Miten valitset?

Perheessäni on vanhemmat, kaksi isoveljeä ja kaksoissiskoni (itse olen myös tyttö).

Meidän kaksosten nimet valittiin sillä lailla, että äiti ja isä kirjoittivat kumpikin nimiä joista pitivät pienille erillisille paperilapuille ja laittoivat ne lasten roolileikki-hattuun.

Sitten kummatkin isoveljet (alle kouluikäisiä) saivat nostaa yhden lapun hatusta ja näin saatiin kaksostytöille koko perheen voimin nimet joihin kaikki olivat tyytyväisiä.

Hauskaa minun mielestäni!

Toiset nimet tulivat sitten suvusta, toiselle tytölle nimi äidin suvusta, toiselle isän suvusta.

Kompromissit tekevät iloisen perhe-elämän, vai mitä!

Tyttäremme sai nimen Nea Erika Amanda

Nean annoimme siksi koska mieheni kuolleen siskon nimi oli Nea
Erikan annoimme siksi koska se on minun nimekseni ehdotettiin Erikaa
Amandan annoimme koska se tarkoittaa rakastettavaa

En tiedä miten sain nimeni, muistaakseni se oli isäni ehdotus. Sen tiedän, että jos olisin ollut poika, olisin Mika Petteri. Äiti ilmeisesti mieltynyt Petteri nimeen, koska kun hän odotti siskoani, tästä olisi tullut Teemu Petteri, mutta kun olikin tyttö niin ei tullut. Ja vihdoin kolmas lapsi oli poika niin hän sitten sai toiseksi nimekseen Petterin :)

Toinen nimeni on "perintönimi", eli mummillani, äidilläni ja minulla on sama toinen nimi, ja olen päättänyt, että tuleva tyttöni saa myös tämän toisen nimen. Ikävä kyllä nimi on Anneli ja olen sitä aina inhonnut. Mutta väliäkös tuolla, se on vain toinen nimi, joten ei paljoa käytössä...

Joskus jos saan pojan, niin hän saa nimensä mieheni suvulta. Heillä on myös "perintönimet" käytössä.

Hassuista ehdotuksista vielä.. Kun äitini odotti minua, hän mietti ystävänsä kanssa nimiä. Tuli hauskoja ehdotuksia, esim. Kauko Valo.

Olemme myös mieheni kanssa miettinyt tuollaisia hassuja nimiä ja tässä muutamia:

Mainio Mies
Urpo Veli
Varma Maila
Mari Pilvi

Emme taida olla sentään niin ilkeitä, että antaisimme lapsellemme jonkun noista nimistä :)

Nimimerkkini on nimi joka minulle melkein annettiin.

Oikea nimeni on isoisäni toisen nimen naisellinen muunnos. Se oli myöskin erittäin epätavallinen nimi siihen aikaan. Oikea toinen nimeni on isäni etunimestä tehty muunnos. Jos olisin ollut poika, minut olisi kastettu Edvardiksi, voitteko käsittää! Yöks!

Omalle lapselle haluaisin tulevaisuudessa toiseksi nimeksi joko tämän samaisen isoisän toisen nimen tai edesmenneen isoäitini nimen. Mahdollinen kolmas nimi olisi miehen suvusta, etunimi keksitään ihan itse. Mies ei ole protestoinut suunnitelmia!

mieheni on saanut nimensä, kun anoppi oli saanut päähänsä, että kaikki nimet pitää alkaa samalla kirjaimella. sukunimen alkukirjain siis määräsi muiden nimien alku kirjaimen, eikä niissä nimissä kuulemma ollut kuin yksi kaunis etunimeksi ja toinen joka kelpasi toiseksi nimeksi.
minulle on etsitty nimeä, jota ei olisi kellään ihan lähisuvussa tai tuttavapiirissä. (kuitenkin onnistuivat sen aikaisen muotinimen antamaan..) toisen nimeni olen saanut ihan hetkeä ennen ristiäisiä, kun äitini oli huokaissut ettei tytöllä ole vielä toista nimeä mietittynä. kummi-setäni morsian oli sitten kertonut minkä nimen antaisi tyttölapselleen ja äitini mielestä se oli minulle hyvä toinen nimi.

omille lapsilleni on kaikille ollut toinen nimi valmiina jo mahassa, meidän molempien isovanhemmilta perityt. niihin sopivia etunimiä on sitten etsitty ja pitkän harkinnan ja seitsemän vaihdoksen jälkeen oikeat löytyneet.

Poikani nimeksi tulee mummini isän nimi. Toiseksi nimeksi äitini isän toinen nimi ja kolmanneksi nimeksi mummini veljen nimi. Tyttäreni nimi on keksitty. Toinen nimi mummini toinen nimi ja kolmas nimi isäni isän äidin nimi.
Oman nimeni äitini on saanut päähänsä päiväkodista jossa oli töissä. Siellä erään pienen pojan siskon nimi oli nimi joka minulla on nyt.

on kaksiosainen. Toinen nimipäivä on Jouluna, toinen synttärinä. :)