ohitusta

Mitä harrastat koiran kanssa?

Melko paljon vaikuttaisi olevan purkautumatonta energiaa.
Lisää tekemistä sekä paranna kontaktia ja sitten vaikka tuosta vinkkiiä ohitukseen http://www.kumikana.org/koulutus/kauniistiohi.php

Ohitusongelmissa pitää aina tunnistaa se syy ja senhän olet jo tehnyt, innokas energinen, tahtoo toisen luokse. Klassinien ongelmanpoisto tuossa ongelmassa on etäisyyden kasvattaminen eli koira ei pääse "innostuksensa"kohteen lähelle vaikka mitä tekisi. Eli yksi malli käännös ympäri kasvatetaan etäisyyttä,kun rauhottunut taas ympäri ja kohti ja sama uudelleen ja uudelleen ja uudelleen ja uudelleen....

mites käytännössä onnistuu, kyn ympärikäännön jälkeen voi etäisyyttä kasvattaa vain kirimällä vauhtia, kun se alunperin vastaantullut ei muuta suuntaansa eikä edes hidasta. takaisin kohti ei siis voi kääntyä, ainoataan pinkoa pakoon koiraa perässä raahaten, jotta edes se 100 metrin etäisyys säilyisi! Niin, entäs kun kohtaus on tulossa kotimatkalla, pitääkä hölkätä kilometri takasin kylälle päin että pääsee sivutielle, no onneksi tulee kesäja voi vöistää metsään hukkumatta hankeen.

c.f.: tottiksen alkeet on joten kuten alotettu (ei olla päästy harjotuksissa ulos eikä häiriöön - edistystä ei ole niin paljon havaittavissa), jälkitreeniä ohjatusti kerran viikossa ja lisäksi omalla ajalla harjottelu 3-5 kertaa viikossa n. 30min pv (jälki tai kaksi kerralla ja sitten pieni tauko), lisäksi tavaran hakua ja etsintää.

Lenkkeily paikoissa, missä ihmisiin yleensä törmää, tapahtuu iltaisin/iltapäivisin, jonka pitäisi toimia kevyenä. Koska päivällä käyn koko lauman kanssa juoksuttamassa n. -2 tuntia luonnossa irti, jossa juoksentelevat omiaan tai pallojen perässä. Joten lenkkeily on yleensä se illan viimeinen ns energian kulutus, vaikkei se kyllä sitä tunnu olevan :) Harvemmin aamuisin tulee muita lenkkeiliöitä vastaan, ehkä kerran viikossa.

Tätä vilkkautta tapahtuu myös, kun mennään käymään kylässä, tai itselläni tulee vieraita käymään. Nykyään en edes päästä moikkaamaan vieraita, koska koiran rauhottuessa annan moikata, niin samanlainen villi tapaus on jälleen irti. Koko vierailu aika menee aina siihen, että otan koiran pois rauhoittumaan, kun ei tunnu menevän kaaliin, että rauhallisena saa moikata ja villinä joutuu pois.

Etäisyys "kasvaa" tai oikeammin säilyy samana kun ympäri kääntyy ja kävelee poispäin.
Etäisyyden lyhentyminen taas tarkoitaa kohti menemistä,jota metodia monesti käytetään koiran kanssa joka täpinöi sen johdosta että ei halua muita lähelleen.

Onkohan monellakin väärin ymmärrystä "käännös" harjoitteiden kanssa? Ihmettelen todellakin, koska monesti on tullut esille , että on yritetty jne.eikä ole auttanut.

Ensin kai pitää ymmrtää mitä "käännös" treenillä ylipäätään haetaan..huomiota koiralta...ei....no mitä?....sitä että koira alkaa seuraamaan/ennakoimaan ohjaajansa liikkeitä...miksi?

Siksi koska se (ohjaus/käännös) vie koiralta keskittymiskyvyn siihen mitä aijemmin teki ja sen että joutuu väkisinkin keskittymään voimakaampaan vaikuttimeen. (epävarmuus ja ohjaus)

Vaikea neuvoa, mutta "dinosaurus" ikäiset ohjaajat tämän osaavat ja hyvin. Se oli ihan perusasioita joskus kaudella kivi ja tuohi.

Puhutaan isommasta koirasta (pienelle sama juttu hieman sopeutettuna) Kävellään lyhyellä, pieni nykäisy (samalla kutsu) ja jyrkkä käännös 90 tai 180 pääasia että tempo muuttuu nopeaksi ja siihen että sen määrittää ohjaaja tilanteesen nähden nopeammaksi, kuin mitä se on normaalisti ollut ja mitä ymmäristö tuottaa ärsykkeenä.

Tehokkain tapa on kääntyä "päin" koiraa ja vaikka polvella työntäen 90` ja taas 90 jne..Pääasia että liikkeet on terävät ja ylllätykselliset, näin koira joutuu ja herää seuraamaan ohjaajan liikkeitä ja siirtää päääosan keskittymisestään ja huomiostaan ohjaajan seurantaan ja tekemisiin. Jo muutaman kerran jälkeen huomaa miten koira alkaa "ennakoimaan" pientäkin muutosta, mitä hihna tuottaa.

Tässä vaiheessa (herätys) jos on saavutettu se huomio (nollaus) lähdetään viemään ja opettamaan kontaktin/palkkioiden/huomioiden kautta käytöstä jne...Se siis ihan sama puhutaanko räyhästä, vetämisestä jne..mistä tahansa asiasta koirassa, mikä vie ohjaajasta huomion pois hihnakäytöksessä...Se mikä vahvistetaan riittävästi niin sen mukaan se pelaa (kuten se rähiseminenkin vahvistu jos jotain ei tee)

Noihin käännöksiin menee alussa ehkä yhden lenkin verran ja sen jälkeen on itsestä kiinni miten "nollauksen" jälkeisen ajan ohjaa..(miten vaatii ja pitää kiinni siitä mitä on opetettu)

Tahdosta ja toteutetusta tahtotilasta on pitkälti kyse...

Minuakin tuossa juuri valaistiin että käännös on aina 180-astetta ja 90-asteinen ei ole käännös vaan suunan "muutos" ohjaus ja 45-asteinen on viistokulma lähestyminen.
Eiköhän näitä nimityksiä ole nykyään paljon muitakin, nimet vain taitaa taas riippua siitä minkä formaatin tunnustaja on.
Helpompi näin meikäläisen ikäluokille olisi pysyä ihan liikkeiden "tottis" nimissä, sen ainakin jollain asteella ymmärtäisin..... kai

Täytyy kysyä,tuo valotuoja oli mainio termi....
Eksyn taas tuosta ap;n aloitukseta rönsyilemään mutta niin aina...
Itsellä oli pitkäkö väli kun ei ollut koiraa ja ikinä ei pitänyt tullakkaan enää mutta kuinka kävikään..
Olen joutunut havaitsemaan kammottavan vieraantumiseni "koiramaailmasta" Kentän reunalla saa neljäntunnin luennon ja keskustelun erilaisista koiraveräjistä farmariin ja kummastuneita katseita kun itsellä ei ole.Yksi kysyi että miten koirasi on pysynyt tuolla kontissa kun luukun avaat, eikös se sinkoa aina matkoihinsa. Joutui toteamaan että ihan käskyllä paikka se on siellä toistaiseksi pysynyt, nyt katsottiin kummastuneena lisää, myönnän on sitä veräjää tullut harkittua, mutta lähinnä tuuletusavuksi ei niinkään hallinta työkaluksi.metodesta ja muista keskustellaan myös kiivaasti yksi uskoo joulupukkiin toinen CM;in kolmas Tuireen,neljäs nyrkkiin ja kaikkea muuta.Se on tuntunut muuttuneen että koiraan ei koirana juuri kiinnitetä huomiota, vaan metodeihin jotka on IN.Veräjä ja metodi keskustelun lomassa kun keskustelee ulkoilutuksesta ja kysyy vaikka ohituksista puolet vaikenee ja tuijottaa lattiaaan osa sanoo että ihan rodunomaisesti menee...
Kävin tuossa katsastamassa erästä kenttää jossa vedettiin ihan "vanhalla"mallilla tokoa rivi harjoituksina ja neljässä eri ryhmässä tason mukaan,muihin "tottumattomatkin" koirat oli rivissä mukana rivin päissä ja K-ohjaaja(t) varmisti että hommat sujuu. Oli aika piristävää.
PS selasin mielenkiintoisesti kirjoitettua kirjaa johon en ollut aikaisemmin törmännyt: Mitä koiralla mielessä kirjoittaja Jeffery Moussaieff Masson.Herättää vähän "erilailla"ajatuksia taas, ompas piristävää sekin.

Juu tässäkin nyt livetään ohi aapeen..

"Olen joutunut havaitsemaan kammottavan vieraantumiseni "koiramaailmasta""...et varmasti enempää kuin minäkään. Koiramaailman luo ihmiset, ja sen mukana tulee kaikenlaista lieve ilmiötä jne..oheistoimintaa jne..siinä usein koira joutuu tuossa hässäkässä sivurooliin...jos ymmärrät mitä ajan takaa..

Itse keskityn koiraan ja sen tarpeisiin ja ongelmiin..niissä on haastetta enemmän kuin tarpeeksi. Uskon itseeni vahvasti, mutta en ummista silmiä jne..Taukoa tai ei, ei koira karvoistaan pääse...eikö?

Juu nuo auto jutut on tuttuja...moni muukin arkinen asia, jotka ennen ei..

"selasin mielenkiintoisesti kirjoitettua kirjaa"...harmi sinänsä, että en pysty kirjoihin keskittymään....ei kyllä hirveästi kiinnostakkaan.

Raymond Coppinger kiinnostaa kovasti kirjoituksineen.

lipsutaan vielä tämän verran hyvän puolesta.
http://www.verkkotie.fi/koirat/

Aloittajalle:
Meillä oli pentuaikana ihan samanlaista. Kokeiltiin kaikki mahdollinen, muttei apua, kun koira oli superyli-innokas. Mutta kun koira tuli vuoden ikään, kaikki korjaantui. Ikä teki tehtävänsä.