Hassua miten
vuorovesi voi
pyyhkiä kaiken
menneen
voi kaatua ja
nousta ylös
tuoda päivän
ja koko opitun
käyttäytymisen
kaavan, joka
törmää rajoittuneeseen
kaikkeen henkisesti
kypsymättömään,
joka liikahtelee
kärsimättömänä
Se yrittää
tehdä parhaansa,
mutta epäonnekseen
tulittaa umpimähkää
ampuen kaikkeen
mitä tielle osuu
jokaisen sielun haluun parantaa
maailma peittelee
lapset iltaisin
hyvän yön suukkoihin ja
purkaa vihaa,
jonka yhteiskunta
on hukuttanut
tiedottamattomasti
Kaikki on sosiaalisten
normien mukaista,
vastuuntuntoisen
ihmisen käsikirjoittamaa
mutta siitä puuttui jotain
normaaliushan on yhtä
hirvittävää kuin
hänen rikoksensa
eettiset arvot ja
säädyllisyyden kunnia,
joka kävelee
hääpuvussa ja taluttaa
tavallisia ihmisiä
tapailemaan viikonloppuisin ja
työskentelemään ankarasti
elämän ”tappamishalussaan”
Me tunnemme
politiikan likaisuuden,
rahanteon kaavan ja
ihmisen anatomian ,
sydämen kohtauksen
ja käytämme tietomme
uskomalla vanhempiemme
puheita sivuuttamalla
aina oman satumme
sen oman mahdottoman
Me kärsimme, taistelemme
ja onnistumme
onnistumme kasaamaan
kaiken häikäilemättömyyden
ja kovasydämisyyden samaan
osoitteeseen
rakkaat
koti, uskonto ja
isänmaa katsovat
naisen houkuttelevilla
silmillä laulaen
seireenien laulua,
mutta kuuleko Odysseus
Miksi hän odottaa
haaksirikkoa, jota
ei voi olla,
miksi hän suutelee,
mutta huulet eivät
tavoita sitä tanssia,
joka veisi maailmaan
maailmaan, jonne
tähdättyään joutuu
kysymään
onko tämä sen arvoista
toinen minäni
kiittää luojaansa
kaikesta siitä mitä
on kohdannut ja
toinen pyytää
luopumaan taas kaikesta
Miettii siinä
napansa ympärillä
käydessään elämänsä
kamppailua oman itsensä,
maailman ja
menneisyytensä kanssa
Vaikka on saanut
jo monta nimikirjoitusta
sielunsa vieraskirjaan,
se huutaa silti
jännitystä, pelkoa ja
kauhua
haluten olla
riippumattomampi
kuin huumeiden
käyttäjät huumeista ja
talvinen takkatuli
leikkivistä lapsista
kysymys ei
ole jumalan
epäoikeudenmukaisuudesta
tai rikkaiden hauskanpidosta
kaikkine alemmuudentunteineen
jos nyt pysähdyn
niin elämälläni
ei ole mitään tarkoitusta
Kaikella pitää olla tarkoitus
ihmisen silmistä
kuvastuu totuus,
silloin kun hän tajuaa
väistämättömän olevan
edessä, nähdessään
oman minänsä
nousevan kaiken
opitun harhan tuhkasta
Nämä eivät
ole sielun pimeän
puolen sopukoissa
olevia rajattoman
vallan määreitä,
kylmiä talvisin ja
sietämättömän kuumia kesäisin
vaan kaikkea
sitä mitä
viisaat persoonat
ajattelivat olevan
liian raskas haaste,
uskallus
ottaa vastaan ja
käydä muurien
ulkopuolella
voiko kohtaloaan
muuksi muuttaa,
voisiko taas
aloittaa alusta ja
selviytyä voittajana
kolikot taskussa
yrittäisi päästä
ohi turvatarkastuksen
edelleen mahdotonta
vaikka kuinka
toistaisi yhtä ja
samaa
siitä olisi aina
löydettävä uusi
nousu ja ymmärrys
valehtelet
valehtelet häpeämättömästi
ottamatta mitään
vastuuta teoista
ja luulemalla olevasi
oikeassa,
sydämeltäsi lapsi,
joka etsii turvaa
ensimmäisillä horjuvilla
askeleillaan
valitsemalla yhden
tien ja huomaa
muiden kaikkoavan,
vaikka tarkoitus oli
juuri päinvastainen
olla ystävä ja
naimisissa maailman
kanssa
vai onko
maailma pelkkä
näyttelijä olematta
se mitä silmät
kuvittelivat
odotus mitä
mieli tavoitteli
Eläinkunnassakin
uroot taistelevat
naaraasta
kysymys elämästä ja
kuolemasta,
aistit valppaina
jokaisen eteen
tulevaan hetkeen
enkä tarkoita
elämää kuoleman
jälkeen vaan
elämää ennen kuolemaa,
rakkauden sanat,
jotka olen aina
lykännyt tuonnemmaksi
odottaen, kunnes löydän
olematta enää
varma haluaisinko
enää edes löytää
Tulee mieleen
ihminen asemalla,
joka pitää vastaantuleville
kasvottomille kylttiä,
jossa lukee
sinäkö se oot
yrittäen varastaa
värin ja tuoksun
kun siinä
pitäisi lukea
meille vai teille
ollen lempeyden
kauppatavaraa,
riistämättä elämäni
kylmiä talvia
vaan liittyäkseen
kevääksi samaan
ihmiseen
ottaen jokaisen
siihen uskovan
omaksi lapsekseen
nähden rakkauden
syntyvän uudelleen ja
uudelleen,
ajan ja kauneuden
toimiessa avustavina
kätilöinä
niin sen täyty olla,
ikuisesti uusiutuva halu
On the street of dreams
You are on every face I see
http://www.youtube.com/watch?v=5hyhrvrLCoQ&feature=related
vuorovesi voi
pyyhkiä kaiken
menneen
voi kaatua ja
nousta ylös
tuoda päivän
ja koko opitun
käyttäytymisen
kaavan, joka
törmää rajoittuneeseen
kaikkeen henkisesti
kypsymättömään,
joka liikahtelee
kärsimättömänä
Se yrittää
tehdä parhaansa,
mutta epäonnekseen
tulittaa umpimähkää
ampuen kaikkeen
mitä tielle osuu
jokaisen sielun haluun parantaa
maailma peittelee
lapset iltaisin
hyvän yön suukkoihin ja
purkaa vihaa,
jonka yhteiskunta
on hukuttanut
tiedottamattomasti
Kaikki on sosiaalisten
normien mukaista,
vastuuntuntoisen
ihmisen käsikirjoittamaa
mutta siitä puuttui jotain
normaaliushan on yhtä
hirvittävää kuin
hänen rikoksensa
eettiset arvot ja
säädyllisyyden kunnia,
joka kävelee
hääpuvussa ja taluttaa
tavallisia ihmisiä
tapailemaan viikonloppuisin ja
työskentelemään ankarasti
elämän ”tappamishalussaan”
Me tunnemme
politiikan likaisuuden,
rahanteon kaavan ja
ihmisen anatomian ,
sydämen kohtauksen
ja käytämme tietomme
uskomalla vanhempiemme
puheita sivuuttamalla
aina oman satumme
sen oman mahdottoman
Me kärsimme, taistelemme
ja onnistumme
onnistumme kasaamaan
kaiken häikäilemättömyyden
ja kovasydämisyyden samaan
osoitteeseen
rakkaat
koti, uskonto ja
isänmaa katsovat
naisen houkuttelevilla
silmillä laulaen
seireenien laulua,
mutta kuuleko Odysseus
Miksi hän odottaa
haaksirikkoa, jota
ei voi olla,
miksi hän suutelee,
mutta huulet eivät
tavoita sitä tanssia,
joka veisi maailmaan
maailmaan, jonne
tähdättyään joutuu
kysymään
onko tämä sen arvoista
toinen minäni
kiittää luojaansa
kaikesta siitä mitä
on kohdannut ja
toinen pyytää
luopumaan taas kaikesta
Miettii siinä
napansa ympärillä
käydessään elämänsä
kamppailua oman itsensä,
maailman ja
menneisyytensä kanssa
Vaikka on saanut
jo monta nimikirjoitusta
sielunsa vieraskirjaan,
se huutaa silti
jännitystä, pelkoa ja
kauhua
haluten olla
riippumattomampi
kuin huumeiden
käyttäjät huumeista ja
talvinen takkatuli
leikkivistä lapsista
kysymys ei
ole jumalan
epäoikeudenmukaisuudesta
tai rikkaiden hauskanpidosta
kaikkine alemmuudentunteineen
jos nyt pysähdyn
niin elämälläni
ei ole mitään tarkoitusta
Kaikella pitää olla tarkoitus
ihmisen silmistä
kuvastuu totuus,
silloin kun hän tajuaa
väistämättömän olevan
edessä, nähdessään
oman minänsä
nousevan kaiken
opitun harhan tuhkasta
Nämä eivät
ole sielun pimeän
puolen sopukoissa
olevia rajattoman
vallan määreitä,
kylmiä talvisin ja
sietämättömän kuumia kesäisin
vaan kaikkea
sitä mitä
viisaat persoonat
ajattelivat olevan
liian raskas haaste,
uskallus
ottaa vastaan ja
käydä muurien
ulkopuolella
voiko kohtaloaan
muuksi muuttaa,
voisiko taas
aloittaa alusta ja
selviytyä voittajana
kolikot taskussa
yrittäisi päästä
ohi turvatarkastuksen
edelleen mahdotonta
vaikka kuinka
toistaisi yhtä ja
samaa
siitä olisi aina
löydettävä uusi
nousu ja ymmärrys
valehtelet
valehtelet häpeämättömästi
ottamatta mitään
vastuuta teoista
ja luulemalla olevasi
oikeassa,
sydämeltäsi lapsi,
joka etsii turvaa
ensimmäisillä horjuvilla
askeleillaan
valitsemalla yhden
tien ja huomaa
muiden kaikkoavan,
vaikka tarkoitus oli
juuri päinvastainen
olla ystävä ja
naimisissa maailman
kanssa
vai onko
maailma pelkkä
näyttelijä olematta
se mitä silmät
kuvittelivat
odotus mitä
mieli tavoitteli
Eläinkunnassakin
uroot taistelevat
naaraasta
kysymys elämästä ja
kuolemasta,
aistit valppaina
jokaisen eteen
tulevaan hetkeen
enkä tarkoita
elämää kuoleman
jälkeen vaan
elämää ennen kuolemaa,
rakkauden sanat,
jotka olen aina
lykännyt tuonnemmaksi
odottaen, kunnes löydän
olematta enää
varma haluaisinko
enää edes löytää
Tulee mieleen
ihminen asemalla,
joka pitää vastaantuleville
kasvottomille kylttiä,
jossa lukee
sinäkö se oot
yrittäen varastaa
värin ja tuoksun
kun siinä
pitäisi lukea
meille vai teille
ollen lempeyden
kauppatavaraa,
riistämättä elämäni
kylmiä talvia
vaan liittyäkseen
kevääksi samaan
ihmiseen
ottaen jokaisen
siihen uskovan
omaksi lapsekseen
nähden rakkauden
syntyvän uudelleen ja
uudelleen,
ajan ja kauneuden
toimiessa avustavina
kätilöinä
niin sen täyty olla,
ikuisesti uusiutuva halu
On the street of dreams
You are on every face I see
http://www.youtube.com/watch?v=5hyhrvrLCoQ&feature=related
Vastaukset 10
Vanhimmat
On sun elämällä tarkoitus jokaisella kosketuksella mitä täälläkin ihmisille annat. Vaikka ihminen on ahne. Hän haluaa aina enemmän ja enemmän, lisää! Sitä varten pitäisi patentoida joku pullo mihin voisi tunteitaan säilöä, ne hyvät tunteet. Ja aina avata ja nuuhkaista kun on tarve :) Paitsi että jokaisella avauksella sisältö tahtoo vähän väljähtyä... työn alla vielä tämä patentti.
Sun runot herättää aina monen moista tunnetta. Siksi niin pidän niistä. Joskus tuntuu että on kuin peiliin katsoisi. Ei tietenkään aina, enkä tietenkään tiedä tulkitsenko aina niin kuin olet tarkoittanut. Ei varmaan ole loppujen lopuksi hirveesti väliä.
Nyt runo vei mut tarkastamaan omaa elämääni, jonka elin väistellen ihmisiä. Joskus johonkin tartuin koska sen kuului mennä niin. Ja onneksi meni niin :) ei mitään niin pahaa ettei siinä olisi jotain hyvääkin. Ja tieni jatkui, väistellen. Mutta niin vaan käy, että jokaisella on Waterloonsa. Pelottava voima. Koska ei ole enää valinnan varaa, ohjaat ei ole enää sun käsissä. Puppet on a string.
t. Molla-Maija
joka joutuu nyt pelaamaan Monopolia
Tässä kai se olise pitkäaikaisen tutkiskelun kliimaksi, jonka kirjoittamalla sain revittyä sisuksistani, joskus pelottaa miten helposti voi päästä siihen ytimeen ja kaiken tarkoitukseen, joskus ei sitten millään. Olenko huojentunut tai helpottunut tai jotenkin
erilainen, en usko, kaikki on ollut alitajunnassa. Mutta sen saaminen ulos onkin jo kovemman työn takana.
Ne hyvät tunteet on sinussa ja se on oikea paikka säilö niitä. Et tarvitse patentia, etkä reseptiä, riittää kun käännät ajatuksesi ja ammennat!
Kiitos miss.fire
http://www.youtube.com/watch?v=XzuKItuGcus
niin,aina ei tarvitse kiivetä tunteakseen itsensä kuninkaaksi
Joskus muut tietää asioista ennen kuin itse tiedät. Olen nähnyt sen tulevan, sun päätöksesi. En olisi kylläkään arvannut että se sattuisi näin paljon. Mutta ei se mitään, toivun kyllä tästä, hätä ei ole tämän näköinen :) Mulla on paljon hyviä fiiliksiä ja muistoja, vai olikse niin että kissat putoo aina jaloilleen... oli mikä oli, tieto on aina parempi kuin tiedottomuus, köh =)
Ei muuta kuin hyvää ja savutonta kevättä :) kiitos sulle ihan kaikesta.
Unelmien kadulla näen sinut jokaisissa kasvoissa. Taipuisipa oma kieli yhtä soljuvasti kuin tuo vieras. Kaunis ajatuksena kielestä riippumatta.
Meille vai teille, hmmm. Ehkäpä kokonaisuudessa värit, tuoksut, maut. ja tietenkin ihminen itsessään merkitsevät suoritusta enemmän. Parhaat hetket elämässä palaavat mieleen aistien, välähdyksinä. Yksinkertaisimmillaan vaikka vainen kupillinen kahvia oikeassa ympäristössä oikeasta kupista. (Ei mielellään pahvimukista. )
Ajatus karkasi tällaiseen lauluun runosi myötä. Tämä tunnelma jäi päällimmäiseksi mieleen, vaikka tekstin varrelta voisi voinut poimia monenlaisia muitakin tuunelmia.
http://www.youtube.com/watch?v=Nn3soYbSpS4&feature=BFa&list=AL94UKMTqg-9Bi-_xgvrCUtUlWdKgbKKgi
Ehkä se kuullostaa paremmalta sanoa, unelmien kadulla näen sinut jokaisissa kasvoissa....se on vähän kuin ajaisi takaa sateenkaarta...mä en ole kuullu kenenkään laulavan sitä niin loistavasti kuin edesmennyt DIO tekee...
http://www.youtube.com/watch?v=UvVKj0c0UTQ
Kiitos Kahvin ystävä
Särkyneiden unelmien vai liekö täyttymättömien toiveiden katu, ken tietää. Hieno runo kuitenkin, kiitos siitä.
Ehkä siinä on se koko ohut lanka, joka on kuljettu ja minkä edessä vielä toivoo näkevänsä...ennekuin narukerä on kasassa...
All my life it seems
Just a crazy dream
Reaching for somebody's star
Like an open door
That you've passed before
But you've never had the key
http://www.youtube.com/watch?v=32hlw7jacUI&feature=related
Kiitos Ich bin...
Niiinhän se Mattikin aikoinaan totesi, että: "Rakkaus on kuin lankakerä - se alkaa ja loppuu."
Välissä solmuja ja värejä...
Aurinkoisia hymyjä alkavaan viikkoosi!
”Kaikella pitää olla tarkoitus
ihmisen silmistä
kuvastuu totuus,
silloin kun hän tajuaa
väistämättömän olevan
edessä, nähdessään
oman minänsä
nousevan kaiken
opitun harhan tuhkasta”
Lempikohtani tällä kertaa. Joskus näissä rakkausrunoissasi on aika hankala nähdä rakkautta…pitää sukeltaa pintaa syvemmälle mielen syövereihin. Koko rakkaus-ajattelussa voisi sukeltaa pintaa syvemmälle. Moni kuvittelee rakastavansa, mutta usein rakkauden nimissä vain halutaan saada itselle jotain, enemmän ja enemmän. ”Rakkaus” on ensin haluamista, tarpeiden tyydyttämistä, omistamista, kaupankäyntiä ja sen jälkeen pettymystä, syyttelyä, kärsimystä, sodankäyntiä…
Kaikella on elämässä tarkoitus. Se pitää vain ymmärtää…nähdä opitun harhan taakse ja lopettaa kuvittelu. Löytää se todellinen minuus. Sitten voikin paljastua että rakkaus on iloa ja antamista, mutta ei antamista saadakseen itselleen jotain. Rakkaus on myös kokonaisvaltaista. Se ei kohdistu vain yhteen ihmiseen, vaan jokaiseen vastaantulijaan, eläimeen, kukkaan. Rakkaus on kauneutta, joka monelta jää kokonaan kokematta…
Rakkaus on myös yhteyttä, mielten yhteyttä, yhteyttä sydämestä sydämeen, ympäröivään todellisuuteen. Yhteyttä kaikkeuteen ja kaiken luojaan.
Toivon joka tapauksessa että kaikki unelmasi toteutuvat.
Tere
Mä luulen, että ihmisen kasvatus ja ajatusmaailma on hoivayhteiskunnassa rakennettu liiallisille rajoituksille ja moraalisille velvoitteille, joita ei pystytytä ylittämään normalielämän soljuessa eteenpäin. Se moraali on löystynyt tässä vuosikymmenien saatossa, mutta olennaisimmat elementit ovat lähes kaikki läsnä jokapäiväisessä elämässämme. Älä tee sitä, älä tee tätä, ei saa katsoa tuolla tavalla, ei saa puhua tuolla tavalla, ei saa koskettaa toista...
Monet rakkaudelliset teot ja puheet tulkitaan aina jotenkin henkilökohtaisiksi ja jopa intiimeiksi ja jos teet samaa toiselle tai kolmannelle, se tulkitaan jo lirkuttelijaksi, lääppijäksi,seksuaaliseksi häirinnäksi....ei kaikki tässä elämässä ole aina henkilökohtaista, eikä varsinkaan seksuaalista vaikka kuinka siitä halutaan tehdä sellaista. Aina on myös tietysti niitä, jotka loukkaavat ja ahdistelevat ja eivät osaa lopettaa, jos toinen sanoo EI tai ÄLÄ KOSKE, mutta en halua puhua heistä, koska sillä ei ole mitään tekemistä rakkauden kanssa.
Minusta ne rakkauden syvimmät tasot eivät ole kovin helposti mahdollisia tällaisissa yhteiskunnissa, joissa vahditaan toisten tekemistä ja kaikki tulkitaan pettämiseksi ja johtavat riitoihin ja selkkauksiin, joille ei ole välttämättä mitään perusteita. Mustasukkaisuus ja sellainen omistamisen halu karkottaa kaiken kauniin ihmisten välisestä kanssakäymisestä. Minun mielestä on upeaa, jos joku pystyy elämään vaikka 60-vuotta rakkausavioliitossa toisen kansaa. Siinä on varmasti ne kauniit elementit olemassa, mutta silti sanoisin, että jos pitää siinä ns. laput silmillä ja tai muuten toimii rajoittuneesti niin silloin ei kyllä niitä kaikkia tasoja varmasti pysty löytämään.
Kiitos sinulle, joka tuulena tulet ja oikein hyvää Wappua, oli oikein mukava pohtia kanssasi ;)