tämä kysymys on varmasti painanut monen mieltä.
esim: minun.
Monesti on käynyt niin että kun kuvaan koulun SISÄTILOISSA niin opettajat on tullut sanomaan että ei saa kuvata ja vaatii videon/kuvan poistoa. voiko opettajat näin tehdä?
ja kaikissa koulun järjestyssäännöissä sanotaan että "kuvaaminen koulualueella on kielletty" eihän toi asia ihan noin mene!
esim: minun.
Monesti on käynyt niin että kun kuvaan koulun SISÄTILOISSA niin opettajat on tullut sanomaan että ei saa kuvata ja vaatii videon/kuvan poistoa. voiko opettajat näin tehdä?
ja kaikissa koulun järjestyssäännöissä sanotaan että "kuvaaminen koulualueella on kielletty" eihän toi asia ihan noin mene!
Vastaukset 53
Vanhimmat
Kysymystä voi lähestyä moneltakin kantilta, vaikka kysyjä ei kertonut, minkälaisesta koulusta on kyse.
Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuslain alaisissa kouluissa opetus on julkista, mutta perustellusta syystä pääsyä opetusta seuraamaan voidaan rajoittaa. Tällöin on myös selvää, että kuvaaminen voidaan kieltää, eli joka kuvaa ei tule sisälle.
Vaikka opetus on julkista, niin koulut eivät kuitenkaan ole julkisia paikkoja, minne kuka hyvänsä voi saapastella sisään. Tällöin myös paikan omistaja/haltija/opettaja/vahtimestari ym. päättää kuvamisesta ja voi kieltää sisään päästetyltä kuvaamisen.
Mitään pakkokeinoja videon/kuvan poistamiseen opettajat eivät tietysti voi käyttää.
"Vaikka opetus on julkista, niin koulut eivät kuitenkaan ole julkisia paikkoja, minne kuka hyvänsä voi saapastella sisään."
Helposti, jos ovet eivät ole lukossa.
"Vaikka opetus on julkista, niin koulut eivät kuitenkaan ole julkisia paikkoja, minne kuka hyvänsä voi saapastella sisään."
koulu on julkinen paikka, mutta voidaan rajoittaa
*******koulu on julkinen paikka, mutta voidaan rajoittaa *****
Joo
Kun kerran otat asiaan kantaa, niin kertonet myös pykälät, millä julkisella paikalla kuvaamista voidaan rajoittaa ?
Esim. poliisi ei ole sellaisia vielä löytänyt, neuvoisitko heitä, kun tietämän mukaan valokuvaaminen voidaan kieltää vain poliisin eristämällä alueella ?
Asia taitaa olla niin, että opetus on pääsääntöisesti julkista, mutta koulu ei ole julkinen paikka, minne kuka hyvänsä voi saapastella sisään. Ovathan päivystävät dosentit ottanet kouluampumisten yhteydessä siihen kantaa jo monta kertaa.
Millä perusteella se ei ole julkinen paikka?
Olet siis vankasti sitä mieltä, että kouluun voi kuka hyvänsä saapastella sisään milloin vain, yöllä tai päivällä, koska se on julkinen paikka.
Olet siis hyvin tietämätön mikä on julkinen paikka ja mikä ei.
Voi, voi, ensimmäisillä luennoilla siitä, mikä on julkinen paikka olin jo 1960 -luvulla. Luennoitsija taisi oll Anttila.
Olisit ollut silloin hereillä. Mielestäsi kauppakeskus tai metroasema ei ole julkinen paikka, koska ne ovat yöllä lukossa ja sinne ei voi silloin saapastella kuka tahaansa.
Vastauksestasi selvästi näkee, että sinä et koskaan ole sellaisella luennolla ollut. Jos koulu olisi julkinen paikka, niin silloin sinne voisi jokainen menne kuten metroasemalle.
Ei, sinun väitteesi oli ettei paikka voi olla julkinen, jos sinne ei voi milloin tahaansa, yöllä ja päivällä, kuka tahaansa saapastella. Eli väitteesi mukaan metroasema ei voi olla julkinen, koska se on yöllä kiinni.
60-luvun jälkeen lakeja on muutettu, päivittäisit joskus tietosi.
NO, VOI, VOI
OPETUS on pääsääntöisesti julkista, kuten laki sen määrittelee, mutta koulu ei ole silti julkinen paikka, minne kuka hyvänsä ja milloin tahansa voi mennä. Kyllä sitä julkista opetustakin seuraamaan menevän täytyy siitä etukäteen ilmoittaa. Kun taas metroasemalle menevän ei tarvitse.
19 §
Opetuksen julkisuus
Tässä laissa tarkoitettu opetus on julkista.
Ei kyse ollut tuosta vaan tästä:
"voi kuka hyvänsä saapastella sisään milloin vain, yöllä tai päivällä, koska se on julkinen paikka."
Mielestäsi paikan pitää olla avoinna 24/7, jotta se olisi julkinen paikka.
En viitsi sinun kanssasi väitellä, kun ei yhteisymmärrystä MISTÄÄN asiasta kuitenkaan tule, mikä on jo vuosia nähty.
Et siitsi väitellä vai et viitsi perustella. Kuullostaa jälkimmäiseltä,
Vuosia? Yhdessä vuodessa on 365 vuorokautta, tätä keskustelua on käyty vasta yksi.
Koulu on kylläkin julkinen paikka paitsi sen sisäiset toimistot,WC tilat, pukuhuoneet. Mikäli koulun ovet eivät ole päivällä lukossa saa sinne periaatteessa mennä..
Ompas taas puurot ja vellit sekaisin, koulu on julkinen rakennus ja piha-alue myös julkista, mutta suljettu yleiseltä käytöltä (lue rikoslaista kotirauhan ja julkisen rauhan rikkomisesta).
Sitten lue rikoslaista kohta salakuvauksesta.
Koulu ja koulun alue on ns erityisaluetta jota ei koske lait julkisesta alueesta, vaan ihan omat säännöt eli koulusäännöt ja muut säännöt laissa.
Koulu on vähän kuin armeijan alue ja jokainen normaali aikuinen tajuaa tämän.
Miksette te?
T. Lawetorder Z via V
Koskee yleisen alueen säännöt..
Teini-,Näsä iski jälleen.
Kirjasto on julkinen paikka, sinne ei saapastella yöllä.
Miksi menet tolkuttomuuksiin?
Oppilaat kuvaavat jatkuvasti toisiaan; henkillökunta saanee ottaa kuvia, mutta niitä ei ole luvallista jakaa.
Eikös kauppakeskuksissa ole kylttejä, joissa kielletään kuvaamasa?
Kaikenlaisia kylttejä sitä saa asennella.
Mitäpä niistä.
Riippuu mitä kuvaa.Jos jotain tappelua tai kiusaamista kuvaa niin on kyllä oikeus poistaa kuvat tai sitten takavarikoi puhelimen ja sittten kuvat poistetaan vanhempien kanssa.Tästä laki Tammikuussa.
Taas mennään: Saako koulussa/kaupassa/tanssitunnilla ja mitä niitä nyt onkaan kuvata. Ensimmäinen luvattomasta kuvaamisesta seksuaalista mielihyvää saava pervo jo onkin ehtinyt paikalle puolustelemaan toimintaansa.
Mikä siinä ylipäätänsä on niin vaikeaa tajuta ettei tässä maailmassa voi elää kuin pellossa. Sääntöjä tarvitaan kaikkien edes suhteellisen mukavuuden takaamiseksi. Väestön kasvaessa rajoituksia tulee lisää, uskokaa pois
julkisella paikalla kuvaamiseen ei tarvita lupaa, yksityisellä tarvitaan. Jos lupaa ei tarvita, ei kuvaaminen voi olla luvatonta. Mistään mielihyvästä siinä ei ole kysymys.
Joten millä perusteella esittämäsi paikka ei ole julkinen?
Sinä taas yksi joka ei ymmärrä että yksityistä voi olla muukin kuin lukoilla ja muureilla suljettu
Niin on, lakiin perustuvaa. Kyse on siitä miten laki sen määrittelee ja sitä et ole kyennyt esittämään.
Njoo... Asia ei ole aivan yksinkertainen. Koulut kuuluvat julkisrauhan piiriin. Oppivelvollisuuslain mukaan koulu saa itse määritellä järjestyssäännöt, joilla saadaan rajoittaa oleskelua ja liikkumista koulurakennuksissa sekä koulun alueella. Näinollen niihin ei myöskään ole täysin vapaata pääsyä. Esim. kukatahansa ei voi viettää aikaansa kierrellen luokissa tai istuskellen aulassa katsellen pikkupoikia tai tyttöjä. Koulun oppilaana henkilöllä on kuitenkin periaatteessa oikeus kuvata koulun alueella. Toisessa vaakakupissa on koulun oikeus kieltää esim. opetusta ja järjestystä häiritsevä toiminta kuten kännykät luokkahuoneissa etc.
Kysymys siis kuuluu, tunnetko asian niin tärkeäksi että olet valmis viemään sen oikeuteen silläkin uhalla että hävitessäsi todennäköisesti maksat tuhansien eurojen oikeudenkäyntikulut? Valitettavan yleinen syy kuvata on kiusata toisia oppilaita. Jos on epäilys että kyseessä on ollut tällainen toisia häiritsevä toiminta, olen jokseenkin varma että oikeus päätyy koulun kannalle tulkinnassa.
"Monesti on käynyt niin että kun kuvaan koulun SISÄTILOISSA niin opettajat on tullut sanomaan että ei saa kuvata ja vaatii videon/kuvan poistoa. voiko opettajat näin tehdä?"
"Koulun oppilaana henkilöllä on kuitenkin periaatteessa oikeus kuvata koulun alueella. "
Eli saa kuvata.
Onko luetunymmärtämisen taso tätä luokkaa palstalla? Vai onko vika vastaanottajan aivokapasiteetissa?
Kysymys oli kopioitu aloittajalta ja vastaus suoraan sinulta kopioitu. Etkö ymmärtänyt kysymystä vai etkö osannut kirjoittaa vastausta??
Eli kysymys oli aivokapasiteetista...
Sinun.
Ei saa kuvata, vaan noudatetaan koulun järjestyssääntöjä.
Saa kuvata..
Kuvaaminen ei kuitenkaan ole sama asia kuin kuvan julkaiseminen. Kuvan julkaiseminen ei saa loukata henkilön kunniaa tai yksityisyyttä. Valokuva katsotaan henkilötiedoksi. Henkilötietoja ei saa esimerkiksi julkaista netissä ilman henkilön lupaa.
Aivokapasiteetin käynnistyminen on nykyään ihan eri luokkaa kuin vuonna 2012.
Järjestyslaki ei käytä termiä julkinen paikka, vaan laissa puhutaan yleisestä paikasta.
"2 §
Määritelmät
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) yleisellä paikalla:
a) tietä, katua, jalkakäytävää, toria, puistoa, uimarantaa, urheilukenttää, vesialuetta, hautausmaata tai muuta vastaavaa aluetta, joka on yleisön käytettävissä;
b) rakennusta, joukkoliikenteen kulkuneuvoa ja muuta vastaavaa paikkaa, kuten virastoa, toimistoa, liikenneasemaa, kauppakeskusta, liikehuoneistoa tai ravintolaa, joka on yleisön käytettävissä joko jonkin tilaisuuden aikana tai muutoin;
2) taajamalla taajaan rakennettua aluetta, joka on osoitettu taajama-liikennemerkillä."
Kuvaaminen julkisilla paikoilla on sallittua. Julkinen paikka on sellainen, johon kaikilla on vapaa pääsy. Ydinkysymys on se, että onko koulu julkinen paikka.
Kuvaaminen on sallittua esimerkiksi: juna- ja linja-autoasemalla sekä lentoasemien yleisölle avoimilla alueilla, kadulla, puistoissa, kauppakeskusten yleisillä alueilla, kirjastoissa ja vastaavissa yleisölle avoimissa julkisen palvelun laitoksissa, sairaaloiden ja terveyskeskusten auloissa ja virastojen yleisölle avoimilla alueilla.
Asiaa voi lähestyä vaikkapa sairaalan kautta. Sairaaloiden ja terveyskeskusten aulat ynnä muut yleisölle avoimet alueet ovat sellaisia, jossa saa kuvata. Heti jos mennään osastolle, niin siellä ei välttämättä enää olekaan kaikille vapaa pääsy, eikä silloin saa kuvata ilman lupaa.
Tästä tuli meileen, että jossain kaupoissa näkee kuvaus kiellon. Onko tälläisellä mitään lainvoimaa,koska milestäni kaupoissa saa kuvata. Eiihän kauppias voi säätää mitään lakeja eli kieltää asiaa joka on lain mukaan sallittua.
Tilanhaltija voi kieltää kuvaamisen tilassaan, esimerkiksi taidemuseossa. Sama koskee varmasti myös kauppoja. Nämä ovat kenties enemmän "toiveita". Jos kuvaat, niin voit saada käskyn poistua ja sitä pitää sitten totella. Vastustamalla poistumista, niin saatat syyllistyä rikokseen.
Kuvaamista voidaan rajoittaa tai kieltää esimerkiksi näyttelyissä, konserteissa, yms. yksityisluontoisissa tilaisuuksissa. Nämä ovat yleensä pääsymaksullisia, eikä julkisia.
Syytä on myös huomioitava se, että kuvan julkaiseminen on eri asia kuin kuvaaminen. Kaikki mikä on julkista, ei ole kuitenkaan aina julkaistavissa. Esim. tiedotusvälineissä kuvien julkaisemisen perustuu hyvään lehtimiestapaan ja journalistin ohjeisiin.
Kuvan julkaiseminen voi olla rangaistava teko, vaikka se olisi otettu julkisella paikalla. Riippuu täysin tilanteesta ja mitä kuvassa näkyy.
"Luvatta kuvatun kuvan julkaiseminen voi johtaa eräissä tapauksissa kunnianloukkaukseen tai yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen. Henkilö, joka oikeudettomasti esittää toisen yksityiselämästä kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, voi syyllistyä rikokseen."
https://www.minilex.fi/a/yksityisyydensuoja-ja-valokuvaus
Valokuva on henkilötieto, jos henkilö on sen perusteella tunnistettavissa. Henkilötietoja ei saa esimerkiksi julkaista netissä ilman henkilön lupaa.
Nyt takaisin informaatio-oikeuden alkeisopintojen pariin, jooko?
Nimikin on henkilötieto. Toisin sanoen kenenkään nimeä ei saa laittaa vaikkapa uutiseen ilman kyseisen henkilön suostumusta vai?
Valokuva oikeudellisena kysymyksenä - Tietosuojavaltuutettu 11.3.2016
https://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/tsv/2016/20160085
Kannattaa vilkaista.
Ei mitään uutta auringon alla, eikä vaikuta siihen lähtökohtaan, että jos mitään erityisnormia ei sovelleta, kuvaajalla on oikeudet kuvaan ja hän saa saattaa sen nähtäville.
Sitäpaitsi kyseiset tulkinnat on tehty henkilötietolain aikakaudella, ja henkilötietolaki kumoutui 1.1.2019. Vaikka GDPR ei oleellisesti muuttanut tilannetta Suomen oikeusjärjestyksen substanssin osalta, tuo tulkintakokoelma on silti ainakin säädösperustaltaan vanhentunut ja se tulisi tarkastella uudelleen nimenomaan suhteessa GDPR:ään.
Henkilötietolain tilalle on tullut tietosuojalaki.
Tietosuojalaki 1050/2018
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050
Ei tietosuojalaki tullut henkilötietolain tilalle.
Tietosuojalaki vain säätää kansallisella tasolla tiettyjä yksityiskohtia, jotka GDPR jättää ja mahdollistaa kansallisella tasolla säädettäväksi.
Valtaosa siitä sääntelystä, joka ennen oli henkilötietolaissa, on nykyään suurimmalta osin suoraan GDPR:ssä, eikä sitä tarvitse (eikä suurelta osin saakaan) siis säätää kansallisella tasolla.
Saivartelua kenties mutta Henkilötietolaki 523/1999 kohdalla lukee että: "Tämä laki on kumottu L:lla 5.12.2018/1050, joka on voimassa 1.1.2019 alkaen." On siis tavallaan tullut tilalle.