No heippa, vaimo.
Tässä siulle tällasen julkisen etukäteistunnustuksen kirjottelen, erinäisistä syistä johtuen intiimimpi tunnustus ei nyt sovi.
Niin, sie oot sit päättänyt taas kerran pistää jalat ristiin jostakin syystä, tätä on nyt tällä kertaa (kuten muistat niin useita muitakin kertoja on aiemmin ollut) kestänyt sen kolmisen kuukautta. Mitään ilmeistä syytä en keksi (tai no keksin montakin, päällimmäisenä joko se että siulla on toinen mies tai sitten että haluat taas vaan käyttää valtaasi, kuten aiemmilla kerroilla, en vaan tiedä em. totuudenmukaisuutta), etkä siekään kerro vaikka olen yrittänyt kanssasi keskustella, jopa sivistyneesti. Milloin olet väsynyt, milloin ei lapsien takia voi mitään, milloin siun lukemattomat harrastukset haittaa..kyllähän sie syyn halutessas keksit.
No mutta asiaan, eli raja se on riivatullakin. Tää pelleily saa nyt riittää. Kuten tiiät niin oon terve, viriili ja komea mies, en halua elämääni tällä tavalla ihmetellen/surkutellen tuhlata sellaisen ihmisen kanssa joka ei miun hyvinvoinnista kakkaakaan nakkaa vaikka mie tekisin mitä siun (ja lasten) takia, elikkäs ilmotan että ihan alkajaisiksi menen käymään erään rouvan luona joka maksusta miehiä paineista pääsemisessä auttaa (puhuimmekin jo hänestä), ja samaan aikaan alan etsimään pidempikestoista suhdetta jossa molemmat osapuolet on tyytyväisiä. Siuta mie en aio enää koskettaa edes kepillä, se ainainen halailu ja suukottelu loppu tänään, mistään enemmästä siun ei kannata enää edes haaveilla, siis miun kanssa. Sie et halua hoitaa miun hyvinvointia, miekään en enää kaiken jälkeen siun. Vaikkei rakkaus (eihän rakkaus voi tällasta olla, eihän???) mitään kaupankäyntiä olekaan, niin jotenkin sitä vaan olettaa että avioliitossa molemmat haluaa hoitaa toisiaan. Mutta kun ei niin ei.
Niin, ja avioeroa en edes ehdota, kuten tiedät niin muutama asia (lapset sekä asuntolaina) pitävät meitä ainakin jonkin aikaa vielä väkisinkin saman katon alla, eli kaiken minkä tulen tekemään, teen sen siun selän takana. Kaikkiin riitoihin tarvitaan aina vähintään kaksi henkilöä, ja kannan kyllä oman osani ongelmistamme, tiedän tehneeni liikaa töitä, mutta mitäpä ei mies perheensä eteen tekisi. Mutta sie..onko siulla joku selitys käytöksellesi?
Sen verran kettuuntunut oon että vaikka siulla ois toinen (tai kuinka monta hyvänsä) mies niin ei vaan enää hetkauta, itsepä olet polkusi valinnut.
Juu, että tällasia katkeria terveisiä siulle sinne työpöytäsi taakse, jumppaan, lenkille, zumbaan tai missä nyt taas kerran oletkaan. Sie oot reilu kolmekymppiseksi aika upea nainen vieläkin ja timmissä kunnossa noine harrastuksinesi, kannattaa varmaankin jatkaa että pysytkin samanlaisena, kun tulee aika että meidän tiet eroaa niin siun yksinhuoltajana on vähän helpompi löytää lohduttaja kun olet kuitenkin siedettävän näköinen.
Miulla kuitenkin on parin tunnin kuluttua jo huomattavasti kevyempi olo :)
ps. oletan siun kaverin lähettävän siulle linkin tähän kirjoitukseen..siinähän sitten mietit onko tämä kirjoitus just meistä...KYLLÄ se on!
Tässä siulle tällasen julkisen etukäteistunnustuksen kirjottelen, erinäisistä syistä johtuen intiimimpi tunnustus ei nyt sovi.
Niin, sie oot sit päättänyt taas kerran pistää jalat ristiin jostakin syystä, tätä on nyt tällä kertaa (kuten muistat niin useita muitakin kertoja on aiemmin ollut) kestänyt sen kolmisen kuukautta. Mitään ilmeistä syytä en keksi (tai no keksin montakin, päällimmäisenä joko se että siulla on toinen mies tai sitten että haluat taas vaan käyttää valtaasi, kuten aiemmilla kerroilla, en vaan tiedä em. totuudenmukaisuutta), etkä siekään kerro vaikka olen yrittänyt kanssasi keskustella, jopa sivistyneesti. Milloin olet väsynyt, milloin ei lapsien takia voi mitään, milloin siun lukemattomat harrastukset haittaa..kyllähän sie syyn halutessas keksit.
No mutta asiaan, eli raja se on riivatullakin. Tää pelleily saa nyt riittää. Kuten tiiät niin oon terve, viriili ja komea mies, en halua elämääni tällä tavalla ihmetellen/surkutellen tuhlata sellaisen ihmisen kanssa joka ei miun hyvinvoinnista kakkaakaan nakkaa vaikka mie tekisin mitä siun (ja lasten) takia, elikkäs ilmotan että ihan alkajaisiksi menen käymään erään rouvan luona joka maksusta miehiä paineista pääsemisessä auttaa (puhuimmekin jo hänestä), ja samaan aikaan alan etsimään pidempikestoista suhdetta jossa molemmat osapuolet on tyytyväisiä. Siuta mie en aio enää koskettaa edes kepillä, se ainainen halailu ja suukottelu loppu tänään, mistään enemmästä siun ei kannata enää edes haaveilla, siis miun kanssa. Sie et halua hoitaa miun hyvinvointia, miekään en enää kaiken jälkeen siun. Vaikkei rakkaus (eihän rakkaus voi tällasta olla, eihän???) mitään kaupankäyntiä olekaan, niin jotenkin sitä vaan olettaa että avioliitossa molemmat haluaa hoitaa toisiaan. Mutta kun ei niin ei.
Niin, ja avioeroa en edes ehdota, kuten tiedät niin muutama asia (lapset sekä asuntolaina) pitävät meitä ainakin jonkin aikaa vielä väkisinkin saman katon alla, eli kaiken minkä tulen tekemään, teen sen siun selän takana. Kaikkiin riitoihin tarvitaan aina vähintään kaksi henkilöä, ja kannan kyllä oman osani ongelmistamme, tiedän tehneeni liikaa töitä, mutta mitäpä ei mies perheensä eteen tekisi. Mutta sie..onko siulla joku selitys käytöksellesi?
Sen verran kettuuntunut oon että vaikka siulla ois toinen (tai kuinka monta hyvänsä) mies niin ei vaan enää hetkauta, itsepä olet polkusi valinnut.
Juu, että tällasia katkeria terveisiä siulle sinne työpöytäsi taakse, jumppaan, lenkille, zumbaan tai missä nyt taas kerran oletkaan. Sie oot reilu kolmekymppiseksi aika upea nainen vieläkin ja timmissä kunnossa noine harrastuksinesi, kannattaa varmaankin jatkaa että pysytkin samanlaisena, kun tulee aika että meidän tiet eroaa niin siun yksinhuoltajana on vähän helpompi löytää lohduttaja kun olet kuitenkin siedettävän näköinen.
Miulla kuitenkin on parin tunnin kuluttua jo huomattavasti kevyempi olo :)
ps. oletan siun kaverin lähettävän siulle linkin tähän kirjoitukseen..siinähän sitten mietit onko tämä kirjoitus just meistä...KYLLÄ se on!
Vastaukset 73
Vanhimmat
Tällattisest rehellisest jutust mie piän. Oot pikkase katkera, mut syytä onkin.
Tässä oli järkevä viesti, piristi kummasti.
Aika oudolta kuulostaa,ettei vaimosi halua edes puhua ja selvitellä selvästi tulehtunutta tilannettanne.
Ulkopuolinen apu vois olla paikallaan,enkä tarkoita sellaista mistä viestissäsi kerroit itsellesi hankkivasi.
Voi oikeesti teitä ihmiset. Mikä ihme teitä riivaa, kun joka asiaan pitää saada ulkopuolinen apu. Kuvitteletteko, että antamalla asia vaikka avioliittoneuvojan eteen ja käteen elämä siitä kirkkenee. Kuinka moni teistä ulkopuolisen avun hakemisen ehdottajista on itse oikeasti käynyt ja käyttänyt aikaa noissa istunnoissa? Joo, hyvä, entä kuinka montaa istunnot on auttaneet? Käsi ylös, myös eroavun voi laskea onnistuneeksi tulokseksi.
Kuulkaahan. Hyvin monessa tapauksessa, jos pariskunnan elo on päätynyt siihen pisteeseen, että aina on jotain tärkeämpää kuin kumppanin huomioiminen, ollaan jo pisteessä, missä oikeasti enää auttaa kun tekee ilmiselvät johtopäätökset ja toimii niitten mukaan. Vastuu omasta elämästä siis kuuluu itselleen, ei sitä voi ulkoistaa kellekään, vaikka se kovin suosittua nykyisin onkin. Yhtään ei auta, vaikka kuinka repostelisi elämää jonkun "asiantuntijan" kanssa, itse tekee valintansa ja toimii, eikä se terapeutti tule kenenkään kotiin: 45minuuttia erotuomarina kerrallaan milloin kenenkin pariskunnan kanssa, se on hänen työtään. Ei kenenkään elämä sillä korjaannu, että ulkopuolinen antaa toimintaohjeita, miten pitäisi. Jos itsellään ei ole edes halua, tietoa kyllä varmasti on, ei sitä voi ulkopuolinen apu muuksi muuttaa.
Joten. Tuki ja kuuntelu on varmasti hyväksi, mutta ratkaisut ja seuraukset on ihan omalla kontolla. Ja kun vielä muistamme, ettei ole pakko, jos ei haluu, eikä ketään voi pakottaa, niin päätelmäksi jää just se mitä aloittaja: ei voi elämäänsä tuhlata kerjäämiseen ja odottamiseen. Jos sellaista tarvitsee, hankkii koiran.
Ulkopuolisen avun kannalla täälläkin jos tuo nyt oikeasti on aloittajan elämästä eikä kopsattu jostain.
Ei tuollainen voi olla totta!
Voi hyvä mies,mene ihmeessä ja etsi onnea ja arvostusta,niin miekin tein ,nyt mulla ihana rakastaja....jess!
Niiiiiiin asiaaaaa!!
Ihan kuin meikäläisen elämästä...
Go man GO!!!
Ei rahan takia kannata yhdessä pysyä. Jos asiat on jo tuolla tolalla, niin etsi uusi nainen - ei vain hetken lempeä. Meitä miehiä arvostavia naisia on paljon vapaana (valitettavasti), mutta kakkosena ei haluta olla.
Ota elämällesi uusi suunta!!! :)
No niin, miulla on nyt toisaalta huomattavasti parempi olo, toisaalta ehkä vähän surettaakin. Tehtyä ei tekemättömäksi enää saa, mutta..
Kiitoksia täällä neuvoja miulle antaneille, ulkopuolinen apu ei tule kysymykseen (itse olen sitä vaimolle ehdottanut mutta kun meillä ei kuulemma ole mitään ongelmaa niin apuakaan ei sitten tarvita, tämä siis hänen suustaan) eikä enää tässä vaiheessa miutakaan kiinnosta, valitettavasti tää nyt vaan menee näin ikävästi.
Kyllä, katkera olen, kovasti katkera. Mutta, aika parantaa haavat, tästäkin selviän ja nousen. Pitää vain toivoa ja yrittää ettei tää vaikuta ikävästi lapsiin..vaikken usko että he eivät näkisi isän ja äidin rakkauden kuihtumista.
Joku tuolla ylempänä epäili kirjoitukseni olevan jostakin kopsattu..??? Miksi helvetissä moista mistään kopsailisin, kyllä se kuule ihan meidän perheen arkea on.
No mutta, ensiaskeleet uudella tiellä on otettu, enää en tule kommentoimaan tämän enempää, sen sijaan jään mielenkiinnolla odottelemaan koska meillä aletaan keskustella aloittamastani ketjusta sekä siitä kuinka huonosti "joillakin muilla" voikaan asiat olla, onneksi ei sentään meillä...;) Mietipä, vaimoseni uudestaan..;)
Kiitos ja kumarrus!
Juu kyllä sitä joku raja pitää miehellä olla!
Jos tuntuu että kaikkes oot yrittänyt eikä toinen
edes yritä niin kyllä on aika vaihtaa maisemaa.
Lapset kyllä ymmärtää, jos ei ihan heti niin ajan kanssa.
Ja onhan se lastenkin etu että vanhemmat ovat onnellisia olivat sitten
yhdessä tai erossa...
Voimia ja parempaa kesää sinulle! Muista pitää lapsiin kontaktit kunnossa vaikka uskon että tiedät tämän sanomattakin.
Katkeruuteen ei auta se että ajattelee vaan munallansa tai munaansa. Olisi vaimokin varmaan paljon onnellisempi kun lähtisit tiehesi.
Wau!
Olet ainakin päättäväisellä mielellä. Vaikeaa tulee olemaan, mut lapset pärjää ja sinä pärjäät!
Et ole lainkaan ainoa, jolla perhe-elämä menee pettymyksen puolelle. Uskallan tämän jopa naisena sanoa, koska monia samantapaisia kuvioita olen kuullut. Mikähän meitä naisia vaivaa?
p.s. ite otin vihdoin opiksi, mutta myöhäistä katua nyt kun liitto on mennyt....ehkä myö osataan "toiselle kierroksella" - sekä miehet että naiset.
vaimon versio teidän perhe-elämästä kanssa tänne.
Kyllä nyt luulisi elämässä olevan muutakin kuin seksi joka onnelliseksi tekee? Kolme kuukautta ilman seksiä on itse asiassa erittäin lyhyt aika. Kannattaiskohan keskustella vaimon kanssa ihan kahdestaan, eikä tommosta typeryyttä täällä kirjoitella.
naisista ehkä 3 kk on lyhyt aika.. mut miehista on jo viikko pitkä..
XXX, mitä kauemmin menne, sen vähemmän tekee mieli seksiä oman puolison kanssa. Totta on, että miehelle on kolme kuukautta pitkä aika kun miehen pitäisi saada ainakin joka päivä. Onnellinen se mies, jolla on rakastajatar, joka ei pihistele seksissä ja sen lisäksi osaa rakastaa, se on kuin lottovoitto!
Tiiätkö että on yks suurimpia tabuja on miehen haluttomuus??? Siitä harvoin kuulee puhuttavan! Vaikka elän muuten tyydyttävässä parisuhteessa, meillä kärsitään nimenomaan miehen haluttomuudesta. Tai vähintäänkin siitä että halut ei kohtaa miehen kanssa yhtä usein kuin toivoisin. Joten ei kannata yleistää että AINA on kyseessä nainen joka ei halua.
Kyllä löydät sen maksullisen naisen kautta oivan paninpuun pitemmäksikin aikaa.Nämä maksullisethan on tulossa kyllä oikein vaimoiksikin saisit sitten ammattilaista aamusta iltaan.Kyllä nyt tuntuu että ajatusmaailma pyörii vaan alapään kautta ongelma tuntuu kyllä olevanvallan muualla.Älä hyvä mies tee mitään mikä kaduttaa sitten myöhemmin,ettei sitten taas lehdestä lueta miten syynä oli perhadaama.Epäluulo on kalvava tauti,laitahan elämäsi ensin kondikseen
Hieno kirjoitus!Yleensä kun nainen alkaa pitämään jalat ristissä ja laittelee ittensä,niin on uusi mies kuvioissa!
Ei tässä maassa miehen tarvi maksullista naista hakea,kyllä meitä kuivuudessa eläviä ihania naisiakin on,ai mistäkö tiedän,mulla ollut ihana rakastaja jo vuosikausia,elämäni upeinta aikaa!
Mieti minkälaista elämisen mallia annat lapsillesi. Pidetään kulissia vaikka kaikki kuihtuu. Haluatko lapsesi oppivan moisen toiminnan mallin?
=)
Kyllä sie oot sitten typerä mies,ketjun aloittaja,siis aivan alinta kastia,ja isäkin olet vielä kaiken lisäksi.Haukut vaimoasi netissä siitä,ettet ole seksiä saanut,voi herrajumala!!Kyllä oot oikea törkimys!!Jos olisit miun mies ja kirjotellut minusta tuolla tavalla,vaikkakin nimimerkin takaa,lentäisit kuin leppäkeihäs pusikkoon,ja siellä saisit olla...Jos et saa seksiä,mitä valitat täällä julkisesti,tee jotain,eläkä valita....retale oikein!Toivottavasti joudut polvillesi,tai saat itelles taudin,yök!Siulla ne ongelmat on!
oho nyt tais osua ja upota :DDDD
Mie en oo saanu sitä ja tätä....miun hyvinvoinnista ei kukaa huolehi....miemiemiemie. Ei h******i.
Aika possu mieheks,hyvä kun muija zumbailee!!
Toivottavasti uusi mies jo kiikarissa,kun tuommoinen luuseri kotona!!
kylläpä löyty katkeria naisia mut voihan se harmittaa kun sillä tavaralla ei voikaan enää kiristää
pitäkööt jalat ristissä, säilytä tyylisi ja vonkaa uusia naisia kehiin.
Kolikolla on aina kaksi puolta.
"Katkeruuteen ei auta se että ajattelee vaan munallansa tai munaansa"
Niinpä.
Minkälainen on mies joka julkisesti valittaa,ettei vaimo anna,hmm,pistää miettimään,että onkohan mädät munat,vai mikä vika.....??Pilaantunutta ei kukaan halua!Kokemuksesta voin sanoa,että itsetunnossa jotain ongelmia,jos ei osaa ratkoa,vaan haukkuu selän takana!
Tulipas paha mieli tästä viestistä. En edes tiedä, miten tänne Imatra-sivulle eksyin ja nyt toivoisin, että en olisi eksynyt. Mikä ihme ihmiset vie tuohon pisteeseen? Miksi ei osata/haluta puhua ajoissa. Lapsianne käy eniten sääliksi, kun joutuvat tuon keskellä asumaan.
Minusta tuo ketjun aloittanut viesti on rehellinen ja rohkea. Pitäisi vain avoimesti osata kertoa jollekin ja jos ei ole sitä kuka kuuntelee niin kirjoittaa vaikka tänne. Kyräily vain pahentaa omia ongelmia. Itse todettu - kun mies ja vaimo - on aivan erillä aaltopituudella - keskustelusta ei tule mitään, pahentaa vain suhdetta. Julkinen kirjoitus - sohauttaa pinnan alle- ensin kuohua - pohditaa ja toivottavasti parantavaa sovintoa.
Nimenomaan mieshän olis halunnu keskustella vaikka kuinka paljon ja tulla vastaan, mutta vaimo kylmä kuin jää. Kokemuksesta voin sanoa että vaimolla takuuvarmasti uus mies, eikä hänkään halua rikkoa perheidylliä. Parempi pitää turpansa kiinni koska jos mies sais varmuudella tietää, niin siinä vaiheessa olis hopeat jaossa.
Minä uskoisin,että jos mies olisi puhunut vaimolleen nuo samat asiat, mitkä kirjoitti tänne, tai olisi kirjoittanut hänelle nuo asiat kirjeessä, niin olisi herättänyt ihan eri tavalla. Tiedän kyllä, miten turhauttavaa on yrittää saada toista puhumaan ongelmista, kun toinen vain työntää päätään pensaaseen ja teeskentelee, ettei ongelmaa ole. Kyllä siinä herätystä kaivataan, mutta jos mikään puhuminen ym. ei auta, niin sitten mielummin ero, kuin tuollainen ratkaisu, että käydään h*orissa ja sitten ilkutaan keskustelupalstoilla. Olen elänyt tällaisessä helvetissä pitkään, mutta en silti miestäni tuohon tapaan pilkkaisi netin keskustelupalstoilla.
Veikkaanpa, että tuolla on takana syitä, joista mies ei nyt tässä meille kerro. Ei nainen pihtaa ihan huvikseen. Kyseessä voi olla ihan se, että hänen tunteitaan ei mitenkään huomioida parisuhteessa ja sen taki ei sitten seksi maistu tai sitten kyse voi olla hormonitoimintojen muutoksesta, joka olisi korjaantunut ajan kanssa. Tässäkin tapauksessa läheisyys olisi voinut korjata ongelmaa.
Aluksi säälin miestä, vaikka en ymmärtänyt ratkaisuaan. Toisesta viestistä minulle välittyi kylmä, vaimoaan pilkkaava mies, joka ei välitä toisen tunteista pätkääkään, ei mikään lämmin ja toisesta välittävä yksilö, joka oikeasti haluaa ottaa selvää, mikä puolisoa vaivaa tai mikä suhteessa on oikeasti pielessä. Ennen kaikkea tuntui siltä, että hän ei ollut valmis puolestaan kantamaan vastuuta. Nyt todella toivon, että tilanne on se, että vaimolla on toinen mies ja saa sieltä tarvitsemaansa läheisyyttä.
Pitää muistaa että tässä on vain toinen puoli,versio tästä asiasta ; ),mutta onneksi ei oo miun mies tuommoinen , )),sääliks käyp!
P.S. Jos joku muu harkitsee tällaista ratkaisua, niin vinkkinä kerron, että parisuhdeneuvontaan voi mennä myös yksin. Ehkä se kumppanikin intoutuu mukaan, jos toinen varaa itselleen ajan tai käy siellä ensin itse. Voi tehdä hyvää kunnolla pohtia asioita asintuntijan kanssa, vaikka sitten yksikseen, ennen kuin ajautuu tekemään mitään tuollaista.
pari pikku huomiota:
hassua miten taidokkaita ihmisen analysoijia täällä on, yhden nettikirjoituksen perusteella pystytte päättelemään miehen luonteen ja vaikka mitä! kyllä on suomi menettänyt monta hyvää psykoanalyytikkoa kun täällä vain analyysejanne teette,jollei sitten ihan oikeilla analyytikoilla ole aikaa tänne kirjoitella,mut ei kai oikea ammatti-ihminenkään moisen perusteella vielä mitään analyysia voi tehdä.Noh keittiössähän ne pätevimmät analyysit on aina tehty!
Toiseksi on melko hassua lueskella muutaman yh:n kommentteja,kenties on kokemusta siitä pihtaamisesta ja sen vaikutuksesta:)
Kolmanneksi, uskomattoman moni osaa näköjään lukea, muttei kuitenkaan ymmärrä hölkäsenpöläystä lukemastaan:D Kandeis ehkä lukee alottajan kirjotukset ihan kokonaan eikä vaa poimii yhtä kohtaa sieltä,ja yrittää lukemisen lisäks ymmärtääkin mitä se on kirjottanu,kenties aukeis vähän enemmän,eihän tuossa selvästuikään pelkästä seksitä ole kyse,mies on vaikuttaa katkeralta ku ei puhe eikä mikään auta.kertoohan se tossa ett on yrittäny puhuu ja jopa ulkopuolista apuu ehottanu,ettekö osaa lukee!
Ja vielä, ketä se on haukkunu?Kertoo asioita nimettömänä ja tunnistamattomana,ei mielestäni hauku ketään,päin vastoin kehuu!
Vaik naine oonkin ni kyl oon ton miehen kirjotuksen ymmärtäny ihan reiluna!
Tuota noin, huomaatko itse, miten teet ihan samaa? Leimaat ihmisiä. Jotenkin epäilyttää, että kyseessä on ap tai sitten muuten joku, jolle osui ja upposi.
Miusta tuo (ap:n) viesti oli mainio.
Humoristinen kaikessa karuudessaan. Älkää olko niin hemmetin tiukkapipoja, työ lukijatkaan!
Ja kuten eräs tuttuni kerran osuvasti sanoi: mitä sitä vääntämään, jos on jo vaikeeta.
Jotkut asiat vaan ovat. Piste.
Joidenkin asioiden eteen ei vaan jaksa vääntyä mutkalle. Jos toinen on siinä lähellä ja samalla valovuosien päässä, miksi ihmeessä pitäisi käydä terapiat, kynttiläillalliset, jalkahieronnat ja g-pisteiden metsästysretket.
Antaa mennä ja toivottavsti se toinenkin antaa mennä. Mikään ei väksin yrittämällä pysy pystyssä. Ei liitto, eikä mikään muukaan.
Lycka till aloittajalle.
Hyvin kirjoitit.
Aina kannattaa erota. Mitäs pahaa on sinkkuelämässä?
Eronneet naiset ovat B-luokan kansalaisia, sanoo eräskin petturimiehen muija, että silleen, ollaan "hienosti" kulissiliitossa, että ei vain olla B-luokan naisia.
Sinkkuelämässä ei ole mitään pahaa. Päinvastoin, näitä tällaisia paskajuttuja lukiessa voi huokaista helpotuksesta :)
Sinulle "Kohta onnellinen", uskomatonta että puhut aivan kuin minä! Ainoa ero on, että olen nainen. Mieheni on ihana ja olen yrittänyt keskustella vastaavasta ongelmasta hänen kanssaan, mutta hän vaikenee kuin muuri. Muuten kaikki on mielestäni hyvin ja voimme keskustella muista asioista. Seksikin toimii hyvin silloin kun hän haluaa, eli noin kerran 2-3 kk:teen :( Tottakai naisena alan syyttää itseäni, ulkoista olemustani tms. kun mieheni ei syty minulle, mutta en tiedä mitä tekisin. Olen kustantanut matkoja, keskustellut asiasta, yrittänyt viettelyä yms, mutta eipä auta. Ystäväpiirissäni on ollut ns. seisokkiongelmia, mutta meillä se tuntuu olevan vain haluttomuutta. Olen vielä nuori ja viriili, mutta en halua rikkoa suhdettani vastaavan ongelman vuoksi, jo ihan lastenkin takia. Kuitenkin asia vaivaa minua, koska mielestäni tyydyttävä seksi kuuluu melko isona osana parisuhdetta!!! Pettäjäksi minusta ei ole.
Rakas, miksi kirjoitit tänne. Anteeksi kaikki tuska, mitä olen tuottanut sinulle, kun en ole jaksanut tyydyttää seksuaalisia halujasi. Olen vain niin helvetin väsynyt kaikesta. Työ on rankkaa, etkä oikein arvosta muuta, kuin sitä rahaa, minkä kotiin kannan. Tiedän, että olet joutunut maksamaan joitain matkoja, mutta kaikkien laskujen ja lainojen jälkeen ei vain rahaa huvitukseen riitä.
Väsymys vain estää minun halukkuuteni seksiin. Enkä aina tunne henkistä yhteyttä kanssasi, kun on kireä ilmapiiri. Huomauttelet ihan liikaa kaikista tekemättömistä hommista ja sotkuista ja se "tappaa" himoni sinua kohtaan. Silloin, kun haluan on tietenkin eri juttu. Olet ihana ja seksikäs, mutta mielestäni vain silloin, kun olet hyvällä tuulella ja iloinen, naurava oma itsesi.
Lasten kanssa ja kodin hoito töiden ohessa vaan on jotenkin vienyt mehut minusta, mikä vaikuttaa henkisesti haluttomuuteen. Fyysisesti kaikki on ok.
Seksin haluaisin joskus spontaanisti, vaikka keittiön pöydällä tai sohvalla jossain toisessa asennossa. Tavallinen sänkyseksi ei jaksa aina esileikkeineen innostaa monen vuoden jälkeen.
Toivottavasti tajuat itse, että vika voi olla myös sinussa, mutta eihän sitä voi koskaan sanoa, kun olet niin paljon minua "parempi", kun olen kuitenkin tehnyt ne kaikki virheet suhteemme aikana.
Olen kuitenkin tyytyväinen kaikkeen, mitä meillä on ja on ollut.
Olen joutunut tyytymään suhteessamme aina vähempään, kun olen vain halunnut täyttää sinun toiveesi. Se on aiheuttanut sen, etten mitään enää hirveästi haluakaan, koskee siis myös seksiä kanssasi.
Toivottavasti nyt ymmärrät minua paremmin, puhumaan en edelleenkään pysty juurikaan mistään, kun on niin paljon muista asioista jäänyt traumoja. Olen jotenkin lukossa ja ei pysty puhumaan juurikaan mistään. Tarvitsen jotain terapiaa ja ehkä piankin, ettei elämänhalukin katoa muiden halujen mukana.
Terveisin ihana miehesi.
Voi herrajumala,puolisot keskustelee netin välityksellä eikä kasvotusten,julkisia tunnustuksia ja valituksia,menkää vaikka lenkille,huheijaa.....
Äläs ny, jos ei muuten pysty keskustelemaan, niin näin on paljon parempi kuin ei ollenkaan. Puhuminen auttaa aina, jopa näin zättäilemällä....
Hehheh. Siehän olet se tainionkosken mies joka paneskelee sitä siivoojaa.
Tä,,,,,, mistäs arvasit. Jos nyt kuitenki pidettäs ihan meidän välisenä, jookos....
Parasta sosiaalipornoa ikinä!! Ja ne ketkä tuomitsee täällä nämä kirjoitukset, niin aika tekopyhää touhua koska luette ne kuitenkin. Lisää vaan näitä, oikeastaan mie oon saanu jo näistä hyviä vinkkejä omaa parisuhdettani ajatellen jos joskus asiat alkaa mennä tähän suuntaan..
Ei tuolla alottajalla ole edes naista. Mikä lie vouhake. Sitä kyrsii, kun muilla menee kaikista huolimatta ihan hyvin. Se yrittää saada muita luulemaan, että aviopuolisot ovat tuollaisia toisilleen ja ukko kaiken aikaa vonkaa vieraita. Peri suomalaista kateutta. Eiköhän jokainen, joka toiseen kyllästyy rehellisesti eroa. Lusikat vaan jakoon. Jos pitää mennä vieraisiin, niin sitten menee. Mitä siitä vaahtoaa. Toivottavasti sit menee hyvin ja seuraava onni on edellistä parempi. Onnea vaan
No johan jottain..ihan ku oisin ite kirjottanut alottajan jutun..:)
Samanlaisessa tilanteessa olevana ja jo eron alulle laittaneena toivotan onnea matkaan...ratkaisu ei helppo.mutta ei kannata tuhlata molempien elämää sellaiseen ,mikä ei toimi..
Täällä tuomitaan ja säälitellään lapsien puolesta,mutta ethän siekään lapsia ole jättämässa...Ei heillä mitään hätää ole..Varmaan tänne kirjoittelijoissakin on paljon yksinhuoltajien kasvattamia ihmisiä ja ihan hyvin pyyhkii...
Sen sanon ,että helppoo ei ole ja ajottain syö miestä,mutta kuitenkin parempi kerta rysähdys kuin jatkuva rutina..
Kerranhan täällä ollaan ja eletään vain ja ainoastaan itselle!!
Niin ja kannattaako sen asuntolainankaan takia kovin pitkää kituuttaa..
Lasten takia ehkä kannattaa...riippuu vähän minkä ikäisiä ovat..
Hyvää kesää kuitenkin kaikille!!
Terveisiä sille rouvalle, että muitakin voi olla tulossa touhuilemaan hänen vastaanotolleen:)
Jotkut rouvat anttaa ihan ilmaiseksi...
Voi ihmisraukat kun valitusta ettei saa,mie olen aina saanut kun olen antanut!
on niin ihana antaa kun saa kunnolla ja usein takas ja vehkeet tehty just toisilleen täydellisiksi
Tiedän miehen joka myös kannataisi kirjoitta, sydämensä kyllyydestä. Hän se vain saa sydämen rytmihäiriöitä ja kärsii.
Kyllä niitä varmaankin on monia, joiden muijat istuu jalat ristissä, mutta onneksi on myös monia jotka tietävät kuinka silloin pitää toimia. Ei tässä ole mitään ihmeellistä
eikä moraalisesti tuomittavaa. Tai saahan kuka vaan moralisoida ja kauhistella henkilöä, jolla normaalit halut, mutta kituuttaa vaan pitäisi:) Kirjoitan tätä ihan ulkopuolisena, että itselläni olisi jotain ongelmia, mutta ihan maalaisjärkeä vaan peliin kaikille.
nainen vaatii viettelyä ja liehittelyä pitkässäkin parisuhteessa. Miestä panettaa ja nainen haluaa jotain hemmottelua että päästäisiin asiaan. Jos haluat n ussia esim. illalla, pitää miehen jo päivällä "osata" huomioida naistaan aikaisemmin siten että nainen tuntee olevansa jotenkin tärkeä. Siinä vaiheessa kun syystä tai toisesta ei erotiikka kiinnostaa kumpaakin suht samalla tavalla, kannattaa jakaa kamat.
Olin joskus suhteessa jossa n ussiminen oli vain suvun jatkamista. Sain niin kauan kun alkoi lapsen odotus, sitten vähän harvemmin. Ei saanut n ussia EIKÄ myöskään r unkata kun se kuulemma loukkaa naista eli mies on jotenkin pervo! Ole siinä sitten kun oot vaan siittäjä. Kyllä v itutti. Onneksi tuli ero ja oon saanut sen jälkeen kokea naisia joita kiinnostaa n ussia ihan ilosta.
Ja feministit hei ihan turha avautua vastuuttomasta ja itsekeskeisestä miehestä, joka vaan haluu p illuu. Otan huomioon muut ihmiset ja hoidan huushollin enkä tarvitse naista huoltamaan itteeni. Mutta oon tavannut liian monta naista joille on seksi on joko yhdentekevää tai vallan käyttöväline.
Hyväää tekstiä . No lasten takia kannnatttaa olllla yhdes, mut sekään ei pitkällle toimi ooot hienon kirjeeen kirjoittanut ei muuuta ku ssvetooon pussssukan tyhjennnnykseeen
lasten takia nimenomaan ei kannata olla yhessä. eikö ne o just niitä, jotka kärsii kaikist eniten vanhempiensa riidoista.
Hyvä aloitus. Itselläni sama tilanne, mutta pitkäaikaisempi.
Ratkaisin asian hankkimalla naisen, joka antaa aina kun haluan.
AVIOLIITTO ON YHTÄ HAMMASTEN KIRISTYSTÄ!
Onneksi on salarakas ollut jo 15 vuotta ja olemme onnellisia!
Tsemppiä alkuperäiselle kirjoittajalle, mitä suotta sitä itseään ja toista kiusaamaan enää moisella liitolla, jos ei toimi, niin ei toimi. Jos tilanne on vuosia ollut samanlainen, se ei tule muuttumaan JOS toinen on sitä mieltä ettei ole mitään vikaa liitossa, näinollen terapiaan meno on täysin turhaa. Molempien pitäisi sitoutua satasella asiaan. Tuossa tilanteessa helposti syyllistetään toista osapuolta, mutta yhdessä sinne peilin eteen yleensä olisi mentävä (poislukien väkivalta, mustasukkaisuus, psyykkiset sairaudet yms). Ihminen on luonteeltaan millainen on, harvoin se tuossa kolmenkympin jälkeen enää muuttuu, on turha vaatia muutosta toiselta, kun harvoin se itseltäänkään onnistuu (nimim. kokemusta on). Tässä tilanteessa sanoisin että teidän olisi hyvä lähteä omille teillenne ja löytää se omanlaisensa sielunkumppani. Lasten takia liitossa on suotta olla, sillä enemmän lapset kärsivät ainaisesta tappelusta, kyräilystä ja valtataistelusta, ettehän varmaan halua omillenne sellaista kuvaa kahden aikuisen toimivasta liitosta antaa??
Pettäminen, se satuttaa eniten sinua itseäsi pitkässä juoksussa. Alkuun se tuntuu jännittävälle, sellainen mukava hyrinä koko ajan mielessä, mutta pidemmän päälle se muuttaa ihmisen minuutta, eikä tosiaan parempaan suuntaan. Toki se pönkittää itsetuntoa kun huomaa olevansa haluttava jonkun toisen mielestä, tämä tunne voi kantaa pitkällekkin, mutta sen negatiivisen muutoksen itsessäsi huomaat vasta ehkä vuosien päästä. Ja haluatko tämän salarakkaasi pahimmassa tapauksessa, saattaa vaimosi vihan kohteeksi?
Olen itse elänyt vuosia kuluttavassa parisuhteessa, joka päätyi seikkailuihin vieraissa lakanoissa. Parisuhteeni oli kieroutunut vastapuolen ongelmien vuoksi, joka itselleni selvisi vasta viimeisinä aikoina. Suhteen päättyessä eroon, kesti vuosia päästä yli ja pahin tuska oli juurikin selvitä että olin toiminut vastoin omia periaatteitani pettäessäni toista. Löysin onneksi myöhemmin puolison joka on jaksanut olla tukenani ja turvanani ja nähnyt ne tuskat ja kamppailut joita olen saanut itseni kanssa käydä. Hän on jaksanut hitaasti mutta varmasti nostaa itsetuntoani joka tuhoutui huonossa parisuhteessani sekä seikkailuissani.
Ei se salarakas aina nakerra itsetuntoa,minulla toimi päinvastoin,aloin elää taas ja huomasin kuinka ihan ja haluttava nainen ole.Uusia harrastuksia ja elämä aivan loistavaa nykyään,jo 5 vuotta pidetty yhtä salarakkaan kanssa.
"Kiitos murusein pus" minäkin olen ollut kauan salarakas ja en voi mitenkään sanoa että oli itsetunto kohonnut. Tunnen olevani todella surkimus etenkin kun en koskaan saa mitään positiivista vastetta siihen mihinkään tekemiseeni ja tunnen olevani surkea. kerro, miten salarakkaasi huomioi sinua, ilmeisesti ainakin olet "murunen".
miks salarakas???? onkohan teistä kenestäkään rehelliseen peliin??? jos juttu ei toimi ni kantapäät yhteen ja eriteille. salarakas.....!!!??? kyl te ootte rottia!
Oman elämänne luusereita te selkärangattomat selän takana puuhastelijat olette ettekä mitään muuta. Pakenette vastuuntunnottomasti toiseen syliin sen sijaan että suoraselkäisesti eroatte. Uusilla harrastuksilla, yms. yritätte vain vaientaa omatuntonne äänen. Tokihan se hiljenee, muttei kuitenkaan mihinkään katoa.
Ainoastaan toinen samanlaiset arvot omaava luuseri näkee teidät ihquna ja haluttavana, muussa tapauksessa teidät kierretään viisaasti kaukaa jos on vähänkään ajatteleva ihminen kysymyksessä.
No mie tiiän aika monta jolla selkäranka ,eikä ole mitään luusereita vaikka heillä salarakas,kuka mitenkin taaplaa tässä elämässä.Jotkut jopa hyvin avoimesti puuhastelee,so what!Oivoi niitä kertoja kun on nähnyt sekä naisia ja miehiä "puuhissaan",mutta eipä mulla oikeus tuomita ketään,eikä kyllä kenelläkään toisellakaan jos ei elä toisen housuissa.
Itsekin luulin eläväni elämäni loppuun asti onnellisena mieheni kanssa,no nyt Herra Alzheimer vei hänet minulta,saakeli,tunnen itseni petetyksi,kun toinen ei tunnista miuta edes.Pitääkö miun nyt uhrautua ja olla marttyyri ja unohtaa naiseuteni.....
Elämä kokonaisuutena on nykyisin mennyt niin kieroon, ettei luonnolliset aidot tunteet enää merkitse mitää. Rakkaus ei ole vaatimuksia toiselta, eikä itseltään. Onnesta on tullut onnenkantamoinen.
Oli upeaa lukea rehellistä kirjoitustasi. Nykyisin useat avioliitot ovat vain kliseitä ja pienyrityksiä.
ps. hellä halaus i-s rakkaalleni, yhden aidon tunteen verran.
Kuulostaa tutulta ..
Kuin meillä tosin vaimoa ei nappaaa urheilu eikä itsestä huolehtiminen. eikä hirveesti työtkään... Viddu on meil kummallisia naisia..
Mitä niil asuntolainoilla on välii nehän voi järjestellä lapsista täytyy meidän pitää huolta..
Nimim. "Mistä kunnonnainen", olen omasta mielestäni kunnon nainen ja rakastan miestä, joka ei ole minun. Olen ns. salarakas ja mies tulee aina kun siihen on mahdollisuus ja se on todella harvoin ja perun omia menojani, että saan olla hänen kanssaan. Olen aikaani seuraava ja pidän itsestäni huolta ja saisin muitakin miehiä, mutta uskon oikeasti ja tyhmästi toisen kunnioittamiseen ja rakkauteen. Kuitenkaan en saa koskaan mieheltä kiitosta mistään asiasta, en pukeutumisesta, kampaajalla käynnistä, hajuveden tuksusta, siis en mistään vaikka kaikki on häntä varten. Olen niin onneton. Kertokaa kunnolliset miehet mitä voisin tehdä. Olen kahden vuosikymmenen aikana tehnyt useita yrityksiä suhteen lopettamiseksi, mutta aina vain tunne voittaa.
Voi miten miehet ovat vätyksiä, eivät ajattele omaa parastaan. Miehet ovat kaikessa mieliksi häijyille akoilleen ja ovat vain rahan tuojia ja elintason takaajia ja akat osaavat kyllä sen valtapelin. Akat "harrastaa" ja käyvät vieraissa ukon raataessa vuorotyössä. Koskaan mikään ei ole akan mielestä hyvin ja mikään ei riitä. Paras apu on silloin se salarakas, joka ei vaadi mitään ( tai ehkä sitä, että mies sanoo rakastavan vaikka se ei useinkaan ole totta). Niitä hyvän olon hetkiä ei korvaa mikään. Parasta useinkin on se, että salarakas ei edes vaadi eikä halua sitoutumista ja näin molemmilla on oma vapautensa (tai ehkä niin ei voi sanoa sen onnettoman miehen kohdalla). Hyviä, rakastavia ja luotettavia naisia kyllä löytyy eikä se vaadi muuta kuin oikean tunteen.
Oivoi, taitaa olla miehellä päässyt masu kasvamaan kun ei naista enää haluta :) Mua alkoi haluttamaan heti kun vaihdoin miestä..
t. neiti 22v
PASKAA KOKO JUTTU SATU SETÄ