vai isovanhemmat.Mitäs käytännön kokemuksina voisitte neuvoa minua.Poikani on 1½v elokuussa ja vuorotarhapaikkaa olen jo hakenut.Mieheni on viikot poissa työnsä vuoksi ja itse menen jatkamaan kolmivuoro työtä.Nyt vanhempani sanoivat,että kyllä hekin voivat pari kuukautta katsoa poikaa,ettei tarvitse heti tarhaan viedä,mutta nyt en oikein tiedä,mitä tehdä.Ihanteellinen ratkaisu tietty että voisin itse olla vielä kotona,mutta minusta poika kaipaa seuraa jo,vaikka pieni onkin.
Ymmärtäähän sen ,kun päivisin olemme vain kahdestaa kotona.En ehdi mitenkään,enkä jaksa aina koko päivää leikkiä hänen kanssaan.
Kotitöitäkin kun on.
Niin,siispä,itse ehkä olisin sitä mieltä,että tarhaan vaan,saa seuraa ja oppii,että on muitakin lapsia olemassa.Kurjaltahan se tuntuu noin pieni sinne viedä,mut ku pakko ois.
Mummulassahan sitä saa yleensä kaikki vähän periksi.
Ja vielä jos kokemuksia on,niin kuinka kauan tarhaan tottuminen vie lapsilta,kun vuorotarhastahan on kyse,elikkä aika rankkaa??
Kiitos jo etukäteen....
Ymmärtäähän sen ,kun päivisin olemme vain kahdestaa kotona.En ehdi mitenkään,enkä jaksa aina koko päivää leikkiä hänen kanssaan.
Kotitöitäkin kun on.
Niin,siispä,itse ehkä olisin sitä mieltä,että tarhaan vaan,saa seuraa ja oppii,että on muitakin lapsia olemassa.Kurjaltahan se tuntuu noin pieni sinne viedä,mut ku pakko ois.
Mummulassahan sitä saa yleensä kaikki vähän periksi.
Ja vielä jos kokemuksia on,niin kuinka kauan tarhaan tottuminen vie lapsilta,kun vuorotarhastahan on kyse,elikkä aika rankkaa??
Kiitos jo etukäteen....
Vastaukset 3
Vanhimmat
Onhan päiväkodeissa paljon sinunkin lastasi nuorempia lapsia, joten ikää ajatellen uskon lapsesi totteuvan ihan hyvin.
Minusta päiväkoti tuossa tapauksessa olisi parempi vaihtoehto kuin isovanhemmat! Sanoithan itsekin että päiväkodissa lapsi saisi leikkikavereita ja oppisi uusia asioita (niin aikuisilta kuin isommilta lapsiltakin). Sanoit myös että isovanhemmat antavat vähän periksi lapsellesi, mikä taitaa olla ika yleistä, joten siksikin olisi päiväkoti parempi paikka.
Minun ystäväni on töissä vuoropäiväkodissa (ja juuri alle 3 vuotiaiden ryhmässä)ja on kertonut että joillain lapsilla on rankkaa vain jos he joutuvat olemaan tarhassa kauemmin kuin kotona (mieti: 1 vuotias noin 12 tuntia toisella hoidossa, ei hyvä).
Mutta jos lapsesi menisi suht säännöllisesti päiväkotiin samoihin aikoihin, samoille hoitajille uskon että hän viihtyisi. Lapsestasi tulee todennäköisesti sosiaalisempi, kun on lapsiryhmässä missä hän voi opetella toisen huomioon ottamista, leikkimistä ja kaikkea mahdollista!
Tutustu hakemaasi päiväkotiin, kysele hoitajilta kaikkea mikä tuntuu askarruttavan ja ennen kaikkea luota hoitajiin, luota lapseesi, luota itseesi, niin kaikki menee hyvin!
Tsemppiä! Ja olisi kiva kuulla kommentteja!
Oletteko miettineet, että isovanhemmat hoitaisivat osan ajasta esim ilta- ja yövuoroissasi ja aamuvuoroissa lapsi olisi tavallisessa päiväkodissa tai perhepäivähoidossa?
Hoitomaksussa tämä tuntuu kevennyksenä eikä isovanhempien periksiantaminen ole jokapäiväistä. Puolitoistavuotias ei vielä tarvitse ihmeempiä virikkeitä tai kavereita. Olen ollut vuorohoidossa töissä enkä suosittele yövuoroja alle 3-vuotiaille, en ehkä vanhemmillekaan, jos se ei ole välttämätöntä. Omien lasten vuorohoidon välttämiseksi en enää ole vuoropäiväkodissa, vaikka se on työntekijälle haasteellinen ja hyvä työpaikka.
Tyttäreni aloitti vuorotarhassa 1v1kk iässä ja pelkäsin ensin, että kuinka käy, mutta se oli aivan turhaa, koska kaikki on mennyt aivan loistavasti, ei ainuttakaan itkua tms. viedessä ja aina iloinen lähtijä pois hakiessa ja koen nyt olevani lapseni kanssa enemmän, kuin jos olisin siirtynyt päivätöihin.
Esim. yövuorossa vien lapseni klo 21 hoitoon ja hän menee lähes välittömästi nukkumaan, herää aamulla n. 8-8.30 syö, käy ulkona toisten lasten kanssa, syö ja minä haen hänet klo12 ja laitan kotona päiväunille, jolloin saan itsekin vielä hiukan levähtää. Eli lapselle tulee hereilläolotunteja hoidossa n.4. Loppuaika perheen kanssa. Hoitajat ovat kehuneet kovasti reipasta tyttöä, joka on oppinut hienosti leikkimään muiden kanssa ja puheen kehitys on ollut huimaa tarhaanmenon jälkeen.