Olen mielestäni syntynyt heterona, sillä todistettavasti kiihotuin seksuaalisesti nuorena melkeinpä vain naispuolisista enkä juurikaan miespuolisista, mutta nykyään epäilen yhä enempi olevani homo. Kuitenkin olen huomannut, että pystyn ihastumaan vain naispuolisiin, en koskaan miespuolisiin, ja pidän naispuolisten kroppaa aina monin verroin seksikkäämpänä, paitsi että en vain kiihotu niistä seksuaalisesti automaattisesti tänä päivänä ellen samalla runkkaa kädellä, vaan alkaa seisomaan juuri homopornoa katsellessa paljon helpommin.
Olen päättänyt, että koska elän vain tämän yhden elämän, niin haluan sen myös elää kunnialla loppuun. Olenkin aloittanut jo vähän aikaa sitten tietty hieman epätoivoisen, mutta silti uskaliaan taistelun tuulimyllyjä vastaan. Aion siis kitkeä homouden pysyvästi pois minusta. Itsekurilla vältän homopornoa vast edes aina, enkä leiki kenenkään pojan kanssa. Runkkaan vain naisten kuville ja aion hankkia pysyvän parisuhteen naisen kanssa. Tiedän, että minulla kyllä seisoo naisten kanssa seksiä harrastaessa, jos vain haluan. Mutta tämä kaikki vaatii vain kovaa kuria läpi elämän, jatkuvaa paneutumista tämän asian eteen ja itsensä ylittämistä. Uskon pystyväni tähän. Ja sen merkiksi ja myös omien ajatusten selkiämiseksi kirjoitan tämän viestin. Eli en aio enää päivääkään elää homona. Taistelu tuulimyllyjä vastaan on siis alkanut.
Olen päättänyt, että koska elän vain tämän yhden elämän, niin haluan sen myös elää kunnialla loppuun. Olenkin aloittanut jo vähän aikaa sitten tietty hieman epätoivoisen, mutta silti uskaliaan taistelun tuulimyllyjä vastaan. Aion siis kitkeä homouden pysyvästi pois minusta. Itsekurilla vältän homopornoa vast edes aina, enkä leiki kenenkään pojan kanssa. Runkkaan vain naisten kuville ja aion hankkia pysyvän parisuhteen naisen kanssa. Tiedän, että minulla kyllä seisoo naisten kanssa seksiä harrastaessa, jos vain haluan. Mutta tämä kaikki vaatii vain kovaa kuria läpi elämän, jatkuvaa paneutumista tämän asian eteen ja itsensä ylittämistä. Uskon pystyväni tähän. Ja sen merkiksi ja myös omien ajatusten selkiämiseksi kirjoitan tämän viestin. Eli en aio enää päivääkään elää homona. Taistelu tuulimyllyjä vastaan on siis alkanut.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Me muut homot emme voi olla kuin ylpeitä - vihdoinkin löytyy joku, joka ei hyväksy itseään, vaan kasvattaa itse itsestään hyväksyttävän ja uskaltaa ylittää rajansa! Pystyisipä muutkin homot samaan, itseni mukaan lukien. Tuo aloitus oli kyllä niin rohkaiseva, että aion kyllä itsekin yrittää ja laittaa kaiken likoon! Elämästä voi siis todella nauttia eikä vain antaa valtaa tuollaisille käsittämättömille mielihaluille. Olen jo itsekin paheksunut omaa homouttani hyvän aikaa, siksi en olekaan tullut kaapista ulos, enkä taida koskaan tullakaan.
Sama täällä! Tein saman päätöksen n. puolitoistakuukautta sitten, ja pari kertaa kyllä on lipsahtanut, mutta muuten kyllä olen pysynyt ihan päätöksessäni! En vaan halau hyväksyä sitä, että voisin olla homoseksuaali....! Olen huomannut, että kyllä ainakin kiihottumisen osalta, esim. lesbopornon katselu on auttanut ainakin vähäsen! Kyllä kiihotun jonkinverran enemmän naisista, kun aikaisemmin. Ajattelin, että eihän tätä nyt voikaan toteuttaa ihan vähässä ajassa! Pala palalta, aion vielä tulla heteroksi!
Miksette halua olla omia itsejänne, tuo tuntuu älyttömältä kieltää itseltään luontainen suuntautuminen, olkaa rohkeasti homoja, ei teidän elämä tule muuttumaan, vaikka yritätte elää heteroina...henkisesti kärsitte kulissi elämästä.
Itse olen aito homo ja ylpeä sellainen, en voisi kuvitella itseäni pakottaa elämään heterona, pelkkä ajatuskin tuntuu ahdistavalta.
mutta toki jokainen tekee elämällään kuten haluaa.
.
Mietipä kuka haluaa olla omasta vapaasta tahdostaan homo? Olen kuullut, että homoilla on keskimäärin enemmän itsetunto-ongelmia. Mutta jos vain pitää sen kylmän ja jääräpäisen asenteen, niin se tulee kyllä kantamaan pitkälle. Itseään ei tarvitse hyväksyä sellaisenaan, mitä ei missään tapauksessa halua olla. Ja miten niin kulissia? Parhaimmassa tapauksessa jopa oma tahto voi lopulta nujertaa suuntautumisen, ja korviini on kyllä kantautunut varsin vakuuttavaa tietoa myös aivopesun mahdollisuudesta, jos viimeisen päälle pitää voittaa oma suuntautuminen. Ei se sen vaikeampaa voi olla. Jos ihan oikeasti ei halua missään tapauksessa olla homo, niin sitten ei kerta kaikkiaan tarvitse sitä olla. Periaatteessa vähän sama kuin olisit syntynyt toisena sukupuolena ja et pysty millään hyväksymään sitä ja koet kuuluvasi juuri sen vastakkaisen sukupuolen kastiin.
Miksi minusta tuntuu, että ensimmäiset kolme viestiä (aloitusviesti mukaan luettuna) on kirjoittanut sama (kenties tahallaan provosoiva) henkilö?
Aloittaja, olet oikeassa. Elät vain kerran. Miksi sitten rajoittaa tätä yhtä ainoata elämääsi noin käsittämättömän paljon ja tekeytyä joksikin mitä et oo? Kyllä homo tai biseksuaali voi elää kunnioitettavaa elämää siinä missä heterokin. Elämä on liian lyhyt tommoseen itsensä kieltämiseen. OLE OMA ITSESI JA NAUTI ELÄMÄSTÄSI, PERKELE.
Kiitos.
Ai miksi sinusta tuntuu, että sama henkilö on ollut asialla? On tässä maailmassa varmasti aloittajan lisäksi muitakin, jotka ajattelevat samalla tavalla. Kuten esimerkiksi minä (kirjoitin tosin eilen yhden viestin nimimerkillä "Viisas päätös!"). Meitä ei kylläkään varmasti ole kovin suurta joukkoa ainakaan tällä hetkellä, mutta onpahan kumminkin olemassa meidän kaltaisiakin, ettäs tiedät. Mitä syytä sinulla on siis luulla, jos et tarkalleen ottaen tiedä? Luulo ei nähkääs ole tiedon väärti!
Vaikka en ole tämän keskustelun aloittaja, niin vastaan silti. Yhtä hyvin voin kysyä sinulta, että miksi rajoittaa tätä yhtä ainoaa elämäänsä käsittämättömän paljon olemalla homo ja olemalla sellainen, mitä ei missään tapauksessa halua olla? Ei kukaan ole käsittääkseni kiistänyt, etteikö homot tai bi:t voisi elää kunnioitettavaa elämää. Eikä itselläni kylläkään ole mitään sitä vastaan, jos joku välttämättä haluaa hyväksyä elämänsä homona tai bi:nä, mutta itse vain ajattelen siis toisin. Ennemminkin kiellän itseäni, jos väkipakolla täytyy jatkaa elämäänsä sellaisena, mitä en missään tapauksessa edes ylipäänsä halua olla. Olen siis täsmälleen oma itseni, kun ajattelen ja toimin, kuten omasta mielestäni parhaaksi näen.
Ja sitä paitsi, meikäläinenhän ainakin kokee nauttivansa elämästä täysin rinnoin. Täytyypä muuten huomenissa taas mennä katsastamaan uusin deittikumppanini, joka on ehta nainen!
Itselläni on hyvin samankaltainen tarina kuin aloittajallakin. Takana on pitkä historia heterona. Nyt keski-ikäisenä huomaan, että naiset kiinnostvat yhä, mutta pikemminkin haluna samaistua naisiin? Monta vuotta kielsin tuon tunteen, mutta nyt olen eheytynyt. Olen homo tai vähintäinkin bi! Haluan olla feminiininen ja alistuvampana antautua toiselle miehelle. Haluan vielä tässä elämässä kokea, miten toinen mies ottaa minut ja taivuttaa tahtoonsa. Koskahan se tapahtuu??
Olen itse oppinut huomaamaan, että jos annan vähänkin homoudelle vallan, niin se vie kerralla koko käden. Tarvitaan siis riittävästi lujaa tahtoa ja periksiantamattomuutta päästä esimerkiksi uusimmasta paheestani ja samalla pienoisesta riippuvuudesta eroon, eli homopornon katselusta.
Olenpa tässä viime viikkoina jopa yrittänyt kokeilumielessä pienimuotoista terapiaa. Olen saattanut esimerkiksi mennä homopornosivustolle ja laittanut filmin pyörimään tai vaihtoehtoisesti laittanut vain silmät kiinni ja alkanut tieten tahtoen fantasioimaan, mutta keskittynyt samalla ankarasti siihen, ettei seisokkia tulisi. Hyvin on ainakin tähän mennessä toiminut. Lisäksi olen muuten vaan tuijotellut alastomia miehiä ja peniksiä silloin, kun ei paneta, sen takia, että oppisin tottumaan riittävästi ärsykkeeseen, niin että se ei vaivaisi myöhemmin. Huomaan, että ei enää niin helpolla ala seisomaan ja jännitys ja himotkin ovat saattaneet alkaa jo pikkuhiljaa väistyä. Eli kyllä tällä vaan jotain vaikutusta on.
Samalla olen huomannut, että saan välillä hieman helpommin nykyään erektion alastomasta naisesta tai sen kuvittelemisesta, enkä tarvitse aina kiihottamiseen edes kättä, koska jos en kiihotu enää niin paljon miehistä, niin käsitykseni mukaan sen kiihotuksen täytyy joka tapauksessa tulla jostakin, koska itseäni panettaa aika usein ja olen ymmärrettävästä syystä, eli sinkkuna olemisen vuoksi väkisinkin puutteessa.
Ette näytä olevan oikeen tasapainossa eikä varsinkaan tämä tekstin aloittaja, joten menkää hoitoon. Vähän selvennyksenä että homoseksualismi on rakkautta mutta akkojen kans vehtaaminen on huoraamista!
Itse jatkoin tuota 27-vuotiaaksi asti. Siis itsepetosta.
Silloin sitten viimein katsoin (aivan kirjaimellisesti) itseäni peilistä ja sanoin ääneen 'olet homo... tykkäät pojista ja olet homppeli'.
Ja se siitä sitten. Vuoden itsetutkiskelun jälkeen löysin nykyisen poikaystäväni ja ollaan siitä lähtien asuttu yhdessä, toinen vuosikymmen menossa.
Harmittaa se ajoittain etten uskaltanut olla itselleni rehellinen alusta lähtien, ja matkan varrella tuli sitten monen tytön ja nuoren naisen sydänkin särjettyä - jokaisen suhteen laitoin itse poikki kun en vain yksinkertaisesti saanut niistä mitään tunnetta. Olisi se kivaa ollut löytää se elämänkumppani jo vähän nuoremmalla iällä.
Täytyy myöntää, että harmittelen teidän puolesta jotka ette voi olla homoja, kerranhan täällä eletään, kadutte taatusti jälkeenpäin kun yritätte olla sellaisia mitä ette todellisuudessa ole.
Psykologit ovat sanoneet, että itsensä kieltämisessä on vain huonoa, ihminen saattaa mennä psyykkisesti sekaisin, viittaan juuri eheytymis - juttuun, jossa pappi "käännyttää" homoseksuaalit heteroiksi.
Kukin tekee miten lystää..
Eikö tuo nyt ole vain ihan normaalia bisseailahtelua. Välillä vetoaa naiset, välillä miehet. Turha siitä on nyt niin stressata. Jos nyt tuntuu et tällähetkellä on miehiinpäin niin go for it, ja kun kerran naiset on napanneet aiemmin, eiköhän eteen ennenpitkään tule kausi jossa naiset on taas makuun.
Ennenkaikkea ei pidä vetää liian jyrkästi itteään tiukkaan homo-hetero jaotteluun, välissä on koko bi-liukuma. Ei kannata stressata termeistä, tee vain mikä tuntuu hyvältä.
Yhtä kohtaa aloittajan ja parin muun tekstistä en ymmärrä. Miksi teidän ylipäätään täytyy oikkiua siellä pornosivuilla? Jokin kummallinen vinoutuma teillä on, jos täytyy siellä älyttömässä superpenisten ja kumitissien maailmassa tirkistekkä kaupallista pornoa, Suosittelen terapiaa.