...te jotka ovat alan ammattilaisia, että miksi aloitte rekkakuskeiksi.
En aio pilkata ketään vaan ihan mielenkiinnosta kysyn.
En aio pilkata ketään vaan ihan mielenkiinnosta kysyn.
Kertokaapa...
Jukz
61033
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kohdallani asia on näin...Isä teki koko työikänsä kuorma-autonkuljettajan työtä. Pienestä pojasta lähtien olin aina kuin mahdollista isän mukana ajossa...Isä sanoi että on oma asiasi,jos kuskin hommiin haluat,mutta tässä tämän työn autuuden nyt näet,kun mukana haluat olla...Silloin 60 ja 70-luvuilla autot oli todella karuja vehkeitä tämän päivän kalustoon verrattuna. Silloin tarvitsi olla miehellä "ruista ranteessa" enemmän kuin nykyään tarvitsee autohommissa olla.
mutta entäs ne joiden yksikään sukulainen ei välttämättä ole koskaan ollutkaan rekkahommissa.
minä myös kuljetan. Mutta sanoisimpa, että en ole varsinaisesti halunnut autokuskiksi. Sitä on vaan jostain sattuman oikusta ajautunut alalle. Jotainhan sitä on leipänsä edestä tehtävä. n.20vuotta on tietä katseltu. Ja kyllä joskus talvella tulee mieleen,että "moni saa puuronsa helpommalla". Mutta ne valoisat kesät saa unohtamaan ne ikävät puolet.
Ei ole sukulaisia autonratissa ammatikseen, mut kuten laulussa sanotaan jo pienenä päätin mä oon rekkamies... Se oli ala-asteella mun haaveammatti, eikä sen tilalle ole muuta tullut. Toki tein muutaman hakuammunnan muille aloille, mutta ne eivät tuntuneet kotoisilta. Kortin sain armeijasta ja siellä halusin nimenomaan kuskiksi.
Nykyään olen varma, että olen sillä mun omalla alalla.
Isä oli (on edelleen) metsäkoneyrittäjä ja olin ihan pikkulapsesta mukana metsässä ja halusin aina uudelleen vaikka väkisin. Katselin aina ohi kiitäviä tukkirekkoja silmät kiiltäen. Ne kuskit oli siihen aikaan jumalia.. Nyt yli 20 vuotta myöhemmin ajan omalla autolla puuta kotipaikakunnalta tehtaalle.
(se on hyvä koska osaan paikat ulkoa)
Homma on kylla ajan saatossa näyttänyt omat huonot puolensa, eikä oman auton ajattaminen ole mikään helpoin työ. Mutta kun lapsesta asti asennoitui oikein niin hommat sujuu nyt paremmin.
Vanhemmat ei oikein tykännyt alasta, varsinkaan isä, koska hän tiesi mitä nämä hommat oikeasti ovat. Äiti paasaa aina ettei saa tehdä liian pitkää päivää ja ajaa väsyneenä. Hyvä sinänsä.
ikävintä mitä teille on sattunut tien päällä.