Apua ja neuvoa kaivataan…
Osaako kukaan suositella omaelämänkerrallista kirjaa, jonka sisältö koskisi kovana koettua lapsuutta ja siitä selviämistä? Onko aiheesta kirjoittanut kukaan suomalainen?
Osaako kukaan suositella omaelämänkerrallista kirjaa, jonka sisältö koskisi kovana koettua lapsuutta ja siitä selviämistä? Onko aiheesta kirjoittanut kukaan suomalainen?
Vastaukset 8
Vanhimmat
n siis muista kirjailijaa, mut elämänkerran nimi on Pimeän poika... tummanruskeenvalkonen kansi, surullinen poika kannessa...siis aivan upeen koskettavan järkyttävä kirja... löytyy varmaan ainaski kirjastosta helposti....
oli tuo mies nimeltään, joka tämän koskettavan kirjan kirjoitti.
Sitten on esim. sellainen kirja kuin Prinsessa, Jean Sassoun on sen kirjoittanut. Dirie Waris kirjoitti Aavikon kukan, ja sitten tietysti kannattaa lukea Zana Muhsenin Myyty! Ja sitten luepa Tiikerin lapsi vai mikä se olikaan... olikohan sukunimi Hayden, nyt unohtui jo.
Tiikerin lapsi-kirjan on kirjoittanut Torey Hayden. Muita omaelämäkerrallisia kirjoja Minä, Phoolan Devi.
no legendaarinen juokse poika juokse on tottakai esimerkki numero UUNO! ja sitten tuo ruotsalainen (en muoista nimeä) mistä tuli vasta toi leffakin "pahuus" on todella hyvä ja toimii loistavasti myös leffana! kannattaa tsekata!
oli tuon pahuus kirjan kirjoittaja. todella hyvä kirja.
Kalle Päätalo on Iijoki-sarjassaan kuvannut vaikeaa lapsuuttaan, ehkä parhaiten kirjoissa Kunnan jauhot ja Täysi tuntiraha. Niitä suosittelen, eivät ole vain vanhojen äijien lukemistoa vaan tällainen nuori kaupunkilaisnainenkin on niihin hurahtanut. Aluksi voi tuntua tylsältä, mutta jatka sitkeästi ja jäät koukkuun. Sarjan loppupää onkin sitten jo heppoisempaa, mutta ne ei kuvaakaan enää lapsuutta.
Seitsemännen portaan enkeli ja jatko-osa, en muista kirjoittajan nimeä
Frank McCourt sen on kirjoittanut, en ole lukenut mutta googlasin. Torey Haydenillä on tosi hyviä kuten jo aiemmin on täällä mainittu, laitan tähän vielä listan hänen kirjoistaan.
Toisten lapset
Auringonkukkametsä
Tiikerin lapsi
Sähkökissa
Nukkelapsi
Pöllöpoika
Hiljaisuuden lapset
Aavetyttö
Aavetytön luin juuri äsken ja se oli ihanan koskettava, mutta samalla aika ahdistava ja varsinkin avoimeksi jäänyt loppu oli todellisen tuntuinen, mutta ahdistava. Suosittelen kuitenkin, paitsi heikko hermoisille.