Alan vaihto, vanhemmat eivät anna?

Minulla ei ole tarjota sinulle ratkaisuja vaan ainoastaan kommentteja, valitettavasti.

"Vanhempani eivät tue minua missään muodossa näissä asioissa vaan haukkuvat ja sanovat että en osaa tehdä oikeaa työtä niin pitää tehdä helppoa rahaa töllöttämällä ruudulle. Mikä saa kyllä tuntemaan olon niin paskaksi."
Ei ole varmaan minun paikkani sanoa tätä, mutta vanhempasi taitavat olla jonkinlaisia vanhoollisia idiootteja. Sääli, etteivät he tue sinua. Ihan niin kuin ainoaa "oikeata työtä", olisi sellainen työ, jossa tehdään jotain fyysistä tms. Jos ikinä hankit lapsia, toivon vahvasti, ettet tee samaa virhettä kuin vanhempasi.

"talosta meinasin ikkunankin hajottaa kun alko raivostuttaa niin pahasti, ei mennyt silti nyrkki läpi."
Tiedät tämän varmasti itsekin, mutta älä hajota paikkoja. Se ei auta yhtään mitään vaan luultavasti pahentaa asioita.

"Turhauttaa aivan helvetisti jos joudun vielä vuoden opiskella, jonka jälkeen olen täysi-ikäinen ja voin yhteyshaussa hakea haluamalleni alalle 2 vuotta nuorempien kanssa... "
Ei tuo ole kamalaa, ja minä puhun kokemuksesta. Sitä paitsi aika moni ihminen opiskelee itseänsä nuorempien kanssa. Se on aika tavallaista nykypäivänä, joten älä ota siitä stressiä.

Mitä ikinä päätätkin elämäsi suhteen tehdä, toivotan sinulle oikein hyvää onnea!

Kurja tilanne. Käännä se voitoksesi. Nämä molemmat opinnot ovat vahva paketti yhdessä tulevaisuuttasi ajatellen. Jos jaksat molemmat niin olet vahvoilla työtä hakiessasi.

Se, että mahdolliset tulevat opiskelukaverisi ovat kaksi vuotta nuorempia on tosi pikkujuttu. Parikymppisenä sillä ei ole enää mitään merkitystä.

Suurin ongelmasi ymmärrettävästi lienee kuitenkin, etteivät vanhemmat tue sinua pyrkimyksissäsi, jos asiaa ei voi muuttaa niin ei voi. Et kai kuitenkaan aio opiskella kahta vuotta turhaan. Ei oppi ojaan kaada.

Ratkaisusi lopulta teet kuitenkin vain sinä. Hyvä opiskelupohja on tulevan urasi kannalta tärkeintä. Hyvää tulevaisuutta.

Ei sillä perustella kannata alaa vaihtaa vaikka vanhempasi eivät antaisikaan.

Media ala voi tuntua erittäin kiinostavalta, mutta alalle työllistyminen onkin aivan toinen juttu. Vaikka sähköasentajan hommat ei kiinnosta, on kuitenkin ammatti jolla oikeasti voi työllistyä (kunhan mainitsen).

Panosta ainakin siihen lukion puoleen niin on sitten ainakin jatko-opintojen suhteen paljon vaihtoehtoja. Juuri sellaisia kuin itse haluat.

Älä lannistu vanhempiesi vähättelystä, jos olet oman juttusi löytänyt ja siinä menestyt. On ymmärtämättömien vanhemien puheita, jos eivät tajua, että on olemassa muitakin tapoja työskennellä ja elää kuin heidän omansa.

Perusongelma kuviossa lienee se, että vanhempasi pitävät sinua lapsena, joten kohtelevat sinua sen mukaan. Eivät ole tajunneet, että olet aikuistumassa ja olet pian täysikäinen, joka tulee tekemään omat valintansa elämässä.

17 vuotiaana puolestaan on niin kiire säntäillä asioiden kanssa, asiat ovat kovin mustavalkoisia, jne.

Sinun ikäisenä löysin itseäni kiinnostavan alan ja sitä kautta keinon tienata taskurahoja. Välit isään olivat huonot, joten oman jutun löytäminen ja käyttörahojen tienaaminen itsenäisesti oli hieno juttu. Parasta oli huomata, että pärjään tarvittaessa omillani, eikä siihen ainakaan isäni "hyväksyntää" tarvittu.

Olet idiootti! Helppoa rahaa just joo mediatyöttömiä on jo ihan tarpeeks!
Käy nyt pöljä se koulus ensin loppuun ja hae AMK.n puolelle media-alalle. Eikä ne media-assistentti hirveesti niitä sivuja väännä tai mainoksia. Kyllä ne on media-alan inssejä! Siinä vaiheessa kun olet viimessällä vuodella opiskelemassa sit amis tasosta media niin ois enään 2 vuotta jäljellä AMKia. Mieti sitä. Alhaalta ei pääse ylös helpolla mut ylhäältä pääse alas jos haluaa.
PS. Toisen asteen koulutus on lähes joka alalla turha suurimpaan osaan niihin pääse ilman koulutustakin töihin.

Mikään koulutus ei mene hukkaan sillä sen olen jo tässä kohta viiskymppisenä huomannut että kaikki taito on tervetullut pitkässä juoksussa.Käyt sähköpuolta mistä on apua aika monessa työssä vaikka et sitä uskoisikaan.Nykyiset opinnot lyhentää taas niitä seuraavia kun saa paljon hyväksilukuja eli ensin vanha loppuun ja sitten uutta vasta.Jokaisella pitäsi olla ainakin pari ammattia suoritettuna jos vaikka ei toiselta niitä kunnollisia töitä löytyisikään.

"Nykyiset opinnot lyhentää taas niitä seuraavia kun saa paljon hyväksilukuja eli ensin vanha loppuun ja sitten uutta vasta."
Kyllä.
Ite täällä komentelen omaa nuortani että " menet kyllä sinne pääsykokeseen..." ja päläpälä...ja ala ei todellakaan ole nuoren valitsema, oli vaan hätävaranumero yhteishaussa ja se tärppäsi.
Yritän tolkuttaa että koulun sisällä voit sitten vaihtaa, aina joku lopettaa...ainahan vanhemmat muka tietää asiat paremmin kuin nuoret!
Nostan sulle hattua että olet saanut jo bisneksiä, se on hienoa!
Muista kerätä portfolioon maininnat töistäsi, se voidaan sitten aikanaan hyväksilukea, se kun on näyttöä osaamisestasi! Portfoliota voi pitää netissäkin, mainoksena. Otappa selevää!
Oiskos sulla joku luottosukulainen jonka kanssa voisit puhua asioista?
Ai niin...netissähän on myös kouluja joissa voi opiskella virtuaalisesti, katseleppa niitäkin vaihtoehtoja.
Niin ja entäs se asuminen, onko paikkakunnallasi opiskelijaboxeja, sullahan olisi tienestejä mennä asumaan soluun...ihan vaan vinkkinä...
http://peda.net/veraja/jyu/ac/all/portfolio/pofoopasa

Jos on vuosi enää käymättä, olisi sulaa hulluutta jättää kesken! Vuosi on todella lyhyt aika ihmisen elämässä.

Ei sinun ole mikään pakko tehdä seuraavat 40 vuotta sitä duunia, johon sen jälkeen on pätevyys. Suurin osa kai nykyään jatkaa opintoja toisen asteen (lukio/amis) jälkeen joka tapauksessa. Asentajan pätevyydestä ei varmasti ole haittaa. Se voi auttaa sinua elättämään itsesi media-alan opintojen aikana, koska media-alalla on todella huono työllisyystilanne. Siksi sen valitseminen ainoaksi kortiksi ei ole fiksua.

Riitelet ihan turhaan. Käyt nyt vaan koulun loppuun ja jatkat siitä eteenpäin haluamallasi tavalla.

Komppaan tässä muutamia aikaisempia, että tuo ICT-asentajan tutkinto kannattaa ehdottamasti tehdä loppuun, kun se on jo noin pitkälle vienyt. Ole huoletta, koska se ei todennäköisesti mene hukkaan. Osaamisalueita ja tutkintoja ei tänä päivänä voi olla liikaa. Itsekkin olen jo tällaisena vanhana "setänä" (kohta 34 v.) lähdössä jälleen opiskelemaan pariksi vuodeksi.

Sen verran sanon vielä tuosta media-alasta, että sillekin puolelle kannattaa hankkia myös vahva tekninen tausta. Niitä henkilöitä on paljon, jotka osaavat tehdä kivannäköistä grafiikkaa ja suunnitella konsepteja, mutta niitä on vähemmän joilta onnistuu myös laadukas tekninen toteutus. Lopuksi toteaisin, että joku näillä keskustelupalstoilla joskus sanoi, että kannattaa aina välillä tehdä retkiä epämukavuusalueilleen, koska siellä tapahtuu myös kehitystä.

muiden kans samaa mieltä, vaikkei ict asentajan hommat kiinnosta, käy koulu loppuun ja hae sitten töitä tai sinne media alalle jos vielä tahdot. Näin säilytät kotona rauhan, saat ammatin jonka kautta helpompi hakea töitä vaikket niitä töitä hakiskaan. kyl mäkin sun ikäisenä opiskelin tarjoilijaks vaikka huomasin ettei s ekiinnosta mua. Mut oon huomannu jos yhdenkin koulun käyny nii se katotaan cv.ssä hyvänä juttuna!

Olen hieman samassa tilanteessa kuin sinä ap!

Valmistuin media-assariksi ja nyt edessä pääsykoe graafiseen suunnitteluun lapin yo:n. Vanhempani eivät ihastuneet hirveästi taidealan opinnoista ja koko kevään oli sellaista pahaa ilmaa välillämme. Onneksi asun toisella paikkakunnalla niin eivät olleet kokoajan niskassa henkimässä.

Mutta kuukausi sitten he vihdoinkin pyysivät anteeksi ja sanoivat että olevansa huolissaan kun kouluttautudun alalle josta on vaikea löytää töitä. Toisaalta, tuntuu että nykyään kouluttautuu sitten ihan mihin vain alalle niin töitä saa vain suhteilla.

Nyt he ovat jo rauhoittuneet ja tukevaisempia. Ja ilahtuivat pääsykoekutsuista myöskin. Luultavasti sinunkin vanhemmillasi on sisimmässään samaa pelkoa, joskin miten he sitä ilmaisevat kuulostaa kyllä vielä masentavammalta kuin omani. Mutta heillä on varmasti myös huolena että et saa alasi töitä ja putoat tyhjänpäälle ja he eivät välttämättä pysty auttamaan.

Ja mitä tulee tuohon ICT-alaan, isä työskentelee sähköalalla joka hieman sivuaa tuota työtä (mutta ei täysin!) ja hän on edelliset kuusi vuotta hyppinyt melkein puolet tuosta ajasta pakkolomalla ja sen ajan mitkä hän on töissä ollut on olleet ylitöitä (töihin kuudeksi ja pahimmillaan ilta kahdeksta-yhdeksältä kotona) ja viikonloput päälle.
Joten ei sekään mikään huippuala välttämättä ole.

Kannattaa muistaa että täällä eletään vain kerran ja se aika kannattaa käyttää tehden sitä mistä tykkää. Pidä siis pääsi.

Onnea opinnoillesi ja jaksamista!

Media-alalle on tällä hetkellä niin suuri ylikoulutus, että ymmärrän vanhempiesi huolen. Mitä teetkin, niin noista lukio on ainoa, joka vie oikeasti eteenpäin. Satsaa siihen. Jos jaksat ohessa tehdä asentajan paperit, ne ovat plussaa.

Valmistuin painoviestinnästä graafiseksi suunnittelijaksi 2009 (suoraan kortistoon) joten en ihmettele, että vanhempasi eivät sinua tue alan valinassa. Media-assarit sekä graafikot tappelevat melkeinpä poikkeuksetta samoista työpaikoista, päälle myös datanomit joista osa samoja hommia osaavat tehdä ja vielä kouluttamattomat, muuten alan hanskaavat amatöörit.

Minä olin saanut 100% työpaikan työharjoittelupaikastani (joka oli siihen aikaan isoin painotalo siellä paikkakunnalla jonne työharjoitteluun menin), mutta kun aika koitti ja otin uudelleen yhteyttä, olikin firma kaatunut tuon vuoden aikana. Siinä meni sekin työpaikka. Nyt sain töitä sitten ihan eri alalta (turvallisuus ala) ja graafikon papereilla en kyllä tee ikävä kyllä hevon helvettiä. Kutsuja mm. helsingin AMK:hon on tullut taisin väliajoin, mutta en ole lähtenyt kouluttamaan itsestäni korkeskoulutettua työtöntä.

En nyt sano, ettei sinun kannattaisi alalle hakea, vaan valaisen miksi vanhempasi niin vastahankaan ovat. Sähköalalla kun ikävä kyllä riittää nyt ja tulevaisuudessakin töitä. Mutta silti mitään ei ole pois menetetty, jos nyt menet media-assariksi ensivuonnakin, niin olet vielä nuori ja voit kouluttautua johonkin muuhun ammattiin. Ei sinun ole pakko jäädä jumittamaan työttömäksi.
'
Ja ihan näin btw, oma luokkalaiseni joka valmistui myös 2009 oli meitä 5v vanhempi ja hyvin tuli juttuun alaikäistenkin kanssa.

Lapsi-raukka. Meillä tytär vaihtoi kaupalliselta alalta fyysisempään suuntaan ja valmistuu nyt. Oli luokassaan kaksi vuotta vanhempi kuin suurin osa.

Itse en puuttunut hänen valintoihinsa mitenkään. Hänen kauppis-kavereitaan on nyt työttömänä, mutta hän on työskennellyt jo kaksi vuotta koulun ohella ja työ jatkuu.

Vanhempasi vaikuttavat olevan huolissaan siitä, että saatat viettää liikaa aikaa tietokoneen ääressä. Voisit lisätä heidän luottamustaan sinuun ja aikuistumiseesi ottamalla vastuuta elämänrytmistäsi. Käymällä säännöllisesti kävelyllä tai lenkillä, syömällä terveellisesti ja menemällä ajoissa nukkumaan. Ehkä voisit myös auttaa kotitöissä omasta aloitteestasi (mikä voi kyllä aluksi olla vaikeaa, jos välinne eivät ole ihan hyvät tällä hetkellä). Kun he huomaavat, että huolehdit itse tällaisista asioista ilman heidän huomauttamistaan, he alkavat todennäköisesti pikku hiljaa kohdella sinua aikuisempana, ja keskustelunne voivat saada uudenlaisen sävyn.

Elämänohjeena sanoisin: Lopeta se omasta mielestäsi väärän alan opiskelu siihen paikkaan!!! tällä viikolla!

"kaikki, mitä nuorena opiskelet, voidaan ja tullaan käyttämään sinua vastaan työnhaussa ja työmarkkinoilla"

olen keski-ikäinen, ja minutkin pakotettiin nuorena väärälle alalle. Pakottajana oli peruskoulun opinto-ohjaaja, ja vanhemmat. Yhteishaussa piti hakea kolmeen paikkaan. Hain alaan x ja y ja jätin kolmannen rivin tyhjäksi. Opinto-ohjaaja sanoi, ettei päästä minua opinnonohjaus aineesta läpi, ellen täytä kolmatta kohtaa ja saan ehdot. Täytin laittamalla sellaisen alan z, jonka oppilaitoksen vierailulla sillä viikolla satuttiin 9. luokan keväällä olemaan kun en muuta tiennyt, vaikkei ala olis vähempää kiinnostanut.

en päässyt todistukseni keskiarvon takia oppilaitoksiin x enkä y vaan z. sinne meni 15 vuotta väärällä alalla oloa, ja työttömyystoimisto pakotti sen jälkeen
z- alan harjoitteluihin, kursseihin ja työkokeiluihin vuodesta vuoteen, ja se riivaaminen ja vaino lakkasi vasta kun lopulta vaihdoin alaa opiskelemalla korkeammalle ja toiselle alalle. vaikka kouluttauduin haluamalleni alalle 15 vuotta myöhemmin, se oli jo myöhäistä koska työnantajat lukee työhistoriaa kuin piiru raaamattua.

keski-ikä, ei työkokemusta mieluiselta alalta ja vaikea selitellä väärällä alalla oloa 15 vuotta. tässä sitä ollaan. ota opiksi tästä ja vältä sama kohtalo itselläsi.

nyt sitten näillä eväillä eläkeikään asti pyörin kortiston ja työttömyyskurssien välimaastossa, vähän niin kuin kohtalona.

MUISTA: "kaikki, mitä nuorena opiskelet, voidaan ja tullaan käyttämään sinua vastaan työnhaussa ja työmarkkinoilla" ps. omakohtaista kokemusta 15 vuotta asiasta.

Heissan !


Itse hain suoraan peruskoulusta Sosiaali-ja terveysalalle opiskelemaan, olin niin varma että se oli mun juttu, mutta puolen vuoden opiskelun jälkeen huomasin, ettei ala olekkaan minulle.. ei minua kiinnostanut se ala oikeasti yhtään, olin huijannut itseäni..

Sitten hain yhteishaussa yms muualle kouluihin, ja pääsin kokki-alalle... Opiskelin vuoden ja vaihdoin toiseen kuntaan kouluun ekan vuoden jälkeen.. Kävin toisella kunnalla koulua melkein vuoden, mutta aloitin ensimmäiseltä vuodelta uudestaan... *huokaus* vaikka olisin päässyt toiselle vuodelle jatkamaan, suoraan koulunvaihdoksen jälkeen, pisti opot hanttiin...

Pääsin kouluihin, keskeytin kaikki.. Vanhemmat raivostui ihan jumalattomasti mulle, ja hakkasivat tyyliin päätä seinään mun takia, sain kuulla haukkuja ja kaikkea, mutta minä en paskaakaan välittänyt.

Minun elämä, minun päätökset. Vaikka olinkin ala-ikäinen, siltikin minulla on oikeus päättää omista asioista...

Jos ei muuta, niin hanki oma kämppä ja muuta sinne, saatpahan itse ainakin silloin päättää mitä teet ja mitä et...

Ei ne vanhemmat sua voi ikuisesti pentuna pitää..


Tsemiä !

Minäpä kerron oman mielipiteeni.
Tee sitä mitä haluat. Sen jälkeen kun olet MISTER BOSS missä ikinä tykkäätkin olla, mene nauramaan vanhemmillesi että tämmönen musta tuli.

Vaikka jollain allalla ei ehkä työllisty niin helposti kun jollain toisella, minä en TODELLAKAAN tekemään semmoista työtä mistä itse en pidä. Koska sitten se johtaa siihen että työn teot loppuu ja ryhtyy sohvaperunaksi.

Ole rohkea, jäbä!

Kenen elämä, kenen tulevaisuus kenen päätös! Tee mitä itse haluat ja koet itsellesi tärkeäksi. ÄLÄ KOSKAAN ANNA MUIDEN PÄÄTTÄÄ PUOLESTASI.

RAKAS KETJUN ALOITTAJA,

i) johdanto

Pidä herran tähden kiinni omasta halustasi!

Usko minua, nelikymppistä pitkäaikaistyötöntä miestä, kun kerron tässä sinulle, rakas aloittaja, hiukan totuuksia.

Veri kiehuu nyt niin ankarasti, etten todellakaan käy mitään sivistynyttä keskustelua tästä aiheesta. Jos jotakin haittaa tällainen suoraviivainen tykitys, sovellettakoon sanontaa: sisältö on tärkeämpi kuin muoto. Jos ei tyyli miellytä, suxikaa vuittuun.

ii) sähkön ihmeellisyydestä

Suorastaan rikollisia ovat nuo neuvot jatkaa ICT-asennuskoulutus loppuun. (Eihän siinä lakia rikota, mutta en voi olla ihmettelemättä noita idiootteja.) Kymmenen vuotta sitten kävin yliopistossa kursseja sähkökoneen suunnittelusta, tehoelektroniikasta, automaatioista ja vaikka mistä. Tunsin jo silloin, etten kykene kiinnostumaan, vaikka kuinka pakotin itseni. Toki ihan mielenkiintoista muuten, mutta elämänura jossain $aatanan suunnitelijana..... Kesätyöt alalla olisivat saattaneet muuttaa mielen myönteisemmäksi, mutten tuhansien teekkarien kanssa pärjännyt kilpailussa kesätyöpaikoista.
Siinä sitten kaikenmaailman psykoterapeutit ja muut koulutuspropagandistit ja kuppaajat vielä kannustivat opiskelemaan.

Eli jos jokin muu kiinnostaa selvästi enemmän kuin vektorikentän njussiminen ja magneetin napojen ihmettely, anna itsellesi lupa kiinnostua siitä muusta selvästi enemmän.

Tämän jälkeen satuin tekemään sinänsä hyvän valinnan, mutta ammottava aukko menneisyydessä on niin iso haitta, että se painaa vaikka olenkin menestynyt erinomaisesti eräässä työtehtävässä.

iii) aivopestyjen maa

Erityisesti ja korostetusti kehotan unohtamaan tuon OPETTAJAAN viittaavaan nimimerkin opex. Kyseessä on rikollinen saasta, joka toitottaa koulutuksen olevan jokin itsetarkoitus. Toki hän saattaa vilpittömästi ollakin sitä mieltä kuin on, mutta on muistettava, että hän ja ystävänsä saa sitä enemmän palkkaa, mitä enemmän riittää ihmismateriaalia.

Koulutus koulutuksen itsensä vuoksi on kertakaikkisesti järjetöntä ihmiselämän hukkaamista. Koulutuksella tulee olla jokin tarkoitus ja merkitys opiskelijalle.

Totta kai ilmainen koulutus on loistava keksintö yksilön kannalta silloin, kun asiasta innostunut ihminen on etukäteen ottanut alasta selvää, ja tietää mitä haluaa! Eli kyvykkäät ihmiset pääsevät yhteiskunnan tukemana toteuttamaan lahjakkuuttaan ja hyödyttämään samalla yhteiskuntaa.

On hienoa tavata lahjakkaita ja asiastaan innostuneita ihmisiä, mutta on samalla raskasta, jos ei itse pysty sydämensä pohjasta samaan innostukseen.

Ilmainen koulutus taas on tuhoisa, sadistinen ja elämää hukkaava keksintö silloin, jos yksilö ajelehtii oppilaitoksissa ilman mitään päämäärää. Myös vastentahtoisuuden voi katsoa päämäärättömyydeksi. Mutta poliitikkojen mielestä tämä on kuitenkin loistava homma, kun kansainvälisillä areenoilla voi toitottaa suomalaisten olevan pitkälle koulutettuja. Nimenomaan pitkälle. Tutkinto toisensa perään. Toisin sanoen vanhaksi.

iv) aloittajan skenaario jatkaessaan nykyisen pa$kan loppuun

No niin, mitä tapahtuu sitten kun valmistut ICT-koulusta? Haet kouristuksenomaisesti työtä ja pääset ehkä haastatteluun. Koska hakijoita yrityksiin on noin 128 ruotsinlaivallista ja määrä kasvaa jatkuvasti, erottelu tapahtuu yhä enemmän ja enemmän epäolennaisten seikkojen perusteella. Rekrytoivat psykologit ja kalapuikkoviikskimiehet syynääväät läpi jokaisen vuosiluvun.

Siinäpähän uit samassa kuravellissä ja odottelet sattuisiko sähköpostiin kilahtamaan haastattelupyyntö. No eipä kuule kilahda. Puhelimen soidessa siellä on puhelinmyyjä, äitisi tai isäsi.

v) aloittajan skenaario toteutteassaan suurinta lahjakkuuttaan ja intohimoa

Markkinointi ja vuorovaikutustaidot yms. eivät ole mitään hölynpölyä, vaan tuiki tarpeellisia. Olen seurannut huvin vuoksi aiheesta käytävää keskustelua, ja Suomessa myyntiosaamisen puute on suuri ongelma.

Jos siis olet teknisesti lahjakas - kuten siis olet opiskellessasi ja edetessäsi ICT-opinnoissa - ja osaat myydä, markkinoida, ideoida jne, sinulla on takuulla töitä nyt ja aina!

Muodolliset koulutukset ovat aina sivuseikka. Tärkeintä on innostus alaansa kohtaan. Kun olet kiinnostunut markkinoinnista, jaksat kilpailla rennosti.

Olen opiskellut 8 vuotta AV-media-alaa ja olen palkittu pressaa myöten.
Valkohattu, amis ja YO koulutus eikä töitä tahdo löytyä mistään tai oikeastaan löydykään. Parhaimmassa tapauksessa pääsee 2200 euron/kk palkalla 3kk:n määräaikaiseen hommaan jollekin kaupungille päivittämään heidän verkkosivunsa ja hoitamaan muut kulttuuritapahtumat kuntoon urakkahommana.

Joka kylässä mediapaja, joka syytänyt valmistuneet medianomit työttömiksi.
Kyse ei ole siitä että olisin lahjaton tai tyhmä, kun alalla on vaan aivan jumalaton työntekijöiden ylitarjonta. En tarkoita sitä etteikö sinulla olisi mahdollisuutta onnistua, mutta tunnettu seikka on että nuorena uskot omiin kykyihin ovat yleensä liian suuret. Jos tahdot AV-mediassa onnistua tai elokuvatuotantoon suuntaa Ranskaan siellä on tietääkseni ainut varteenotettava alan koulu. TAIK ei ole edes ottanut vuosikausiin yhtään ohjaajaa koulutettavaksi.

Ystävilläni jotka ovat valinneet ns. varmatuloisemman ammatin on varaa harrastella AV-mediaa hienoilla vehkeillä kun minulla ole edes peruskameraa. Valokuvaus on minulla kuitenkin täysi 10, mutta niin se vaan on että 36 000 euron tukiraha meni 60v. ystävälleni joka ei osaa kuvata tai jolla ole mitään koulutusta alalle. Ihmettelet varmaan sitä että mitenkä näin voi olla, mutta tervetuloa todelliseen maailmaan jossa asiat eivät mene niin kuin elokuvissa.

Itselläni on nyt 22 000 euroa opintolainaa ja opiskelu aikani sain kituutella roskiksia dyykkaamalla samalla kun putkimies amis ystäväni on maksanut omakotitalonsa kaksi autoa ja moottoripyöränsä kohta pois. Itse käyn sossunluukulla kerjäämässä rahani.

Kehoittaisin sinua TODELLA hyvin miettimään millaista valintaa olet tekemässä tulevaisuuden urasi suhteen. Ja toivon ettei siihen valintaasi ole vaikuttamassa teiniuhosi vanhempiasi kohtaan. Meillä on tapana YO:ssa sanoa ensimmäisen vuoden fukseille, että vaihtakaa alaa ihan mihin tahansa muuhun kuin AV-mediaan. Mielestäni se on parasta tuutorointia mitä heille voi tarjota, kun sitä jota alan ammattilaiset jotaka läyvät opettamassa tarjoavat meille.

Joten mieti, mieti ja mieti mitä oikeasti tahdot.

Eihän siinä mitään, jos itse tekee omat valintansa, vaikka alalle jolla työpaikkoja on minimaalisen vähän verrattuna hakijamäärään. Se oli oma valinta ja siinä ei ole jossittelemista. Jos taas WANHEMMAT pakottavat sinut alalle, jossa tulee vastoinkäymisiä, on paljon todennäköistä, että työnhakija, lapsi, alkaa syyttää wanhempia. Wanhemmat siis miettiköön tarkoin, mitä neuvovat lapsilleen, ja älköön kukaan pakottako lapsiaan muulle kuin lapsia itse kiinnostavaan ammattiin, syteen tai saveen. Suomessa opiskellaan liikaa, maantietoa, uskontoa ja historiaa ei ole kenenkään työuralla tarvittu, silti niitä luetaan ulkoa usean kymmenen opintoviikon verran, käytännössä 20-30% koko kouluajasta. Näillä leveysasteilla olisi syytä miettiä, mitä p**kaa siellä koulussa kannattaa opiskella ja housunpersettä kuluttaa. Tämä joutokäynti syä kansantaloutta.

Hei, käy koulusi ensin loppuun ja mene sitten opiskelemaan mitä haluat. Äläkä puhu vanhemmillesi mitään. Kerro vasta sitten kun olet aloittanut uudessa opinahjossasi.

Mulla muuten sama homma (toki eri ala) mutta siinä suhteessa eri että oon täysi-ikäinen eli eivät niin vahvasti pistä enää hanttiin.

Mutta kyllä sitä sai teininä kahlata korviaan myöten paskassa ja ärräpäät lens suuntaan ja toiseen (vanhempien kanssa keskustellessa). Porukat oisivat halunneet että meen lukioon.

Olen aika lailla vanhempiesi linjalla. Itse meinasin hairahtaa alalle jolla on todella huono työllisyystilanne, mutta onneksi ihanat vanhempani kannustivat minua kuitenkin valitsemaan toisen alan. Nyt aloitan syksyllä AMK:issa opiskelut alalla, jolle aika varmasti onnistun työllistymään tulevaisuudessa. Ja voin paljastaa että oikeasti nyt on aika turvallinen ja onnellinen olo. Tiedän että pystyn elättämään itse itseni ja alakin vaikuttaa sopivalta ja mielenkiintoiselta. Kiitos siis vanhemmilleni ja muille ketkä saivat minut ajattelemaan asioita myös järjellä.

Mieti siis todella tarkkaan, että haluatko kouluttautua melko varmasti työttömäksi vai valita ns. järkevän alan ja kaikki positiiviset jutut mitä se valinta tuo mukanaan. Itse valitsin sen järkevän linjan ja olen siitä iki-onnellinen. :) Tsemppiä jatkoon!

Vuosi menee nopeasti. Täysi-ikäisenä voit tehdä elämälläsi mitä haluat... periaatteessa. Tilanteesi ei mielestäni ole mitenkään harvinainen, mutta ehkä sinun kannattaisi tehdä vanhemmillesi selväksi, ettet halua pilata tulevaisuuttasi menemällä väärälle alalle josta et selvästikään nauti. Itse opiskelin aikaisemmin matkailualaa (kaksivuotisen perustutkinnon), kävin kyllä loppuun mutta tuskinpa tulen alalla työllistymään.

Oman kokemukseni mukaan monet vanhemmat haluavat, että omalla lapsella olisi edes jonkinlainen ammatillinen tutkinto, jotta saisi tulevaisuudessa töitä, mutta se ala mikä itseään kiinnostaa on tietenkin se mihin kannattaa ensisijaisesti panostaa.

jos ala ei kiinosta niin lopeta ja ala opiskelemaan jotakin muuta alaa tai käy koulu loppuun ja mee ihan muuun alan hommiiin

Mä en oo koskaan oikeastaan halunnut kouluja käydä enkä tehdä töitä. Kuitenkin jo ala-asteella kuolasin tyttöjen ja naisten perään. Kun peruskoulu loppui aattelin et jos meen ammattikouluun niin sielä ei juuri naisia ole. Niinpä menin lukioon. No hyvin paperein valmistuin, viihdyin siellä kun sain kuola suusta valuen katsella naisten rintoja tiukoissa paidoissa ja pakaroita tiukoissa farkuissa. Joskus jopa kauniita sääriä minihameessa ja sukkahousuissa. No matematiikka oli mulla aina ollut 10 ja niinpä sitten ison rahan toivossa ja teekkaribileiden toivossa lähdin opiskelemaan Tampereen teknilliseen korkeakouluun diplomi-insinööriksi. Vaan enpä mä koskaan sieltä valmistunut, kun tampereen yökerhot ja varsinkin eroottiset ravintolat olivat silmänruokaa tulvillaan. Kaikki rahat meni ja keksityillä ammateilla kulutusluottoja hain et saisin lisää rahaa. Politiikkaa en ole seurannut ikinä kun yksikään mun toivoma lainmuutos ei menisi läpi. Esim. bordellit laillisiksi, huumeet laillisiksi ja rattijuopumuksen rajan nosto kahteen promilleen. No uskallan mä vielä vähän siihen uskoa et joku päivä kannabiksen kotikasvatus laillistetaan.

Jos kirjallinen ilmaisu on 17-vuotiaana tuota luokkaa, ei ihan oikeasti kannata lähteä edes yrittämään markkinointialaa. Usko pois vaan, se ei ole sinun juttusi, vaikka se kuinka mediaseksikkäältä kuulostaisi. Sillä alalla sen oikeasti hyvän uran luovat harvat, ja jokaista paikkaa kohden on suhteettoman kova kilpailu. Enkä nyt tarkoita opiskelupaikkoja, vaan niitä oikeita, tavoittelemisen arvoisia työpaikkoja - suurin osa media-alaa opiskelleista jää ilman niitä. Tiedän, että tämä kuulostaa v*ttuilulta, mutta se ei ole sitä. Jos sinusta tuntuu, että opiskelemasi ala ei ole sinulle se oikea, etsi kaikin mokomin uusi ala, mutta mieti sitä siltä pohjalta, mihin sinun omat taitosi ja vahvuutesi parhaiten sopivat.

Olet saanut paljon vastauksia suuntaan ja toiseen. Tästä on varmaan muutkin sinun tapaisessa tilanteessa elävät saaneet itselleen jotain.

Oletko vanhin lapsi perheessänne? Silloin vanhemmat ei ole aiemmin käyneet läpi kyseistä tilannetta, jolloin on itsenäistynut lapsi, joka tekee jo omia valintoja. He eivät yksinkertaisesti osaa toimia oikein. Heidän on vaikeaa luopua sinusta, koska olet kohta oma yksikkösi, oma solu, joka päättää itse asioistaan. Tällainen on todella lapsellista, että vanhemmat eivät ymmärrä, että lapset itsenäistyvät. Kukaan ei omista ketään, ei rakkaudessa, ei vanhempi-lapsi -suhteessa.

Sinä saat itse päättää.

Monet ovat kuitenkin siinä oikeassa, että kannattaa miettiä järjelläkin sitä asiaa, että kannattaako tehdä sitä mitä huvittaa, jos se ei lupaa rahaa. Entä jos tekee jotain sellaista, mikä tulee jotenkuten luonnostaan, josta saa rahaa, jotta voi tehdä sitä mitä oikeasti huvittaa.

Reittejä on monia. Jotkut onnekkaat pääsevät suoraan siihen, mitä halusivat. Toiset joutuu menemään kiertotietä. Muitakin reittejä on.

Olet 17!!!! Wau! Sun seuraavat 10 vuotta on ihania! Olet nuori etkä kärsi isompia fyysisiä oireita siitä, että vanhenet. Voit juosta vielä täysillä jos jalkasi toimivat. Sulla on monia vuosia aikaa viisastua.

Itse olen 32 ja vasta nyt tunnen, että olen saanut perspektiiviä ja tunnen itseni aikuiseksi. Olin todella itsevarma ja mustavalkoinen 18-vuotiaana. Sen jälkeen tuli monta iskua, jolloin oppi aina uudelleen ja uudelleen, ettei sitä olekaan niin aikuinen kuin luulee. Usein se vaan on niin, että iän karttuessa myös uskottavuus lisääntyy.

Pärjäät ihan satavarmasti. Sun vanhemmat on turhan huolissaan. En puolusta ollenkaan sun vanhempia. Harmi, jos et tule luonteeltasikaan toimeen heidan kanssaan. Ehkä olet liian itsenäinen ja uraa uurtava tyyppi, jos he ovat liian holhoavia.

He välittävät susta, mutta väärällä tavalla. Se on lapsellista ja vahingoittaa sua.

Toivottavasti sait jotain irti.

Todella typerää käytöstä isältäsi, kun mollaa sinua siitä, että olet itse hankkinut tienestejä osaamisellasi. Minä olen kateellinen sinulle! En osaa 32-vuotiaana edes tuota mitä sinä 17-vuotiaana.

Olet todella järkevä, kun kirjoitit asiasta tänne virtuaalisesti ja saat täällä yltäkyllin keskustelua aikaan. Ihan yksin ei kannatakaan jäädä ongelmiensa kanssa. Mutta ymmärrän, että kun ei suju vanhempien kanssa niin todella yksinäistä on, koska heidän yksimielisyys ja tuki olisivat todella tärkeitä. Itsekin jouduin elämään ilman vanhempieni tukea sille

Onko sinun vanhempasi jotain lakimies-lääkäreita ? Jos ei, niin eihän heillä sitten ole varaa haukkua sinua ja sinun päätöksiäsi

Moi! En tiedä missä menet nyt, mutta toivottavasti hoksasit pitää välivuoden! Interreilaus ym. avartaa ihanasti maailmankuvaa ja antaa potkua panostaa tuleviin opintoihin sitten kahta kauheammin ;) Ja totta kai vaihdat toivomallesi alalle heti kun ikä sallii! Toki vanhempasi varmaan ovat huolissaan varallisesta selviytymisestäsi ym. mutta ehkä heillä ei ole tietoa nykypäivänä työllistävistä aloista?