Kirjoitin tästä samasta aiheesta jo vastaukseksi yhteen viestiketjuun, mutta päätin aloittaa myös oman säikeen, jotta asia ei hautautuisi niin helpolla.
Tänään sain kirjeitse Viestinnän valintakoetulokset. Kävi kuten oletinkin; pisteeni eivät riittäneet. Vasta jälkikäteen tutkailin tarkemmin opiskelijavalinnan pisteytyssysteemiä. Ainoastaan viimeisten kolmen vuoden sisällä ylioppilaaksi päässeet saavat alkupisteitä yo-todistuksestaan. Itse olen yo vuosimallia 1997. Laskin, että vaikka olisin saanut viestinnän kokeesta täydet pisteet (36p), en olisi silti likimainkaan ylittänyt tämänvuotista kokonaispisteiden alarajaa (58,25p), edes seitsemän laudaturia seitsemän vuotta sitten kirjoitettuna eivät vaikuttaisi, sillä yli kolme vuotta vanhoja yo-todistuksia ei noteerata.
Harrastaako Helsingin yliopisto ikäsyrjintää opiskelijavalinnoissaan? Miksi Helsingin yliopisto haluaa enimmäkseen teinejä viestinnän opiskelijoiksi?
Tänään sain kirjeitse Viestinnän valintakoetulokset. Kävi kuten oletinkin; pisteeni eivät riittäneet. Vasta jälkikäteen tutkailin tarkemmin opiskelijavalinnan pisteytyssysteemiä. Ainoastaan viimeisten kolmen vuoden sisällä ylioppilaaksi päässeet saavat alkupisteitä yo-todistuksestaan. Itse olen yo vuosimallia 1997. Laskin, että vaikka olisin saanut viestinnän kokeesta täydet pisteet (36p), en olisi silti likimainkaan ylittänyt tämänvuotista kokonaispisteiden alarajaa (58,25p), edes seitsemän laudaturia seitsemän vuotta sitten kirjoitettuna eivät vaikuttaisi, sillä yli kolme vuotta vanhoja yo-todistuksia ei noteerata.
Harrastaako Helsingin yliopisto ikäsyrjintää opiskelijavalinnoissaan? Miksi Helsingin yliopisto haluaa enimmäkseen teinejä viestinnän opiskelijoiksi?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Tai sitten yliopisto ei ole sinua varten jos et ymmärrä edes hakuohjeita.
Tässä suora lainaus valtiotieteellisen sivuilta.
"Kunkin aineen aloituspaikoista 50% täytetään valintakokeen ja alkupisteiden yhteismäärän perusteella ja 50% valintakoemenestyksen perusteella. Ei-ylioppilaat sisältyvät viimeksi mainittuun kiintiöön. Ensin täytetään yhteispistemääräkiintiö. Saman pistemäärän saaneiden järjestys määräytyy ensisijaisesti kirjallisuuskokeen ja toissijaisesti aineistokokeen perusteella."
Joten kyllä sinne pääsee pelkillä koepisteilläkin jos on riittävän hyvä.
Puolet hyväksytyistä otetaan pelkkien koepisteiden perusteella, toinen puoli todistuksen ja pääsykokeiden yhteispisteiden perusteella.
Riittää siis, että selviät jomman kumman pisterajan yli, yhteispisteiden tai pääsykoepisteiden. Molempia ei tarvita.
Hupsistakeikkaa! Niinpä olisinkin päässyt sisään riittävillä koepisteillä. Alkoi vaan sapettamaan niin perkuleesti tuo yliopistolta tullut kirje, että luin ohjeetkin huolimattomasti :)
Elikkäs niinhän se meneekin, että puolet otetaan valintakokeen ja yo-todistuksen yhteispisteiden perusteella sisään (käytännössä uudet yo:t). Toiset puolet taas otetaan sisään pelkän koetuloksen perusteella (lähinnä vanhat yo:t ja ei-yo:t).
Kyllä nyt hävettää, kun viestintää haen opiskelemaan, enkä osaa tutustua aineistoon perinpohjaisesti ennen kuin aloitan julkisen keskustelun ;)
En yhtään ihmettele, ettet päässyt opiskelemaan...
"pisteitys" MIKÄ SANA SE SELLAINEN on??? Miten olis PISTEYTYS...
Moi,
Kumpikin taitaa olla oikein, pisteitys tai pisteytys. Muistaakseni nykyisin suositellaan käytettäväksi pisteitys-sanaa. Jospa joku oikeakielisyyden asiantuntija vastaisi?
Jostain syystä arvasin, että jälleen kerran joku neropatti keksii tarttua johonkin kirjoitus- tai lauserakennevirheeseeni. Hassua sikäli, että jamppa tarttui vieläpä sanaan, joka ei tietääkseni ole virheellinen :)
Ainakin Tampereen ja Jyväskylän yliopistot käyttävät sanaa pisteitys. Helsingin yliopisto käyttää sanaa pisteytys.
Kumma juttu, kun aina jonkun on pakko alkaa naputtaa joutavista kielivirheistä, vaikka itsekään ei suomen kieltä täydellisesti hallitse. Tottahan toki on hyvä pyrkiä yleiskielen ilmausten käyttöön. Sehän on olemassa siksi, että sitä kaikki voisivat ymmärtää. Oletan kuitenkin, että pienet yleiskielestä tehdyt poikkeamatkin ymmärrettään, eikä oikeinkirjoituksella tarvitse kenenkään alkaa täällä brilieeraamaan.
Itse kirjoitin kuusi laudaturia vuonna 1989, ja pääsin silloin ensiyrittämällä lukemaan kieliä. Noh, huomasin valmistuttuani että alalla ei ole naisille vakiduunia.
Pakko hakea uudelleen opiskelemaan.
MUTTA: En halua enää yliopistolle, koska papereista ei ole hyötyä siellä. On keksittävä joku muu paikka, ja niinpä aion hakea ammattikorkeakouluun seuraavissa yhteisvalinnoissa. Saas nähdä kuinka käy.
Ainakin 15 vuoden työkokemus takaa joitakin lisäpisteitä, mikä heidän edukseen luettakoon.