Olen avoliitossa miehen kanssa, jolla on lapsi aikaisemmasta avioliitosta. Olemme yleisesti ottaen onnellisia yhdessä kaikki kolme.
Lapsi asuu pääosin äidillään ja mieheni on ns. etävanhempi. Mieheni exällä on myös uusi kumppani.
Esiin on noussut keskustelun tasolla tilanne, että mikäli yhteisen lapsen etu vaatisi, niin olisi mahdollista,
että lapsi, äiti ja isä viettäisivät kolmisin jonkin verran lomaa.
Minulle tälläinen mahdollisuuskin tuli yllätyksenä. Onko tälläinen normaali toimintaa ns. uusioperheissä?
Meidän tapauksessamme mieheni ja lapsen äiti ovat hyvissä puheväleissä lapsen takia eivätkä
koskaan esim. riitele lapsen läsnä ollessa. Kummallakaan puolella ei harrasteta mustamaalausta ja lapsi tietää,
että isä ja äiti rakastavat häntä varauksetta. Sekä minä että exän uusi kumppani olemme hyvin kiintyneitä lapseen. Mikä olisi se lapsen etu, joka vaatisi entisen perheen yhteistä lomaa? Lapsi tietää, että äidillä ja isällä on uudet kumppanit ja mielestäni tälläinen loma saattaisi sekoittaa lapsen ajatukset. Minkä kuvan se antaisi vanhempien nykyisistä kumppaneista? Että he ovat toisarvoisia ja vanha perhe on se oikea?
Tahtoisin kuulla kommentteja erityisesti samassa tilanteessa olevilta/olleilta.
Lapsi asuu pääosin äidillään ja mieheni on ns. etävanhempi. Mieheni exällä on myös uusi kumppani.
Esiin on noussut keskustelun tasolla tilanne, että mikäli yhteisen lapsen etu vaatisi, niin olisi mahdollista,
että lapsi, äiti ja isä viettäisivät kolmisin jonkin verran lomaa.
Minulle tälläinen mahdollisuuskin tuli yllätyksenä. Onko tälläinen normaali toimintaa ns. uusioperheissä?
Meidän tapauksessamme mieheni ja lapsen äiti ovat hyvissä puheväleissä lapsen takia eivätkä
koskaan esim. riitele lapsen läsnä ollessa. Kummallakaan puolella ei harrasteta mustamaalausta ja lapsi tietää,
että isä ja äiti rakastavat häntä varauksetta. Sekä minä että exän uusi kumppani olemme hyvin kiintyneitä lapseen. Mikä olisi se lapsen etu, joka vaatisi entisen perheen yhteistä lomaa? Lapsi tietää, että äidillä ja isällä on uudet kumppanit ja mielestäni tälläinen loma saattaisi sekoittaa lapsen ajatukset. Minkä kuvan se antaisi vanhempien nykyisistä kumppaneista? Että he ovat toisarvoisia ja vanha perhe on se oikea?
Tahtoisin kuulla kommentteja erityisesti samassa tilanteessa olevilta/olleilta.
Vastaukset 13
Vanhimmat
kuullut tuollaista, enkä keksi yhtään perustetta.
sen, jos lapsella on vaikka koulussa ongelmia minusta on ihan hyvä, että vanhemmat menevät yhdessä vanhempainiltaan. jos mitään ongelmia ei ole, riittää hyvin, että vain toinen menee ja kertoo sitten toiselle mitä siellä on puhuttu.
jos lpasella todetaan joku sairaus, tai epäillään sellaista, niin minusta on hyvä, että vanhemmat menevät yhdessä sairaalaan lasta tukemaan. meillä oli ainakin sellainen tilanne, että lapselta löytyi ihosta outo kyhmy ja kun siitä mentioin ottamaan varmuuden vuoksi koepala, oli hienoa, että kumpikin vanhemmista meni mukaan (eikä minun olisi tullut mieleenikään estää miestä lähtemästä).
sen sijaan millekään yhteiselle lomalle en todellakaan näe aihetta! näkeekö joku muu?
Niin siis mun mielestä...Tollanen loma varmasti sekoittaisi lapsen ajatukset ja alkaisi ehkä toivoa äidin ja isän yhteenmenoa.
Ei välttämättä kyllä oo lapsen edun mukaista!
Eikä mulla kyllä tulis mieleenkään lähtee ex:n ja lasten kanssa yhteiselle lomalle...eikä varmaan ois miestä sen jälkeen kotona odottamassa!
niin no minä kyllä olen menossa matkalle lasteni isän kanssa ja aikomuksena on viettää aikaa muutenkin silloin tällöin porukalla... enkä silti toivo mitään ongelmia...
Johonkin pitää vetää raja ex-puolison kanssa kanssakäymisessä, ja minusta tuo ei ole enää hyväksyttävää. Omassa uusioperheessäni tuollainen yhteinen lomanvietto ei olisi tullut kysymykseenkään. Uudella puolisollakin on oikeutensa!
Tuo oli kyllä omituisinta mitä olen kuullut pitkään aikaan. Itse en ikipäivänä suostuisi siihen , että mieheni lomailisi yhdessä exänsä kanssa. Ei tuota kyllä mielestäni mitenkään voi perustella lapsen edulla. Tuollainenhan vain hämärtää lapsen käsityksiä perhesuhteistaan, eikä ainakaan edesauttaisi sopeutumista eroon. Mitä mieltä exän uusi kumppani on asiasta? Kunnioita itseäsi äläkä suostu moiseen pelleilyyn!
Höpö höpö siis aivan uskomatonta... ei tollainen ole mun mielestä ainakkan normaalia! he ovat eronneet ei heillä kuulu viettää lomia enää yhdessä, todellakin hieman epäilyttävää hommaa..
Mä en hyväksyisi tuollaista.. hyvä säilyttää exään hyvät välit lapsen takia mutta rajansa kaikella.
Tuollainen homma on väärin kaikkia osapuolia kohtaan.. jos lomailla pitää niin että exät on matkassa niin lomailkaa kaikki yhdessä te 5 seki olisi ymmärrettävämpää jos vain sellainen onnistuisi... Tai mun mielestä järkevintä olisi lomailla te ja lapsi tai sitten hänen äitinsä, miesystävänsä ja lapsi ihan omana perheenä...
Ehdota että lähdet itse myös mukaan ja miehesi ex-ottaisi oman kaverin jos on.
Aiemmissa vastauksissa oletkin saanut jo järkeviä mielipiteitä. Tuli vain mieleen, että voisit kysyä puolisoltasi, hyväksyykö hän sen, että sinä myös lähdet ex-kumppanisi kanssa lomailemaan ;-)
Hyvä saada supporttia omille ajatuksilleen.
Tiedän, että mieheni ajattelee vain lapsensa parasta. Tässä tapauksessa en vain pysy käsittämään perusteluja.
Minustakin ajatus on outo. Itse jouduin juuri antamaan periksi, koska kumppanini lähti jo aiemmin (yhdessäoloaikanaan) sovitulle ja maksetulle matkalle exänsä ja heidän lapsensa kanssa. Outo on tilanne tässäkin ja varmasti viimeinen myönnytys näin pitkälle.
Eihän kukaan muukaan "saa" lähteä exänsä kanssa lomalle oli lapsia tai sitten ei... hyvä teko syyhän ne lapset on... ei niidenkään "varjolla" voi mitä tahansa tehdä..
Mä tekisin tuollaisille puheille lopun..pitää sitä uuttakin kumppania sen verran "arvostaa".. exät ovat exiä oli tilanne mikä tahansa!!
ja just
Olisi kiva tavata se henkilö, joka osaisi sanoa mikä on normaalia toimintaa ja mikä ei?
Äkkiä kun ajattelen tuota sinun kysymystäsi niin olisin monen muunkin ohella samaa mieltä mutta uudelleen luettaessani silmäni jumiutuivat kohtaan "mikäli yhteisen lapsen etu vaatisi". Eli toisin sanoen, jos lapsi sitä hetkeä, syystä tai toisesta OIKEESTI tarvitsisi niin kyllä minä ainakin näkisin sen hyväksi asiaksi. Kuka haluaa pahaa lapsellensa? Sillä itse antaisin vaikka molemmat käteni, jos minun tyttäreni niitä oikeesti tarvitsisi. Luulin, että meitä olisi ollut enemmänkin mutta vastausten perusteella olin raskaasti väärässä.
Paula