cesar miller

On tullut testattua omassa kaulassa kaikenmoista taluinta ja kyllä 8mm naru tuntuu parhaalta ja munissa asti hyvältä kun nainen vähän nykäisee.

Vaikea löytää tekstiä jossa puhutaan koiralle aiheutetuista niskavammoista jotka usein ilmenee ajan kanssa kun on nykäisty niskaa rajusti ja käytetään ohkasia tai muuten vaurioittavia välineitä. Ja sitten ihmetellään ettei koira ennen ole käyttäytynyt näin kun omistaja näkee ulospäin vain kivusta johtuvan koiran rektion.

No tässä hyvä teksti miten koiraa kannattaa opettaa hihnakäytökseen. Näin tein itsekin enkä nykinyt koiraa hihnalla.

"Hienosti hihnassa
© Koirakoulu Visio

Hihnakäyttäytyminen on jokaisen koiran perustaito, jossa osaamattomuus heijastuu koiranomistajan koko arkeen. Ikävimmillään se pilaa lenkkeilyn ilon ja pahimmillaan myös vaarantaa koiran terveyden.

Hihnakäyttäytymisen opettaminen pienelle pennulle on helppoa, mutta sen korjaaminen aikuisena perin vaikeaa. Siksipä on syytä keskittyä huolella tähän perustaitoon pennun ensimmäisinä viikkoina sen muutettua uuteen kotiinsa.

Tässä annetut ohjeet sopivat myös aikuisen koiran hihnakäyttäytymisen uudelleen opettamiseen ja korjaamiseen.





Hihnakäyttäytymisen opettamisessa ei käytetä hihnaa
Pienen pennun muutettua uuteen kotiinsa alkaa heti tärkeiden asioiden opettelu. Ympäristökoulutus ja sosiaalistaminen menevät kaiken muun ylitse kriittisellä periodin (3-12 viikon iässä) aikana.

Samaan aikaan paneudutaan kontaktin vahvistamiseen (lue lisää >>). Kontakti on kaiken koulutuksen perusta, kontaktiharjoittelu on hihnakäyttäytymisen opettamista. Kontaktista palkitseminen vahvistaa ohjaajan lähellä olemista. Koira ei suoranaisesti ymmärrä käsitettä ”löysä hihna”, mutta se ymmärtää sen, että ohjaajan lähellä olemisesta saa palkkioita. Hihnaa ei tarvita, vaan harjoitukset on parempi suorittaa ilman hihnaa.

Vaikka itse hihnakäytös opetetaan ilman hihnaa, täytyy pentu totuttaa hihnassa kulkemiseen varhain sekä yhteiskunnan vaatimusten että pennun turvallisuuden tähden. Tässä artikkelissa paneudutaan siihen, miten sitten jatketaan kun koira jo kulkee ohjaajan välittömässä läheisyydessä ja hihna on kiinnitetty.


Välineillä on väliä

Pennun omistajat tuskailevat usein hihnan ja kaulapannan tai valjaiden valinnan kanssa. Ensisijaisesti kannattaa aina mieluummin valita valjaat kuin kaulapanta. Perinteisesti kaulapanta tuntuu helpommalta valinnalta: se on edullisempi, helpompi sovittaa ja sopiva löytyy varmasti. Kaulapannalla on kuitenkin käytössä huonoja puolia: se saattaa vaurioittaa pennun niskaa tai selkärankaa pysyvästi. Vamma ei välttämättä näy heti, vaan koira saattaa alkaa oireilla vasta vuosien kuluttua.

Valjaiden valinnassa kannattaa luottaa myyjän asiantuntemukseen, mutta silti katsoa itsekin, että valjaat istuvat kuin hansikas. On tärkeää, että valjaat ovat sopivan kokoiset, eikä pentu pääse luiskauttamaan itseään niistä ulos. Vedosta tai äkkinäisestä nykäisystä johtuvan paineen pitäisi kohdistua oikein eivätkä valjaat saa puristaa esimerkiksi henkitorven kohdalta. Puristuksen tunnetta voit kokeilla omaan kaulaasi. Laita sormet kaulasi ympärille niin pitkälle kuin ne ylettyvät ja purista kevyesti. Hyviä valjaita ovat ne, joissa valjaiden yksi kappale menee etujalkojen välistä. Tällöin vedon aiheuttama paine jakaantuu tasaisesti rintakehän ala- ja yläosaan, eikä henkitorven alueelle kohdistu suurta painetta. Tällaisista valjaista koira ei myöskään vapaudu peruuttamalla. Valjaiden on syytä olla riittävän tiukat, mutta ne eivät saa puristaa. Hyvä nyrkkisääntö on se, että valjaiden ja koiran väliin pitää mahtua muutama sormi mutta ei koko käsi.

Valitse aina riittävän leveä tuote. Kaulapannan pitäisi aina ulottua vähintään kahden kaulanikaman yli. Myös valjaissa leveys lisää mukavuutta ja parantaa turvallisuutta.



Ensin totutellaan välineisiin

Pentu totutetaan valjaisiin ja kaulapantaan siten, että sille tarjotaan nami valjaiden ja kaulapannan ”sisältä”. Vähitellen pentu joutuu työntämään päätään yhä lähemmäksi ja lähemmäksi ja lopulta pää sukeltaa kokonaan valjaisiin pennun tavoitellessa namia. Tästä voidaan rakentaa temppu, jonka koira osaa tehdä vaikkapa vihjeestä ”pukeudu”.

Kun valjaat ovat jo kokonaan päällä, pennulle syötellään namia kunnes otetaan valjaat pois. Vähitellen namin antamista harvennetaan ja valjaat laitetaan kiinni. Koko sen ajan, kun pennulla on valjaat, sen kanssa tehdään jotain mukavaa. Näin valjaat yhdistyvät hauskanpitoon ja pentu ”unohtaa” ne. Kun harjoittelu sujuu hyvin eivätkä valjaat enää liiemmin häiritse sitä, ne voidaan jättää pennun päälle sen syödessä ja nukkuessa. Näin pentu tottuu nopeasti valjaiden aiheuttamaan tunteeseen."

Teksti jatkuu vielä vision sivuilla.