Myönnän suoraan, että olin nuorempana joissain asioissa aivan itsetahdoton ja ihmissuhteet muodostuivat niin, että hyväksyin ensimmäisen, joka minusta kiinnostui. Aivan, kuin oma mielipiteeni olisi ollut viimesijainen seikka huomioitavaksi.
Eräskin mies oli sellainen, että minä inhosin häntä, mutta minä vain olin hänen kanssaan. Koulussa minulta tultiin suoraan kysymään, että miten minä viitsin olla tuollaisen kanssa.
Asiat ovat näiltä osin kääntyneet täysin päälaelleen ja olen superylivalikoiva sen suhteen, mihin ja kehen aikaani käytän.
Jos koen, että oikeuksiani loukataan, niin virallista valitusta ja kantelua lähtee eikä minua pysty mitenkään manipuloimaan, että luopuisin oikeuksistani. Uskon, että moni ihminen hyötyy tästä asenteestani siten, että heidänkään oikeuksiaan ei sen jälkeen poljeta niiden ihmisten taholta, joihin tekemäni valitukset ovat kohdistuneet.
Eräskin mies oli sellainen, että minä inhosin häntä, mutta minä vain olin hänen kanssaan. Koulussa minulta tultiin suoraan kysymään, että miten minä viitsin olla tuollaisen kanssa.
Asiat ovat näiltä osin kääntyneet täysin päälaelleen ja olen superylivalikoiva sen suhteen, mihin ja kehen aikaani käytän.
Jos koen, että oikeuksiani loukataan, niin virallista valitusta ja kantelua lähtee eikä minua pysty mitenkään manipuloimaan, että luopuisin oikeuksistani. Uskon, että moni ihminen hyötyy tästä asenteestani siten, että heidänkään oikeuksiaan ei sen jälkeen poljeta niiden ihmisten taholta, joihin tekemäni valitukset ovat kohdistuneet.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Yleisesti arvostetaan vanhempia, jotka pitävät lapsensa kurissa. Samalla kuitenkin tuhoavat näiden itsetunnon ja oman tahdon sekä alistavat nämä kaikelle mahdolliselle hyväksikäytölle.
Minä en pidä kuria muuna, kuin ihmisen tuhoamisvälineenä. Lapsen mielipide on yhtä arvokas kuin aikuisenkin.
Kuria ja kuria, on monenlaista.
Jos lapsi älyttömyyttään yrittää vahingoittaa itseään, tai muita, kyllä silloin vanhemman pitää asiaan puuttua.
Jos se on kuria, niin hyvä on.
Ruumiillinen tai henkinen väkivalta ei ole kuria, se on kidutusta.
Tuskin ketään on arvosteltu lapsena yhtä paljon kuin minua. Jokainen teko, ilme, ele ja liike oli väärä. Kerran kysyin toiselta vanhemmaltani, että pitäisikö minun istua vain liikkumatta paikallani, jolloin hän vastasi, että varmasti minua syytettäisiin silloin kehitysvammaisuudesta...
Puhut taas kuin minun suullani, ap. Paitsi että minun kasvattajani oli vanhin veli, vanhemmat suojelivat, minkä ehtivät/jaksoivat, mikä tietysti vain kannusti veljeä parempiin suoritukseen. Sorron lapsia ollaan...)) Vaikkei siitän mitään nauramista olekaan.
On erotettava kasvatus ja kuri. Kun pienestä asti selitetään miksi joku teko ei ole hyväksyttävää rangaistukset / jäähyt vähenevät.
Ei ei sana lapselle ole pahaksi, vaan se ettei hänelle perustella miksi kielletään jotakin.
Ja tämä on niin totta kuin olla voi.
Minusta tuntuu, että nyt on meneillään oikea herätysliike, joissa meidät "kiltteydestä kipeät" opetetaan vaatimaan oikeuksiamme, pitämään puolemme.
Ei kai siinä mitään, mutta kun samanaikaisesti todetaan, että itsekkyys ja välinpitämättömyys ovat lisääntyneet ja yhteisöllisyys kadonnut niin ehkä näillä asioilla on yhteys...
Toivottavasti moni ihminen hyötyy aloittajan toimista ja asenteesta, kuten hän arvelee. Mutta jos jaettavana on tietty määrä yhteistä hyvää, riittääkö sitä kaikille ? Nopeat taitavat taas syödä hitaat. Oikein vai väärin, noin eettisesti ?
Minä olen kiltti varmaan päällepäinkin ja moni ihminen saattaa ajatella sen johdosta, että 'tuota nyt voi kohdella miten huvittaa'. Usein en sano ensin mitään, vaan jään seuraamaan tapahtumien etenemistä. Lopulta hyökkään kuin kobra.
Ihan sama minulla, ap, noin minäkin käyttäydyn. Jos joku tuppaa reviirilleni tai rupeaa alentuvasti ojentamaan, pidän kyllä puoleni. Mutta kobra..)) ?
Kilpikonnan vihastumista en ole nähnyt, mutta se voi muistutta minua...
Kuin kobra?
Onko sisässäsi patoutunutta vihaa? Auttaako siihen silmitön hyökkäys, josta tunnut puhuvan?
ap
ja naapurin lapset olivat aina parempia.
Mitä tarkoitetaan kun sanotaan kohteli "alentuvasti"?
Sitä olen lukenut joskus käytettävän negatiivisena piirteenä kun joku on valittanut että joku kohteli häntä alentuvasti. En ole ymmärtänyt sitä sanontaa koskaan.
Sen ymmärrän jos joku kohtelee toista alentavasti tai alistavasti. Mutta alentuvahan tarkoittaa että jos joku kohtelee alentuvasti, että toinen on alistuva ja myötäilevä, myötämielinen ym.
Alentuvasti tarkoittaa sitä, että marttyyrinomaisesti suvaitsee seurustella itseään alempiarvoisen kanssa, tyyliin kuninkaallinen seurustelee rahvaan kanssa.
Pontimena on henkilön itsensä itsetietoisuus.
Alentavasti tarkoittaa, että toinen ei ymmärrä olevansa itseä alempiarvoisempi, joten hänelle täytyy osoittaa paikkansa, kuten koiralle.
Pontimena on toisen henkilön itsetietoisuus.
Eikös tuota alentuvasti -sanaa ole käytetty kautta aikain? Ainakin minulle se on iskostunut mieleen.
usein englanninkielisissä sarjoissa.
Tuo 'alentavasti' saattaa istua paremmin suomalaisuuteen, mutta sitä on hankala oppia enää käyttämään tässä iässä, kun ensin on syötetty englantilaisia sarjoja ja kirjoja suut ja silmät täyteen.