Jonkun menneen uutisen mukaan Kalervo Palsan kotitalo ja ateljee Kittilässä piti kunnostaa ja homma varten on perustettu oikein Getsemania-säätiökin. (http://www.kalervopalsa.fi/)
Onko kellään tietoa mitä hankkeelle tätä nykyä kuuluu?
Onko kellään tietoa mitä hankkeelle tätä nykyä kuuluu?
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kun antamassasi linkissä on tuon porukan yhteystiedot, niin miksi ihmeessä kyselet täällä etkä sieltä?
Ollaan kunnostamassa tällä hetkellä. Kuuluu Särestöniemen museosäätiön piiriin nykyisin. Omistajana nykyisin Kauko Sorjosen säätiö, eli pitkään etsitty rahoitus on löytynyt.
Ajattelin, että ehkä jotakuta muutakin kiinnostaa ja että aiheesta vois syntyä keskuteluakin.
Itse kävin ihmettelemässä ko. mökkiä ja ateljeelta 2009, oli silloin ainakin vielä ihan pystyssä. Sisälle ei päässyt kumpaakaan rakennukseen.
Tuossa pihapiirissä on ilmeisesti ollut kolme rakennusta - kotitalo, tuo punainen lautamökki ja sitten harmaa jätelaudasta kyhätty vielä alkeellisempi mökki (halkovaja?). Sen näin jossain videossa, ehkä Palsasta kertovassa tv-ohjelmassa. Lienee tuhoutunut jo aikaa sitten?
Mitä tuo kunnostus käsittää? Tuleeko sitten avoimeksi museoksi tms tilaksi?
On ollut tietääkseni aiemmin yksityisomistuksessa joten ei sinne, onneksi, ole päässyt sisään.
Restauroidaan ja tulee museoksi. Tällaiseen on vaikeaa saada Suomessa rahoitusta, mutta onneksi vielä paikka saadaan kunnostettua. Hieno juttu!
Ohjelma, jonka olet katsonut oli varmaan "Suojele minua", siinä käsiteltiin kiinnostavia ja suojelemisen arvoisi kohteita ympäri Suomea.
Tai sitten oli se vanhempi Palsan elämästä kertova (näytelty) dokumentti.
Täällä siitä pätkiä:
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/kalervo_palsa_kittilan_getsemanesta_51995.html#media=51996
Ai kiitos tuosta linkistä!
Palsasta on muuten kirjoitteu myös uusi kirja: "Laulu sieluni autiudesta"
http://granum.uta.fi/granum/kirjanTiedot.php?tuote_id=19452
Palsa on sikäli merkillinen taiteilija, että häneen tavallaan kulminoituu koko taiteen perimmäinen olemus, samoin kuin ihmiselämän tuska ahdasmielisen ympäristön paineessa. Itse taide ei ehkä ole niin kiehtovaa, kuin Palsan elämä raadollisen rehellisesti kuvattuna ilmiönä.
Tästä Palsan taiteen suhteesta laajempaan kontekstiin kertoo hyvin, joskin aika vaikealla filosofian kielelllä kirjoitettu Tere Vadenin teos: "Arktinen Hekuma"
Suosittelen myös Kalervo Palsan päiväkirjoja.
Joo, tottakai! Alan perusteos! :)
Pidän itse sitä kehitystä hienona, että nykyään Palsan taide nähdään osana laajempaa kontekstia, elämää. Aiemmin se nähtiin vain yhden perverssin ihmisen omituisena hairahduksena, mutta nykymaailma ei ole enää niin herkkä noille kuville ja tabulta on ikään kuin riisuttu vaatteet.
Kaikki palsan työt ovat muuten nykyään netissä:
http://kokoelmat.fng.fi/wandora/w?lang=fi&action=gen&
(Taiteilijat -> Palsa)
Niin. Kalervo Palsan taiteen kiinnostus on jossain mielessä myös aika ihmeellinen juttu. Luultavasti pohjoisen taiteilijana olemisessa on oltava jotain vaikutusta ja tietenkin ystävyys esim. Mukan ja Särestöniemen kanssa.
Kyseessä ei ole sitten kuitenkaan niin älyttömmän ennen kuulumattomat teokset tai aiheet. Samaa on tehty paljon aiemminkin jo.
Eikä tekniikkakaan ole ollut mitään päätä hipovaa.
En kuitenkaan väitä etteivätkö teokset olisi kiinnostavia ja merkittäviä. Eikä ihmisessä ole ollut mitään vikaa. Kyllä ne minua ja monia muita koskettavat. Se riittää.
Luulen kuitenkin, että Palsa olisi painunut unholaan ellei hänen taiteensa eteen olisi kuolemansa jälkeen tehty työtä ja panostettu sen esittämiseen.
Sepä se, no man is an island, tässäkään tapauksessa.
Ehkä me myös näennäisesti arvostamme taitessa muita asioita kuin mitkä todellisuudessa koskettavat meitä. Teoksen estetiikkaa monet pitävät tärkeänä, mutta ehkä todellisuudessa se on aika pinnalista verrattuna siihen mikä elämässä on tärkeää.
Ja Palsan koko elämä (ei vain taide) ja siitä muodostunut kultti koskettaa monia tavalla tai toisella. Itseäni se koskettaa ehkä siksi, että se paljastaa paljon siitä kapeakatseisuudesta, jonka löydän itsestänikin. "Museotaiteen" sijaan Palsan taide on hyvin vahvasti kiinni oikeassa elämässä.
Ehkä taide tarvitsee yhteisen kokemuspohjan, jotta sillä olisi katsojalleen merkitystä.
Joo, totta. Palsan taide on tämän päivän museotaidetta. Ainakin se on museon omistamaa ja teoksia on myös esitetty museoissa jo aika pitkään, no sen reilut kaksikymmentä vuotta.
Viimeisin lauseesi mielyttää minua todella paljon.