Viidennes alaikäisistä lapsista elää perheissä, joissa on mielenterveysongelmia.
Pekka Sauri ehdotti jonkin aikaa sitten uuden kriisipuhelimen käyttöönottoa, johonka kriisissä olevat voisivat ottaa yhteyttä.
Keskisuomalainen uutisoi 14.4.2011 Asiakasta ei kuunnella riittävästi. Viranomaiset jyräävät, kansalaiset ovat oppineet kääntymään sosiaaliasiamiehen puoleen, kun palvelut tökkii, toteavat sosiaaliasiamiehet Eija Hilkka ja Hannele Metsäranta.
Lue lisää Mielenterveyden keskusliiton tiedottesta 4.4.2012.
http://www.mtkl.fi/?x752385=1325200
----------
Pekka Sauri ehdotti jonkin aikaa sitten uuden kriisipuhelimen käyttöönottoa, johonka kriisissä olevat voisivat ottaa yhteyttä.
Keskisuomalainen uutisoi 14.4.2011 Asiakasta ei kuunnella riittävästi. Viranomaiset jyräävät, kansalaiset ovat oppineet kääntymään sosiaaliasiamiehen puoleen, kun palvelut tökkii, toteavat sosiaaliasiamiehet Eija Hilkka ja Hannele Metsäranta.
Lue lisää Mielenterveyden keskusliiton tiedottesta 4.4.2012.
http://www.mtkl.fi/?x752385=1325200
----------
Vastaukset 14
Vanhimmat
KOPIO MIELENTERVYSSEURAN TIEDOTTEESTA.
Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Timo Peltovuori: Viidennes alaikäisistä lapsista elää perheissä, joissa vanhemmilla on mielenterveyden ongelmia. Näillä lapsilla on kohonnut riski sairastua myöhemmin itsekin. Perheet tarvitsevat monenlaista tukea kyetäkseen tarjoamaan lapselle riittävän hyvät lähtökohdat. Kuntien palveluissa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota koko perheen tukemiseen. Yksinomaan huostaanottojen lisääminen on huono ratkaisu.
Pelkkä sosiaali- ja terveyspalvelujen resurssien lisääminen ei ole ratkaisu. Kysymys on pikemminkin sosiaali- ja terveysviranomaisten kyvystä toimia yhdessä. Mielenterveyden keskusliiton lastensuojeluviranomaisilta saaman palautteen mukaan tilanteissa, joissa huoltajan mielenterveys horjuu ja asiasta on tehty lastensuojeluilmoitus, eivät sosiaaliviranomaiset saa aina riittävästi asiantuntija-apua terveydenhuollon puolelta. Lastensuojeluviranomaiset kaipaavat kipeästi yksilöityä tietoa psyykkisen sairauden vaikutuksesta henkilön kykyyn toimia vanhempana.
Mielenterveyden keskusliiton perhetyössä panostetaan ongelmia kohdanneiden perheiden keskinäiseen verkostoitumiseen. Samassa elämäntilanteessa olevat vertaisperheet auttavat ja tukevat toinen toisiaan. On tärkeää, että mielenterveyden häiriöistä puhutaan perheessä avoimesti. Vaikeudet eivät ole este lapsen kehitykselle, mutta asioiden salaaminen on. Ymmärrys vanhemman ongelmista auttaa lasta. Aikuiset, jotka ovat kasvaneet psyykkisesti sairaitten vanhempien kanssa, sanovat usein toivoneensa, että heille olisi puhuttu ja kerrottu, mikä vanhempaa vaivasi.
Kuntien peruspalveluilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä. Ne eivät ole läheskään riittäviä: oppilashuoltoon suunnatut voimavarat ovat olleet pitkään huomattavasti valtakunnallisten suositusten alapuolella. Esimerkiksi tuoreen Tarja Parkkosen väitöstutkimuksen mukaan lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon tarve lisääntyi samanaikaisesti (1994 – 2008) kouluterveydenhuollon sekä kasvatus- ja perheneuvolapalvelujen säästöjen kanssa. Tämä ei voi olla sattuma.
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Timo Peltovuori, puh. 0500 438 858
Kuntoutusjohtaja Tiina Johansson puh. 040 704 2538
Mielenterveyden keskusliitto ry on mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien sekä heidän läheistensä itsenäinen kansalaisjärjestö. Siihen kuuluu 203 jäsenyhdistystä eri puolilla Suomea ja niiden kautta yli 22 000 henkilöjäsentä. Mielenterveyden keskusliitto on Euroopan suurin mielenterveysalan kansalaisjärjestö. www.mtkl.fi
Mielenterveyden keskusliiton toiminnan päärahoittaja on Raha-automaattiyhdistys
---------------
Pekka Sauri.
Suomeen tarvitaan yksi henkisen hädän puhelin.
Pekka Saurin Yölinjalla ohjelma oli erittäin susittu ohjelma, joka lopetettiin joskus2000- luvun alussa.
Ihmiset saivat kesksutella ongelmistaan ja kysellä neuvoja.
Yle Puhe aloitti vastaavan ojelman juuri vappuaattona.
Saurin ehdotus hätäpuhelimesta 28.4.2012.
http://www.mtkl.fi/tiedotteet/?x1279792=1343215
----------
Mielenterveysseuran tapahtumia vuonna 2012.
Taitaa olla ainoa inhimillinen järjestö.
Tapahtumia ja tilaisuuksia 2012.
http://www.mtkl.fi/
----------------
Pekka Sauri. Kansannousu henkistä pahoinpitelyä vastaan.
25.3.2012
Henkinen pahoinpitely on noussut viime viikkoina keskusteluun paljon julkisuutta saaneen ikävän tapahtumasarjan myötä. Tätä rikosnimikettä on tähän saakka käytetty harvoin. Aiemmin on puhuttu enimmäkseen kiusaamisesta tai ahdistelusta.
Olisi korkea aika, että mielenterveys saatettaisiin samalle viivalle fyysisen terveyden kanssa myös pahoinpitelyn osalta. Masennuksen nousu yleisimmäksi työkyvyttömyyseläkkeen syyksi vuosituhannen vaihteen jälkeen on dramaattinen esimerkki siitä, että mielenterveyden merkitys suomalaisten hyvin- ja pahoinvoinnissa on nopeasti kasvanut. Henkinen pahoinpitely vie uhrinsa omanarvontunnon ja itseluottamuksen ja voi johtaa pitkäaikaisiin mielenterveyden ongelmiin.
Henkinen pahoinpitely voi nykymaailmassa tapahtua myös sähköisesti. Verkkokeskustelussa käytetään usein huomattavasti rajumpaa ja aggressiivisempaa kieltä kuin käytettäisiin kasvotusten. Suora tai epäsuora uhkailukaan ei näytä olevan harvinaista.
Suomessa on nyt havahduttava henkisen pahoinpitelyn tunnistamiseen ja ehkäisemiseen. Alkajaisiksi on murrettava se puuttumattomuuden kulttuuri, joka on johtanut yhteisyyden ulkoistamiseen erilaisille viranomaisille. Niin fyysinen kuin henkinenkin pahoinpitely on väkivaltaa, jota ei pidä missään tilanteessa suvaita.
Jos jokainen suomalainen nousee henkistä pahoinpitelyä vastaan, voimme muuttaa Suomen henkistä ilmapiiriä reilummaksi – ja samalla ennaltaehkäistä mielenterveyden ongelmia.
Lisätietoja: Pekka Sauri, p. 0500 433 464.
-------------
Sosiaaliviranomaisten väärä vallankäyttö Suomessa.
Lääkäri Pirkko Turpeinen Saari, ottaa bologissaan kantaa lastensuojelu epäkohtiin.
Selaa blogin aiheita. Voit lähettää myös palautetta.
http://turpeinen-saari.net/blogi/2012/04/18/260
---------------
Perhesurmiakin olisi voitu ehkä ehkäistä, jos viranomaiset, sosiaalityö, lastensuojeluviranomaiset ja
Edellisestä jäi linkki pois jostain syystä.
Selvitys perhesurmista käynnissä -valmistuu elokuussa 2012.
Sisäasiainministeriö tiedote 17.4.2012.
http://www.poliisi.fi/intermin/hankkeet/turva/home.nsf/PFBD/5872789DBD625123C22579E300482CA1?opendocument
-----
Perhesurmien syynä, jops vuoden kestävät jonot neuvolssn, jossa puututaan ongelmiin vasta sitten, kun ongelmat ovat pahasti kriisiytyneet ja johtaneet huostaanottoihin.
Onko vahainen puuttuminen muuttunut myöhäiseksi puuttumlseksi ja oavatko huolet olleet vääränlaisia?
Lue lisää Uudesta Suomesta 20.4.2012 .
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/121904-perhesurmat-paivi-rasanen-loysi-ongelman
-------------
Huostaanottojen todelliset syyt.
Toivottavasti otsikko tallentuu Googlen hakuuun.
En laita tähän nimiä, koska ne saattaisivat aiheuttaa alkuperäisen lähteen poistamisen, joita on tapahtunut valitettavan paljon.
Ihmettelen suuresti että "luotettavat ja arvovaltaiset tahot ja julkaisut" kuuluvat alimpaan kastiin, mutta niiden vaikutus saattaa olla katastrofaalinen perheille, iseille ja lapsille.
Aiheina:
Insesti ja sen yleisyy.
Insestin määrittely.
Insestishokki.
Salaisuussyndrooma ja yhteisö.
Yhteisön toiminta.
Lopuksi.
Kirjallisuutta.
Tämä on julkaistu vuonna 1992, jolloinka psykoanalyytikko Sigmun Freudin opit levisivät ympäri maailmaa, mutta jotka myöhemmin on tutkimuksissa todettu täysin huuhaaksi.
Siitä huolimatta lastensuojelijat uskovat näitä asiantuntijoita joita noudatetaan ja luetaan, kuin raamattu.
Todettakkon, että tässä asiantuntijana esiintynyt miespuolinen henkilö on vaikuttanaut merkittävällä tavalla varhaiseen puuttumiseen ja huolen vyöhykkeisiin.
Aiheesta lisää.
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo20056&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=#s1
--------
Huostaanottojen todelliset syyt.
OSALAINAUS EDELLISESTÄ.
Insesti eri muodoissaan on viimeaikaisten tutkimusten mukaan varsin yleinen ilmiö, sillä noin 1 % lapsista on kokenut eriasteisen insestin. Lastenpsykiatrisessa sairaala-aineistossa insestikokemus on ollut jopa lähes puolella tytöistä ja viidenneksellä pojista. Tutkimukset viittaavat myös siihen, että varsin monella erilaisista persoonallisuushäiriöistä kärsivistä aikuisista on lapsuutensa aikana ollut insestikokemuksia. On siis ilmeistä, että lapsuuden insesti aiheuttaa erittäin usein vakavaa psyykkistä sairastamista aina aikuisuuteen saakka. Pieneen lapseen kohdistuvan insestin havaitseminen herättää sekä yksilöissä että yhteisöissä lähes sietämätöntä ahdistusta ja aggressiota. Insestin herättämät sietämättömät tunteet vääristävät karkealla tavalla sekä lapsen lähiyhteisön, eri hoitoyhteisöjen että koko yhteiskunnan suhdetta insestitapahtumaan ja sen osapuoliin. Tieto insestin yleisyydestä on synnyttänyt yleisessä mielipiteessä insestisokin, ja yhteisöt kamppailevat kauhun, aggression ja torjunnan vallassa. Insestin herättämät hallitsemattomat aggressiot vaikeuttavat tavattomasti traumatisoituneen insestilapsen auttamista. Insesti ja sen yhteisössä herättämät aggressiot on samalla käyttökelpoinen malli tarkastella yhteisöjen kykyä ratkoa myös monia muita sietämätöntä aggressiota herättäviä yksilöiden ja yhteiskunnan ongelmia.
Psykodynaamisen ajattelun kehittyessä tutkimus on laajentunut kohti yhä suurempia ihmisjoukkoja. Freudin työ suuntautui keskeisesti yksilön sisäisen dynamiikan selvittelyyn, mutta jo hän (1921) kiinnitti huomiota myös siihen, että yhteisön käyttäytymistä voidaan kuvata psykoanalyyttisellä periaatteella: yhteisö muodostaa puoliumpinaisen systeemin, jonka sisäiset voimat säätävät sen toimintaa. Freud pyrki selittämään yhteisön dynamiikkaa yksilöiden sisäisten voimien leviämisellä yhteisöön. Hänen jälkeensä Bion (1961) ja myöhemmin muun muassa Stierlin (1982) ovat korostaneet sitä, että on teoreettisesti liian jäykkää yrittää kuvata yhteisöä termein, jotka on lainattu sisäistä todellisuutta kuvaavasta teoriasta. Yhteisöjen kuvaamiseen tarvitaan heidän mielestään omaa teoriaa tai ainakin vahvaa soveltamista. Bionin teoria on tunnetuin pienryhmien toimintaa kuvaava teoria, ja sitä puolestaan on pyritty soveltamaan suurryhmiin. Menestys on ollut parempi kuin kokeiltaessa psykoanalyyttistä teoriaa sellaisenaan pienryhmiin ja perheisiin, mutta suurryhmien, yhteisöjen jne. käyttäytyminen saattaa silti vaatia oman teoriansa. Selvä suuntaus on kuitenkin siihen, että psykiatrinen ja psykodynaaminen ajattelu etenee hitaasti yksilöstä kohti yhteisöjen ymmärtämistä ja kohti keinoja, joilla voi vaikuttaa yhä suurempien yhteisöjen toimintaan, siten että paraneminen ja terveenä pysyminen helpottuisi ja että yhteisön sairaita yhteisöllisiä toimintoja voitaisiin hallita ja parantaa. Suomessa tästä ovat kirjoittaneet esimerkiksi Carpelan (1969) ja Rechardt (1988).
Insestistä ja sen yleisyydestä
Lapset ja heidän kohtalonsa herättää yhteisössä kiihkeitä tunteita ja on siksi erittäin sopiva yhteisön aggressiivisuuden pohdinnan kohteeksi. Erityisesti tämä koskee pieniä lapsia, jotka ovat ympäristöstään riippuvaisia eivätkä pysty itse auttamaan itseään. Kun tietoa insestin yleisyydestä ja merkityksestä lastenpsykiatriassa alkoi kahdeksankymmenluvulla kertyä yhteisö joutui insestisokin valtaan, mikä vaikuttaa edelleen lasten- ja aikuispsykiatriassa, oikeuslaitoksessa, sosiaalitoimessa, lehdistössä ja yleisessä mielipiteessä. Yhteisö kamppailee kauhun, aggression ja torjunnan vallassa.
Tieto insestin yleisyydestä ja sen vakavista seurauksista on levinnyt hämmästyttävän hitaasti, vaikka jo Freud (1896) ensimmäisissä tutkimuksissaan 1800-luvulla päätyi siihen, että psyykkisistä sairauksista ainakin hysteria on useimmiten insestin aiheuttama. Tutkimuksissaan ilmenneiden virheiden ja kohtaamansa voimakkaan yhteisösokin vuoksi hän joutui osittain luopumaan tästä väitteestä ja päätyi näkemykseen, että insesti on yksi psykoneuroosien tärkeä syy (Freud 1924, Furman 1991).
Freudin oivallus sisäisen maailman merkityksestä ihmisen toiminnassa ja elämänkohtalossa oli niin huimaava ja käänteentekevä, että se peitti aluksi alleen insestin kaltaisten ulkoisten realiteettien osuuden tarkastelemisen. Niinpä insestiä koskevat tutkimukset ja havainnot jäivät piiloon, ja esimerkiksi Tuovisen jo vuonna 1972 kirjoittaman erittäin hyvän artikkelin arvo ymmärretään ehkä vasta nyt.
-------------
Juuri muutama päivä sitten uutisoitiin tv:ssä, miten esim. lasten masennus on
AIVAN YHTÄ YHLEISTÄ KAIKISSA SOSIAALILUOKISSA....
Eivät varakkaat vanhemmat saa lapselleen apua terveydenhuollosta yhtään sen paremmin kuin köyhemmätkään. Kun terveyspalveluja ei ole kaikille tarvitsijoille, niin niitä ei ole ja sillä siisti. Ei lapsille, eikä vanhemmille.
Ja jos vanhemmat liian ärhäkästi vaativat lapselle oikeuksia mielenterveyssektorilla, on tenava äkkiä huostassa. Näin tässä maassa huonovointiset kansalaiset hoidetaan.
Sosiaalialan diktatuuri.
Kokeilin ihan huvikseni löytyisikö netistä haulla jotakin.
Haulla löytyi ihan mielenkiintoista tietoa, muun muassa tämä.
Sosiaalitietolehti alan ammattilaisille 12.12.2011.
Epäkohdista pitää voida keskustella.
http://www.sosiaalitieto.fi/lehti/?ARTIKKELI_NUM=54555
-----------------------------
Perhesurmiin uusia näkökulmia.
Yhteiskunnassamme on vahva mielikuva miehistä väkivallan tekijänä ja tappajana.
Jo nuorena miehet opetetaan tuntemaan syyllisyyttä omasta sukupuolestaan.
Miesten syyllistämistä vaimonsa hakkaajaksi, raiskaajaksi, lestensa seksuaaliseksi hyväksikättäjäksi on harrastettu naistukimuksissa runsaat 20 vuotta, jotenka heidät on helppo leimata syylliseksi.
Suomen Mielenterveyslehdessä 2012 pohditaan perhesurmien syitä.
http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/mielenterveys-lehti/mielenterveys_2012/mielenterveys_2_2012/nakokulmia_perhesurmiin/
-------
Sosiaalityöntekijöitäkin ohjaavat asenteet.
Toimeentulotukea hakevaa asiakasta nöyrryytetään, tai hänen ahdinkoonsa suhatudutaan kylmäkiskoisesti.
Dodentti Johan Bäckman on ottanut kantaa yhteiskutamme ylisukupolvisiin asenteisiin, joiden juuret juontavat punaisten ja valkoisten kapinaan 1918.
Bäckmanin luentovideoita löytyy You Tubessa.
Onko päättäjillä vielä traumoja, asennevammoja, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Piiat, rengit, isännät, emännät, huutolaiset, eliitit, akateemisesti sivistyneet,m duunarien vanhemmat.
Psykiatri Martti Paloheimo (1913-2002) julkaisi useita kirjoja, joista viimeisin julkaistiin vuonna 1999.
Kotivammaisuuden synty -suomalaisen lapsuuden haavat.
Lue Hesarin juttu 4.11.2011. Sosiaalityöntekijöitäkin ohjaavat asenteet.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Sosiaalityötäkin ohjaavat asenteet/1135262804224
------------