset (mm.yksityisyys)
Video on hyvä tapa joskus, jos haluaa nähdä tai näyttää...
Virheitä sattuu aika vähän, koska en hirveästi jätä asioita sattuman varaan..On päämäärä ja lähtökohta jolle on asetettu tietty toleranssi. Loppu on suunniteltua toteutusta ja ohjausta...Kokemus on siitä hyvä juttu, että virheiden havainnointi ja vaste aika on aika lyhyt..Totta kai niitä tulee, mutta sitä se ohjaus on. Oikaistaan ennen kuin virheen/seuraus merkitys toteutuu...jotkut kutsuu sitä myös tilanteen lukemiseksi. (havaita ja korjata)
Koirasi tosiaan hakee luultavasti turvaa sinusta. Jos oma koirani tulee, minun jalkoihin ajan "tunkeilevat" koirat koirat pois ja yritän olla koirani luottamuksen arvoinen. Tällöin koiran ei tarvitse itse puolustautua (murista), vaan se voi luottaa siihen, että minä hoidan homman.
Esimerkiksi irtokoirat lenkillä hoidan minä eivätkä koirani. Koirapuistoilut jättäisin sinuna kokonaan ohjelmasta pois, koska koirasi ei ole niihin valmis.
Olisi hyvä, jos pääsisit ajamaan jonkin irtokoiran pois, kun olette lenkillä. Asemasi nousisi koirasi silmissä varmasti: "kylläpä minun emäntä/isäntä on rohkea."