Kissan kuolema?

Mulla kuoli yksi kissa, joka oli aina mukanani kaikkialla, jäätyään auton alle. Se oli niin kova pala, etten tiennyt mitä olisin tehnyt. Kissa tuli mulle onnettomana alaikäisenä reppanana, jota kukaan ei halunnut. Ei kuulemma antanut koskea. Minut nähdessää hyppäsi rinnanpäälle nukkumaan. Siinä sitten kyyneleen silmissä sanoin ottavani sen. Siitä tuli kahden vuoden tiivis suhde...kissa seurasi minua kaikkialle.
Toinen kissa jouduttiin lopettamaan 7 vuotiaana maksasairauden johdosta. Söi pienenä yhden joulutähden, en tiedä johtuiko sairaus siitä, mutta ikinä sen jälkeen en ole joulutähtiä ostanut.

Meidän toinen pikku pojistamme kuoli lähes kolme vuotiaana rotanmyrkkyyn. Muutimme toiseen maahan reilu pari vuotta sitten ja sitten muutimme takaisin ja reissussa vieraalla maalla olivat rakkaat kisumme mukana tietenkin.

Tultuamme takaisin nuorimmaisemme söi vahingossa ilmeisesti uteliaisuuttaan rotanmyrkkyä mitä oli jätetty keittiön kaappiin. Vaikka se sieltä oli heti viety pois niin siitä ilmeisesti jäänyt jotain jauhetta kaapin pohjalle ja sieltä sitä saanut.

Vanhempi pojista oli ihmeissään kun nuorempi ei sitten leikkinytkään taikka tullutkaan enää viekkuun nukkumaan ja jäi sitten ruuatkin syömättä.

Rakkaan kisumme pois meno oli raju meille kaikille ja jäljellä oleva kisumme ei vieläkään ole oikein päässyt siitä yli ettei sillä olekkaan enää leikki kaveria.

.. jouduttiin lopettamaan 17- vuoden ikäisenä toukokuussa, sillä vanhuuden vaivat koituivat jo tuskallisiksi. Helteellä se jo pyörtyi ja hengittäminen kävi epävakaaksi. Syömisestä ei tahtonut tulla enää mitään viimeisinä viikkoina. Viimeinen päivä alkoi sillä, että se ei päässyt rakkaasta kopastaan enää ylös ja se huusi ilmeisesti nälkäänsä (ei se nälkään ollut kuolemassa kuin omasta mielestään, koska se söi pahimmillaan 2 purkkia Arthuria päivässä mukaanlukien riista ja naapurien antamat suupalat..) koskapa pystynyt "tarpeeksi" syömään..
Varmaan se oli tosi kipeäkin. Ja hädissään..

Mä oon muuten aiemmin samalla nimimerkillä kirjoittanut tänne mittavat muistokirjoitukset Justuksesta, taitaa olla 21.5 tai sen jälkeen. Siellä on muidenkin kokemuksia rakkaan lemmikin menettämisestä.

Voimia sulle!

Pönkkä-poikamme kuoli 7.7.03 itsekseen maksa, munuais ja diabeteksen aiheuttamiin vaivoihin ell asemalle. Pönkän maksa sanoi irti sopimuksen ja poika oli mennyt tajuttomaksi, jonka jälkeen kuollut:(
ikävä on vieläkin valtava!

makoili vaan kesäkuumalla, toisinaan se nuoleskeli lattioita! Yhtenä päivän huomasin, että sen luut törröttävät ihmeellisesti kun se oli kyyryssä.
Vein sen lääkäriin, jossa sanottiin sillä olevan diapetes ja mahdollinen sydänvikakin.Se sai insuliinia, jota lääkäri käski antaa loppuelämän ja nesteen poistolääkettä, koska kissa oli aivan laiha mutta täynnä vettä! Annoin lääkkeen, mutta insuliinia en.Olin sitä mieltä että sokeri on ensin mitattava.Seuraavana päivänä oli lapseni syntymäpäiväjuhlat ja kisa ei jaksanut liikkua mihinkään. Se hakeutui sängyn alle piiloon.
Lähdin viemään sitä pieneläinklinikalle ja siellä selvisi että Röllillä oli FIB, tauti johon ei ole lääkettä.Useat kulkukissat sairastavat tätä tautia.Se voi olla piilevänä, niin kuin Röllilläkin, joka oli ilmeisesti aikanaan saanut sen emoltaan.Tauti täyttää kaikki solut ja soluseinämät nesteellä ja ravinto ei enää imeydy vaan lihaksetkin elimistä käyttää ravinnikseen. Röllin kaikki isotkin lihakset oli tauti ja hävittänyt, mutta neste antoi erehdyttävästi kuvan että se on pulska.Rölli nukutettiin siinä pöydällä ikiuneen, silitin sitä ja puhuin sille koko ajan.Pyysin anteeksi, että en ollut huomannut aiemmin ja se oli saanut turhaan kärsiä.
Viimeinen henkäys, viimeinen sydämen lyönti: (
Itkin kissaani pitkään, kaipaan sitä vieläkin ja luultavasti aina.Olen omistanut useita kissoja elämäni aikana, mutta tällä oli niin mahtava luonne,niin suuri persoona, että se jää sydämeni kissaksi:)
Takanani nukkuu raidallinen poika, kun kirjoitan tätä.Leevi, joka on aivan toisenlainen:)
Hippasen höntti, mutta hauska tapaus.
Hyllyllä on Röllin uurna.

Meidän pikkuneiti kuoli vain kaksi vuotiaana astmaan. Kortisonilääkitys tuntui alkuun auttavan, mutta vajaan vuoden kortisonilääkityksen jälkeen kissa nukkui pois. Lienekö kissan elimistö tottuneen kortisoniin niin ettei se enää tehonnut vai muuten vaan pieni kroppa ei enää jaksanut.

Suru oli valtava ja vieläkin meinaa itku tulla vaikka kuolemasta on jo yli kaksi vuotta. Jotenkin tämän kissan kuolema tuntui niin valtavan epäreilulta kun kissa oli kuollessaan noin nuori. Perheemme vanhan kissan kuolema oli myös surullista, mutta jotenkin sen pystyi helpommin hyväksymään kun tiesi kissan eläneen pitkän ja onnellisen elämän. Vaikka ei kai se rakkaan lemmikin kuolenma koskaan helppoa ole.

Meidän 13-vuotias burma Klaara piti lopettaa, koska sen munuaiset oli sökönä. Pienellä oli virtsamyrkytys, eikä se enää syönyt itsenäisesti. Syömisen lopettaminen on vakava merkki kissavanhuksella.

12-vuotias Henkka-rassukka kuoli 15.6.2004.
Hän oli ylipainoinen (pahimmillaan 11kg) ja ennen kuolemaansa laihtui 3 kiloa.
Hän alkoi lopetella syöntiä hiljalleen, kunnes lopetti sen kokonaan.
Ne kolme päivää menivät kunnon huonotessa ja lääkärillä juostessa, mutta mitään ei ollut tehtävissä.
Lääkäri kysyi viimeisellä käynnillämme (alle vuorokautta ennen kuolemaa) että haluammeko vielä yrittää.
Tietenkin halusimme.
Lääkäri antoi Henkalle vitamiiniruiskeita, antibiootteja ja särkylääkettä..
mutta Henkka ei selvinnyt seuraavaan aamuun asti, jolloin olisimme vieneet hänet viimeiselle injektiolle.
Hän kuoli aivan liian hitaasti kotiin, vanhempieni sänkyyn yöllä kello 3.

Seuraavana päivänä saimme Henkan verikokeen tulokset ja selvisi, että kissan maksa- ja munuaisarvot olivat aivan hukassa..

Hautasimme Henkan Oulun eläintenhautausmaalle heti samana viikonloppuna.
Kävimme toissapäivänä haudalla viemässä kukkia ja kynttilän.. en voinut pidätellä kyyneliäni, kuten en voi tätäkään kirjoittaessani.

Hän oli paras ja ainoa ystäväni.

Lepää rauhassa, pieni rakkaani.

nuh...miun kissa lopetettiin :((
elikkäs:
mii nukuin ihan tavallisesti yöllä
sängyssäni...sitte heräsi...
ihmettelin miks valot o päällä....
menin kattomaa...siel oli isi,äiti ja meitin
kissa... ne sano et se täytyy viiä lopetettavaks
koska se oli halvaantunu :(((
isi arveli et se oli tippunu rappusista...
niin me sit vietii se lopetettavaks :((

sen kuolemasta taitaapi olla...ööh...
hmm.... 3 vuotta....
se tais olla jotaa....öööh.... 12 vuotta

minun tulee ikävä rakasta minni kissaani joka piti lopettaa.Minni oli ja on minulle vieläkin tämän ja seuraavankin maailman rakkain ja paras ystävä.Minni tuli aina iltaisin viereeni nukkumaan ja äiti haki minnin aina pois mutta minni tuli aina takaisin. minun on aivan hirveä ikävä kissaani ja ymmärrän tunteen kun kissanne kuolee.siittä päivästä lähtien kun minni kuoli olen joka ilta itkenyt koska minun on minniä ikävä ja minnin kuolemasta on jo kaksi kuukautta.

remu kissa tuli yhtäkkiä kotiin maha lytyssä oli ilmeisesti jääny auton/mopon alle appi ukko ampu ettei kärsiny. (kissa oli siellä hoidossa)

urpo kissa kuoli äkilliseen veriseen keuhkokuumeeseen mun silmien edessä, mitään niin kamalaa en ollu eläessäni nähny :(
itkin ja huusin puhelimessa mun miehellä niin että anoppi vieressä oli aivan kauhuissaan.

urpon veli leevi katos yhtäkkiä.

miuku tuli kotiin jalka poikki, piti lopettaa.

timmy päähän tuli jatkuvasti uus mätä patti, koko päälaki oli karvaton ja ihan vereslihalla.

yx kissa lopetettiin aikoinaan kun pasko joka paikkaan, ei tiedetty et kissoillaki voi olla laktoosi intoleranssi.

tällä hetkellä mulla on 4 kissaa, kaks niistä on puolivillejä sisäkissoja. nuin monta kissaa ollu ja kaikki rakkaita

En ole kohdannut kissan kuolemaa, sillä meiltä on kaksi kissaa karannut/kadonnut. Ovatko ne sitten eksyneet metsään, kuolleet tai kenties joku on ne ottanut kotiinsa, sitä en tiedä. On raskasta kun kyselee kaikkialta, käy katsomassa löydettyjä kissoja eikä sitä omaa vain löydy mistään.

Minun isovanhemmilla on kissa, joka on jo ainakin 18-vuotias. Kävely on hidasta ja vaikeaa, eikä se pysty ilman apua hyppäämään minnekään korkealle. Muuten se on ihan hyväkuntoinen sen ikäiseksi kissaksi. Kun se sitten jonakin päivänä nukkuu pois, kuolinsyytä on vaikea tietää. Sanoisin että se on vain vanhuus.

Kissani kuoli tässä hiljattain. Tai oikeastaan, se ei kuollut itse, vaan eläinlääkärin toimesta lopetettiin.

Kissalla oli sokeritauti, joka heikensi sisäelimiä.

Lopulta kissa pelästyi vesiletkua niin, että se lakosi takajaloilleen ja hyppäsi hurjan loikan, ja katkaisi ristisiteensä polvesta.

Kissa ehti olla meillä meillä 3,5 vuotta, 4 vuosi olisi tullut täyteen elokuussa.

Se oli rakas kissa, hyvä ystävä, ja vielä eläinlääkärin pihassakin se olisi halunnut mennä jaloittelemaan, jopa kipeällä jalalla, eikä se koskaan valittanut kivuistaan.

kissamme kuoli 01.07 2004

kerran siis viime kesänän me mentiin meijjän mummonlaan ja se sano et se löysi kissan. me mentiin kattoon ´sen kylppäriin ja siäl oli semmonen ihan mini kääryle siis kisunpentu noin 2-4 viikkoo..se oli villikisu. mummo asuu pälkäneellä..kissan nimeksi tuli misu..se oli poika. misu oli ulko kissa ja aina kun sitä huusi se tuli luo. eräänä tiistai aamuna misua ei kuulunutkaan. keskiviikkona´noin kello(11). lähin mu´n kamulle yöks joka asuu noin 10 kilsan päässä. Torstai aamuna kun heräsin lähetin tekstarin äitille jossa luki: onko misu jo löytynyt? äiti vastas että: monelta tuut kotiin? vastasin et: vasta kuuden jälkeen mut onko? sen jälkeen äiti soitti mulle ja sanoi näin: MISU ON JÄÄNYT AUTON ALLE! mä olin ihan paniikissa kun kysyin koska! äiti sano et eilen illalla naapuri tuli sanomaan et se oli löytänyt misun jostain puskasta. siis kúolleena. se oli ilmeisesti tapahtunut maanantain ja tiistain välisenä yönä koska misua ei kuulunut tiistai aamuna. mä olin ihan varma et se tulee kotiin pian. misu taisi saada kovan tällin päähän. joku ystävällinen tyyppi oli sitten vienyt sen sinne puskaan pois tieltä. misu vietti viikko ennen tuota karseaa tapahtumaa yksi vuotis syntymä päiviään. misun kuolinpäivä oli 5.7..meille tulee ensi viikolla kaksi uutta kissan pentua? kannattaisiko muuten ottaa tyttö ja tyttö vai poika ja poika vai tyttö ja poika??

Maanantaina 2.8 joudin viemään 18.5 vuotiaan kissamme eläinlääkäriin lopetettavaksi.

Pari viikkoa aiemmin kävimme myös lääkärissä, koska kissa ei syönyt juuri mitään. Suusta löytyi haavaumia, joihin määrättiin antibioottikuuri, ripuliin ripulilääkettä. Kissa ei alkanut syömään, kunto heikkeni koko ajan.
Vika oli loppujen lopuksi sisäelimissä, mitään ei ollut tehtävissä.

Voi sitä surua, kun ystäväni kanssa silittelimme kissaa, joka makasi tutkimuspöydällä. Meni ainakin 20 minuuttia, ennenkuin rauhoittava lääke alkoi vaikuttaa. Vanhan kissan verenkierto on niin hidas, että kestää ennen kuin lääke ehtii aivoihin asti. Koko ajan päässä takoi että kohta kissa lähtee, viimeinen piikki annettaisiin heti kun rauhoittava on rauhoittanut.

Ja vielä lopuksi lääkäri kuunteli, että sydän on pysähtynyt. Itkun tyrskähdysten keskeltä, yritin vastailla lääkärin kysymyksiin. Todella paha ja vaikea paikka, mutta kissalle paras vaihtoehto. Se pääsi rauhaan. Hautasimme sen metsään, kuusen viereen. Iltaisin sen haudalle paistaa aurinko. Uskon, että kissa ymmärsi, etä haluamme vain se parasta.

Surettaa kovasti.

Itselläni on 4-kisua.
15v. Nöpö tyttökissa oli päästettävä vihreämmille laitumille kissataivaaseen,tapaamaan siellä jo-odottavia tuttujaan.
Nyt sitten Nöpön,niin ikään 15v.Olli veli kaipaa selvästi siskoaan,etsimällä kaikista paikoista...tätä on kestänyt monta pv.
Samoin naapurin poikakisu,Moppe,joka muutti kirjansa meille 3v. sitten.
Kysymys kuuluu; mitä tapahtuu,jos nämä kaksi mainittua kisua saa haistella poismenyttä perheenjäsentään ?
Mahtavatkohan ymmärtää tätä kautta tapahtuneen ?

Viimeisimmälle annettiin piikki vaikka oli täysin terve katti😂🤣😅

Meiltä piti lopettaa Maisa-kissa koska naapurit olivat se tainneet myrkutää munuaiset j asydän meni

Rakas lemmikki, joka on antanut elämänsä ajan sulle kaveruutta niin miksi ihmiset on niin vieraantuneet luonnosta, että pitää viedä tapettavaksi lääkärille.

Siirtää toiselle ihmiselle se oman lemmikin tappaminen.

Josko päästät armeliaasti ennen pahimpia tuskia ystäväsi kärsimästä. Se on rakkautta. Minulta on lähtenyt jokunen v sitten ksi yli 14 v kissa, maksa petti.
Syömättömäksi rupesi, ja eihän siinä mitään enää ollut tehtävissä.

Oma rakas kissani eli vähintään 18 vuotiaaksi, tarkka ikä ei tiedossa, koska oli löytökissa. Lopetti syömisen, laihtui. Lopetus eläinlääkärillä. Maailman paras kissa oli.

Noin 8 v sitten olin peruuttamassa hämärässä autoa tallista kun tuntui pienoinen nytkähdys jonka arvelin johtuneen renkaan alle jääneestä lumipaakusta. Kun peruutin pitemmälle huomasin että n 13 vuotias Täplä kissamme yritti raahautua lumipenkalle. Nytkähdyksen syy paljastui välittömästi. Mirrin takaruumis oli jäänyt renkaan alle. Normaalisti kissat kyllä väistävät autoa mutta Täplän kuulo alkoi huonota vaikka eläin muuten oli virkeä. Huomatessani eläimen vammat lopetin sen haulikon laukauksella. Kerroin myöhemmin asian eläinlääkärille joka piti menettelyä ainoana oikeana toimenpiteenä. Hautasin sen tilamme metsikköön

Mun kissa kuoli vihtavuoren serttiin. Sai sitä naapurissa.

On ihan oikeasti kissan kuolema omistajalle surkea asia, itsekin olen kokenut sen jonkun kerran. Syy miksi kirjoitan on se että rotat ja hiiret on lisääntyneet paljon koska kaupungeissa varsinkin illalla niitä on näkynyt. Rottaperhe oli lintujen ruokintapaikalla ruokailemassa ne hävisi kun siihen tuli kyltti että ei saa ruokkia se oli ihan päivällä.