Löytyykö lällyjä kettuterriereitä?

Norfolkinterrieri ja etenkin cairnterrieri. Itse suosittelisin cairnterrieriä, koska tämä sopii erittäin hyvin lapsiperheeseen. Ja sinullakin on jo sen verran vanhoja nuo kaksi vanhimpaa lasta, että innostuisivat varmasti esim.agilitystä, johon cairn sopii vallan mainiosti.
Kysy lisää jos tulee kysyttävää, vastailen hyvin mielelläni.

Onhan niitä kettareissakin noita lällyköitä, mutta harvassa ja sekin saattaa iän kasvaessa muuttua. Meillä on kk kettareita kaksi, jotka molemmat on ns. lällyjä, koska rodunomaisessa käytössä ei tahdo toimia. (pelkää kettuja kuollakseen). Mutta sitten taas muille koirille ollaan todella uhmakkaita ja siitä syystä tappeluihin ajaudutaan erittäin herkästi, ellei itse ole tarkkana koko ajan. Myös ihmisille ollaan ärhäköitä, etenkin lapset ja miehet eivät miellytä. Laidasta laitaan siis tässäkin rodussa yksilöitä. Sileäkarvainen kettari on hieman pehmeämpi, mutta yksilöitä niissäkin.

Meillä on niin "lällykkä" kettaripoika kuin olla voi. Koira on tälllä hetkellä 8-vuotias ja sen kiltimpää koiraa saa hakea. Ja ihan täysverinen kettari on.
Ainoa asia, missä kettariluonne tulee esiin, on suhtautuminen toiseen uroskettariimme. Keskenään ne eivät tule toimeen. Mutta narttukoiramme (joka on tibbe) kanssa kettaripoika on paras kaveri ja tämä tibbetyttö on kaverin elämän suuri rakkaus...
Olenkin alkanut harkitsemaan, että tämän koiran luonne pitäisi saada monistettua niin kauan kuin se vielä on mahdollista.
Jos siis tätä lukee joku, jolla on lällykkä kettarinarttu, jolla haluaa tehdä pentuja, niin täällä olis tarjolla ihana uros.
Näyttelypalkintoja ei ole. Koirallamme on hiukan kippurahäntä, josta syystä emme lähteneet sitä näyttelyissä käyttämään, mutta muuten se on tosi kaunis ja kuten sanottu : aivan ihana luonne. Agilityssa ollut aika menestyksekäskin.

minulla on australian kettuterrieri myytävänä 3,5 vuotias.ostin sen tytölleni,mutta ei voi ottaakkaan.meillä on yksi koira ja se riittää.ossi on ainutlaatuinen,ei ole kuin kaksi suomessa.tosi upea luonne,kaipaa paljon,paljon silitystä ja paijausta.jos kiinnostaa,ota yhteyttä.asumme porissa
terv.anne-mari hautamäki

[email protected]

Mulla 8vuotias sileäkarvanen kettisneito, joka on oikeen siniverinen... =) Sen energisempää koiraa en ole nähnyt, enkä itsepäisempää. Kettuterrierin luonteesta ei kyllä yhtään valehdella kirjoissa, sen olen huomannut. Vieläkin kysellään lenkillä että onko pentu, kun yrittää repiä välillä hihnaa/kantaa puolikasta koivua mukanaan.. (kahdeksan vuoden "ei"n jälkeen se vieläkin testaa välillä sitä samperin remminrepimistä..) =D Älyttömän fiksu ja oppiva rotu, mutta en kyllä itsekään ekaksi koiraksi ehkä suosittele..! Koirakoulussakin käytiin jos vähän rauhottuis toisia koiria kohtaa, mitä vielä.. Varsinki rottweilereitä kohtaan syvä raivo ja inho, ja tottakai sellanen asustaa tien toisella puolella..=) Varmasti lällyköitä kettiksiä juu löytyy, mutta veikkaisin et aika harvasta...!

Kettuterrierit molemmat Sk ja Kk ovat mitä mainioimpia perhekoiria, kunhan muistaa että joka koira vaatii peruskoulutuksen ja jotakin tekemistä. Eikä mistään rodusta voi sanoa ettei se sovi ensimmäiseksi koiraksi, sehän on täysin kiinni perheestä mihin koira pentuna menee.
Meidän terrierit ovat iloissaan kun tulee lapsia kylään, eivätkä pelästy rajuimmistakaan leikeistä, vaikka omat lapset ovat jo melkein aikuisia. Jos jotakuta kiinnostaa lisätiedot vastaan mielelläni,sp [email protected]
www.kolumbus.fi/tsirnikankennel/

Kyllä löytyy,narttu joka ei ole käynyt kii,leikkii kuka vaan jaksaa,lapsenlapset touhuaa tuntitolkulla.Sit minä vien kunnon lenkit ja metsässä irti,juoksee pallon ja kepin perään emäntänsä väsyksiin.Kaupunkissa kävelee niinkuin oisin opettanut sivulla,mitä en ole tehnyt.Vieraat ottaa vastaan häntä heiluen,häntä heiluu muutenkin kuin puuteri huisku,kolmas kettuterrieri kaikki oleet kilttiä,ei ole harmeja löytynyt.

Niin jaoliko näillä kettareillani toisia koiria joiden kanssa ei tullut toimeen ..niin ekalla oli vain yksi vahvaluonteinen seropi mutta meni senkin kanssa laumassa vaikkei kumpikaan pitänyt toisesta. En tiedä kumpi aloitti riidan mutta kaksisteen en olisi näitä pitänyt mutta valvonnassa menivät kyllä lenkeilläkin ja ulkopuolinen ei olisi huomannut mitään ettei joku tykkää toisesta.
Kakkonen ei tykännyt myöskään yhdestä villiksestä ja senkun näki niin vaihtoi suuntaa koska ei tapellut eikä osoittanut toiselle ettei pidä sen yliinnokkuudesta..oli aivan liian energinen ja sosiaaliset taidot hukassa tällä villiksellä ja ylitti helposti rajat mutta kiltti. Ja villis ei uskonut kettistäni vaikka sanoi että tässä menee raja ja kun ei tappelekaan niin mieluummin vaihtoi suuntaa ;) Tappeluun joutui kakkonen kerran kun spanieli hyökkäsi heti ilman varoitusta teki sen muillekinmutta onneksi ei käynyt mitenkään ja en toiste päästänyt sen kanssa. Sen omistaja syytti muita koiria varsinkin terriereitä mutta ei omaansa vaikka se oli hyökkäävä osapuoli. Ja yksi rotikka runttasi koirani ja en tietenkään sen kanssa päästänyt myöskään koska painoero huikea ja selkä koirallani vaarassa ja en pidä että koirani olisi ollut lelu tälle sen omistaja ei kieltänyt koiraansa ollenkaan kun se oli vain "leikkiä".. gggr. Eli olkaa tarkkoina :)