RKP- kielipolitiikka jakaa mielipiteitä!
On tunnustettava lähtökohdat. Ruotsalaisella kulttuurilla ja kielellä on ollut suuri vaikutus suomalaiseen sivistykseen satojen vuosien ajan. Sillä oli suuri vaikutus vielä lähihistoriassa, kun Suomi eli Neuvostoliiton vaikutuspiirissä ja pohjoismainen yhteys oli portti länteen.
On myös tunnustettava, että tilanne on täysin muuttunut. Ruotsin kieli on globaalissa maailmassa paikallinen kieli. Ruotsin kielen pakollisesta opiskelusta on tullut kansainvälistymisen hidaste, etenkin sille osalle suomalaisia, joita kiinnostavat tekniikka ja luonnontieteet. Asia ärsyttää suomenkielisiä varsinkin siellä, missä ruotsia ei puhuta.
Mitä pitää tehdä?
Pitemmällä tähtäimellä tarvitaan kieliohjelma, joka kymmenen vuoden siirtymäajalla johtaa perustuslain muutokseen. Lainmuutoksen tarkoitus on, että virallisesta kaksikielisestä maasta tulee virallisesti monikielinen maa. Toiseksi kieleksi, esimerkiksi opetuksessa, tulisivat ruotsin ohella suuret kielet, englanti, venäjä, ranska, saksa, kiina kenties. Muutos mahdollistaisi maantieteellisen erilaisuuden.
Itä-Suomessa oltiin katkeria jo ennen Dragsvikiä, kun Suomen venäläisimmän paikkakunnan, Tohmajärven, erityislupa venäjän saamiseksi opetuskieleksi ennen ruotsia evättiin, Wallinin toimesta silloinkin.
Pitkän tähtäimen visio kansakunnan silmien edessä aiheuttaisi heti monta asiaa. Se poistaisi kasvavan poliittisen kiihkon lietsonnan asian ympäriltä.
Rannikon ruotsinkieliseen kulttuuriin kasvavien nuorten ei tarvitsisi hämmentyneinä kysyä, miksi ne vihaa meitä?
Fiksuinta olisi, jos muutosta lähtisivät ajamaan ruotsinkieliset itse. Tekemällä tulevasta väistämättömyydestä moniarvoisuuden hyveen he saattaisivat matkaan melkoisen sympatian aallon. Samalla he muuttuisivat oikeasti kansainvälisyyden puolestapuhujaksi, joita vielä 1970-luvulla olivat.
On tunnustettava lähtökohdat. Ruotsalaisella kulttuurilla ja kielellä on ollut suuri vaikutus suomalaiseen sivistykseen satojen vuosien ajan. Sillä oli suuri vaikutus vielä lähihistoriassa, kun Suomi eli Neuvostoliiton vaikutuspiirissä ja pohjoismainen yhteys oli portti länteen.
On myös tunnustettava, että tilanne on täysin muuttunut. Ruotsin kieli on globaalissa maailmassa paikallinen kieli. Ruotsin kielen pakollisesta opiskelusta on tullut kansainvälistymisen hidaste, etenkin sille osalle suomalaisia, joita kiinnostavat tekniikka ja luonnontieteet. Asia ärsyttää suomenkielisiä varsinkin siellä, missä ruotsia ei puhuta.
Mitä pitää tehdä?
Pitemmällä tähtäimellä tarvitaan kieliohjelma, joka kymmenen vuoden siirtymäajalla johtaa perustuslain muutokseen. Lainmuutoksen tarkoitus on, että virallisesta kaksikielisestä maasta tulee virallisesti monikielinen maa. Toiseksi kieleksi, esimerkiksi opetuksessa, tulisivat ruotsin ohella suuret kielet, englanti, venäjä, ranska, saksa, kiina kenties. Muutos mahdollistaisi maantieteellisen erilaisuuden.
Itä-Suomessa oltiin katkeria jo ennen Dragsvikiä, kun Suomen venäläisimmän paikkakunnan, Tohmajärven, erityislupa venäjän saamiseksi opetuskieleksi ennen ruotsia evättiin, Wallinin toimesta silloinkin.
Pitkän tähtäimen visio kansakunnan silmien edessä aiheuttaisi heti monta asiaa. Se poistaisi kasvavan poliittisen kiihkon lietsonnan asian ympäriltä.
Rannikon ruotsinkieliseen kulttuuriin kasvavien nuorten ei tarvitsisi hämmentyneinä kysyä, miksi ne vihaa meitä?
Fiksuinta olisi, jos muutosta lähtisivät ajamaan ruotsinkieliset itse. Tekemällä tulevasta väistämättömyydestä moniarvoisuuden hyveen he saattaisivat matkaan melkoisen sympatian aallon. Samalla he muuttuisivat oikeasti kansainvälisyyden puolestapuhujaksi, joita vielä 1970-luvulla olivat.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Arka asia, mutta totta!
RKP on omalla kielipolittiisella toiminnallaan aiheuttanut sen että polittiikan voimasuhteet ovat muuttuneet, myös kielilaki alkaa kääntyä RKP:tä vastaan, ja kannatus tämän myötä laskee.
.Perussuomalaiset ovat Ruotsikielen vastaisuudella nousseet isojen puolueitten joukkoon.Politiikan kentälle on tullut tämän myötä ilmiöitä jotka ei sovi Suomalaiseen yhteiskuntajärjestelmään, niistä saamme lukea mediasta päivittäin.
Tästä on varsinkin vasemmistopuolueet kärsineet, koska sielläkin on iso joukko äänestäjiä, jotka vastustavat tätä kielilakia.
Ruotsalaista kulttuuria/ kieltä voi vaalia, ilman että pitää valjastaa koko maa kaksikielisille palveluille ja kustannuksille.
Puolueille/nuorisojärjestöille jaetaan rahaa voimasuhteitten mukaan, nyt olemassa olevat hyvinvointiverkostot heikkenee ,tilalle tulee rasistisia ilmiöitä/mielipiteitä joilla on suuri vaikutus hyvinvointi järjestelmään.
Aika vanha ja väsyttävä aihe, mitä tällä saavuttaa, jos ei muuten niin perussuomalaisten kannatusprosentin laskua tai ei ehkä sitäkään, todennäköisesti tällä ei saavuta yhtään mitään !
"Pakkoeimitään" on kuin lapsen hyväksikäytön hyväksyvä vanhoollislestaatiolainen. Silmät ja korvat suljetaan, tosiasia pyyhitään pois mielestä, mutta lapsi kärsii...