Haluaisitko tietää?

Hei,
kirjoitan ongelmasta, joka on vaivannut mieltäni pitkään.
Olen parikymppinen nuori nainen ja haluan mielipiteitä asiasta, jonka esitän seuraavassa.

Isäni meni muutama vuosi yllätteäen uusiin naimisiin itseään huomattavasti nuoremman naisen kanssa. Toki olin asiasta ihmeissäni, sillä en ollut tavannutkaan naista ennen kuin he olivat jo naimisissa ja samalla tuottamassa perheenlisäystä.

Isäni jokseenkin narsistinen persoona sekä alkoholin väärinkäyttö (ryyppyputket etc.) teki elämästämme lapsuudessani suoraan sanoen helvettiä. Ja tilanne kärjistyi niin, että uutisista tuttu käsite, perhesurma, ja sen toteutuminen ei ollut kaukana. Toisin sanoen, jouduimme pakenemaan omasta kodistamme isäni ladatessa pistooliaan. (Tästä on nyt 10 vuotta.)

Välit isäni kanssa ovat parantuneet, sillä haluan olla osallisena uusien sisarpuolieni elämässä, äitipuolenikin on aivan mahtava tyyppi, eikä minulla ole mitään häntä vastaan.

Olen viime aikoina huomannut isäni alkoholinkäytön taas lisääntyneen hurjasti, eikä äitipuoleni ole tiedostanut asiaa. Ilmeisesti hän ei edes tiedä isälläni olevan ongelmaa alkoholin kanssa(, hän ei myöskään tiedä vanhempieni eron syytä vaan on siinä uskossa, että äitini on eron syy.) Itse kylässä ollessani huomaan heti, milloin korkki on auennut, enkä pysty suhtautumaan tilanteeseen neutraalisti.
Pelkään, että sisarpuolillani on edessä samanlainen kohtalo kuin itsellänkin.

Onko minun velvollisuuteni kertoa perheemme menneisyydestä äitipuolelleni vai onko hänen vain elettävä siinä uskossa että kaikki on hyvin ja hän on naimisissa aivan tasapainoisen ihmisen kanssa, kunnes/jos jotain todella tapahtuu?
2117
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Mielestäni sinun " velvollisuutesi" ei ole kertoa nuorelle raskaana olevalle isäsi uudelle vaimolle 10- vuoden takaisesta traumaattisesta ja "läheltä piti" henkeä uhkaavasta tilanteesta, vaikkakin aseella uhkaaminen kuuluu rikoslain piiriin.

Nuori äidiksi tuleva vaimo on herkässä mielentilassa, ja liittokin vasta muutaman vuoden. Miten hän käsittelisi asiaa isäsi kanssa, niin ettei uudet konfliktit puhkeaisi teidän kolmen kesken? Hän ei ole siis huomannut lisääntyvää alkoholin käyttöä, eikä tiedä siihen liittyviä riskejä?

Olen sitä mieltä, että tarkkailisit tilannetta sivusta. Tuskin isäsi suostuu edes keskustelemaan alkoholinkäytöstään.
Ymmärrän huolesi tulevasta sisarpuolesi elämästä. Jos ajatuksesi narsismista isäsi luonteessa on vahvasti hallitseva, vain ammatti-ihmiset, jos hekään pystyvät pysyviä muutoksia saamaan aikaan.

Olet järkevä ja mukava sisarpuoli, toi sitten tulevaisuus, mitä tuokin tullessaan.

Äänestä

Olen sitä mieltä että asiasta täytyy kertoa. Itse ainakin haluaisin ihan ehdottomasti tietää jos miehelläni on väkivaltaisia taipumuksia. Olisi parempi keskustella asiat heti kuin vasta uuden samanlaisen tilanteen tullessa kohdalle.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


helpneeded kirjoitti:

Hei,
kirjoitan ongelmasta, joka on vaivannut mieltäni pitkään.
Olen parikymppinen nuori nainen ja haluan mielipiteitä asiasta, jonka esitän seuraavassa.

Isäni meni muutama vuosi yllätteäen uusiin naimisiin itseään huomattavasti nuoremman naisen kanssa. Toki olin asiasta ihmeissäni, sillä en ollut tavannutkaan naista ennen kuin he olivat jo naimisissa ja samalla tuottamassa perheenlisäystä.

Isäni jokseenkin narsistinen persoona sekä alkoholin väärinkäyttö (ryyppyputket etc.) teki elämästämme lapsuudessani suoraan sanoen helvettiä. Ja tilanne kärjistyi niin, että uutisista tuttu käsite, perhesurma, ja sen toteutuminen ei ollut kaukana. Toisin sanoen, jouduimme pakenemaan omasta kodistamme isäni ladatessa pistooliaan. (Tästä on nyt 10 vuotta.)

Välit isäni kanssa ovat parantuneet, sillä haluan olla osallisena uusien sisarpuolieni elämässä, äitipuolenikin on aivan mahtava tyyppi, eikä minulla ole mitään häntä vastaan.

Olen viime aikoina huomannut isäni alkoholinkäytön taas lisääntyneen hurjasti, eikä äitipuoleni ole tiedostanut asiaa. Ilmeisesti hän ei edes tiedä isälläni olevan ongelmaa alkoholin kanssa(, hän ei myöskään tiedä vanhempieni eron syytä vaan on siinä uskossa, että äitini on eron syy.) Itse kylässä ollessani huomaan heti, milloin korkki on auennut, enkä pysty suhtautumaan tilanteeseen neutraalisti.
Pelkään, että sisarpuolillani on edessä samanlainen kohtalo kuin itsellänkin.

Onko minun velvollisuuteni kertoa perheemme menneisyydestä äitipuolelleni vai onko hänen vain elettävä siinä uskossa että kaikki on hyvin ja hän on naimisissa aivan tasapainoisen ihmisen kanssa, kunnes/jos jotain todella tapahtuu?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu