Paalut vai reunavahvistettu laatta ?

Paalutvaiei

Eli tontilla 15m savea josta pintamaa n.2 m "kovempaa" savea. Suunnitelmissa n. 120m2 puurakenteinen ok-talo. Pohjatutkijan mukaan kuivakerros kantaisi laatalla mutta hiukan mietityttää. Kuinka paljon laatta olisi halvempi kuin paaluperustus. Ja eikö niitä taloja ole aika paljon painunut savella eli onko järkeä ottaa riski ?

29

4795

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • juu ja ei millään.

      Lähipiirissä on kaksi savimaalle rakennettua taloa. Molemmat noin 20v vanhoja.

      Toinen on iso kivitalo (tiilitalo) joka on perustettu maanvaraiselle laatalle ilman paaluja. Rak suunnittelija oli ollut sitä mieltä että savipatja on niin kovaa että ei se painu. Eikä ole painunut.

      Toinen on pieni puurakenteinen talo jossa käsittääkseni ainakin osittain paalutettu pohja. Tämä talo on silminnähden painunut yhdestä kulmasta ja tästä kohtaa on ilmeisesti tullut myös ilma- yms vuotoja rakenteisiin koska sisäseinät ovat talvella jääkylmät painuneen nurkan kohdalta.

      Eli tämän empiirisen tutkimuksen perusteella savi joko kantaa tai sitten ei.

      Meinasitko muuten ihan oikeasti tehdä tuota valintaa sen perusteella mitä suomi24 palstalla ollaan mieltä? Pistä nyt ihmeessä se netti kiinni ja kysy asiaa mielummin pohjatutkijalta, rakennesuunnittelijalta ja vastaavalta työnjohtajalta.

    • sädlösld

      Varmasti tuon ns. kuivakuoren päälle on mahdollista tehdä perustukset. Pohjarakennesuunnittelija tarvitaan ehdottomasti. Kannattaa laskea molempien tapojen kustannukset. Teräspaalut eivät ole mahdottoman kalliita mutta hintaa nostaa kantava alapohja. Teräspalkisto on melkoisen arvokas.

      Edelliseen kommenttiin sen verran että talo on tosiaan vain osittain paalutettu tai sitten paalutus on tehty kotikonstein seurauksella että joku paaluista ei ole saavuttanut riittävän kantavaa maaperää.

      • sädlösld

        lisäyksenä että paalutuksen päälle voidaan tehdä myös reunavahvistettu laatta.


      • Piirimyyjä Erkki
        sädlösld kirjoitti:

        lisäyksenä että paalutuksen päälle voidaan tehdä myös reunavahvistettu laatta.

        Aina kannattaa paaluttaa, jos edes vähäisenkin on epävarmaa kantavuuden kanssa. Paalutus on yleisillä 10 - 20 metrin syvyyksillä halpaa hommaa.
        Perustuksien muiden kantavien rakenteiden suunnittelussa voidaan monasti paalujen kustannus miltei saada takaisin.
        Ongelmana tahtoo olla ettei suunnittelusta haluta maksaa, jolloin kopioidaan vanhoja kuvia tai ei lasketa kuormituksia, jolloin suunnitelma on halpa mutta toteutus järjettömän kallis.
        Rakennusvalvontahan ei tähän raaka-aineiden tuhlaukseen puutu, heille kelpaa kunhan on riittävän luja. Usein betonia ja terästä on jopa tuplamäärä ja painoa kertyy jo pelkistä perustuksista pienen talon verran.
        Perustuksien suunnittelijalle maksettu €uro tulee rakennusvaiheessa takaisin kertoimella pääsääntöisesti ja pitkällä aikavälillä nukkuu yönsä paremmin.


    • Ins. maanrak.

      Parisen metriä paksu kuivakuori kantaa mainiosti reunavahvistetulle laatalle perustetun 1-kerroksisen, puurunkoisen ja -verhoillun pientalon. Toki perustus pitää suunnitella ammattitaitoisesti, mutta mitään suoranaista pakko paalutukselle ei ole.

      • rak.ins.

        Entä painuma, osaatko laskea. Minä osaan.


    • Ei paaluja ok.taloon

      Unohtakaa paalutus. Rakensin 30 v. sitten täystiilitalon samanlaiselle maalle, kuin aloittaja kuvaili. Silloin ei kukaan puhunut paalutuksesta mitään. Ruokamulta vain pois ja suodatinkangas päälle ja sen päälle 30-40cm mursketta. Murskeen päälle tehdään antura esim. 20cm korkea ja 60cm leveä . Anturan päälle sokkeli legaharkoista. Olen jälleen rakentamassa samalle alueelle kevyttä puutaloa. Nyt on jos jonkinlaista asiantuntijaa ehdottamassa maaperätutkimusta ja paalutusta talolle, joka on vain 1/5 täystiilitalon painosta. Koska tämä täyskivitalokaan ei ole painunut, niin mitenkä kevyt puutalo (Älsbyhus) voi painua, joka ei massaltaan ole kuin puolet perustuksen painosta? Lisäksi anturoissa on kantopintaa 53M2, kun sitä samankokoisessa täyskivitalossa jonka rakensin 30 v. sitten on vain n.30m2. Sitä vain tuntuu olevan monenlaista "asiantuntijaa" rahastamassa tällä sektorilla.

      • Ent. kyläseppä

        Pitäisin edellä esitettyä "koska tämä kesti, niin kyllä tuonkin pitää kestää" -ajattelua hieman vanhanaikaisena ja jopa vaarallisena. Mitä sitten tulee maaperätutkimuksiin ja niiden tarpeellisuuteen, niin rakennuslupaa varten tulee selvittää rakennuksen perustamisolosuhteet eikä siihen riitä enää nykyään mullan potkiminen.

        Kyllä rakentamisessa ennenkin tehtiin sutta ja sekundaa minkä kerittiin. Ihan niinkuin nykyään. Jos talo vähän painui tai kallistui, niin siitä ei vain puhuttu.


      • rak. ins.

        Mistä teitä "asiantuntijoita" sikiää. Täällä on helppoa väittää mitä tahansa, kun tutkimustuloksia ei ole nähtyvissä. ja vasta maanäytteillä se painuma selviää. Niistä pitää tehdä kokoonpuristuvuuskokeet (ödometrikoe) ja laskea senjälkeen painuma. Vesipitoisuudenkin avulla saa painuman karkeasti laskettua.


    • Ei paaluja

      Tämän maaperätutkimuksen voi tehdä myös itse niin, että ottaa tontille esim. traktorikaivurin, joka ottaa parista kolmesta kohtaa tontilla muutaman kauhallisen ja jos kaikissa on samanlainen kovakerros (70cm. on riittävä) ennen sinistä savea, niin siihen voi rakentaa ok.talon ilman paalutusta, tällä perinteisellä antura systeemillä, jolla kantopintaa saadaan kymmenkertaisesti pilariperustukseen (esim. Älvsbyhusin oma perustus) verrattuna, eikä tätä kovaa kerrosta tarvitse rikkoa. Kyläseppä on väärässä, sillä kyllä kunnan teknisellä virastolla tiedetään minkälaiselle maalle tällainen tutkimus on aiheellinen. Tällaisia ovat esim. rakentamattomat suoalueet. Meilläpäin ainakin nämä rakennustarkastajat ovat asiansa osaavia, (Kauhajoki) eivätkä ole "rahastajien" talutusnuorassa.

      • Ent. kyläseppä

        Kyse ei ole siitä, mitä tekninen virasto/rakennusvalvonta haluaa, vaan siitä mitä laki ja asetus edellyttää. Niiden yli ei viranomainen voi kävellä ainakaan virallisesti. Jos kirjoittaa perustamistapalausuntoon, että "kaivettiin koekuoppa, jossa on sinistä savea, voidaan perustaa maanvaraisesti", niin yksikään itseään kunnioittava rakennusvalvontaviranomainen ei myönnä rakennuslupaa. Tosin Pohjanmaan latomerillä moni muukin asia on toisin kuin muualla Suomessa...


      • rgeregr
        Ent. kyläseppä kirjoitti:

        Kyse ei ole siitä, mitä tekninen virasto/rakennusvalvonta haluaa, vaan siitä mitä laki ja asetus edellyttää. Niiden yli ei viranomainen voi kävellä ainakaan virallisesti. Jos kirjoittaa perustamistapalausuntoon, että "kaivettiin koekuoppa, jossa on sinistä savea, voidaan perustaa maanvaraisesti", niin yksikään itseään kunnioittava rakennusvalvontaviranomainen ei myönnä rakennuslupaa. Tosin Pohjanmaan latomerillä moni muukin asia on toisin kuin muualla Suomessa...

        Kyllä nuo muka koekairauksien perusteeellakin tehdyt perustamistapalausunnot ovat useimmiten täyttä puutaheinä. Ensinnäkin porari on voinut porailla vähän miten sattuu ja kirjata mitä sattuu mm. maalajeiksi. Sitten perustamistapalausunnon kirjoittaja on voinut toimistossa kirjailla ihan mitä sattuu satuja tutustumatta paikkaan ja sen ympäristöön oikeasti. Ja rahaa otetaan tuhansia muutaman tunnin työstä.

        Hyvin ovat alan miehet voidelleet päättäjiä. Voi kun itsekin pääsisi rakennusalalle kusettamaan ihmisiä. Onko nelikymppinen jo liian vanha ja saako rehellisestä miehestä enää rakennusalalle tekijää :)


      • Ent. kyläseppä
        rgeregr kirjoitti:

        Kyllä nuo muka koekairauksien perusteeellakin tehdyt perustamistapalausunnot ovat useimmiten täyttä puutaheinä. Ensinnäkin porari on voinut porailla vähän miten sattuu ja kirjata mitä sattuu mm. maalajeiksi. Sitten perustamistapalausunnon kirjoittaja on voinut toimistossa kirjailla ihan mitä sattuu satuja tutustumatta paikkaan ja sen ympäristöön oikeasti. Ja rahaa otetaan tuhansia muutaman tunnin työstä.

        Hyvin ovat alan miehet voidelleet päättäjiä. Voi kun itsekin pääsisi rakennusalalle kusettamaan ihmisiä. Onko nelikymppinen jo liian vanha ja saako rehellisestä miehestä enää rakennusalalle tekijää :)

        Tämä ei näemmä johda mihinkään. Luovutan. Olette oikeassa. Kaikki rakennusalalla ovat ammattitaidottomia kusettajia. Muutama kommentti kuitenkin:
        - Porari käyttää porakonetta, kairaaja monitoimikairaa. Porakonetta käytetään äärimmäisen harvoin okt:n pohjatutkimuksissa, koska sen työvuorohinta on melkoinen verrattuna monitoimikairaan ja saatava informaatio maalajeista vähäinen.
        - Maalajit arvataan, mikäli ei oteta maanäytteitä. Näin on tehty niin kauan kuin kairaustekniikka on ollut käytössä (n. 100 vuotta). Okt-kohteiden lisäksi arvataan myös mm. kaduilla, moottoriteillä ja vesihuoltolinjoilla.
        - Olen hinnoitellut itseni väärin, koska silloin harvoin kun olen perustamistapalausuntoja laatinut, niin olen veloittanut pari satasta. Pitänee nostaa taksoja.
        - Niitä "satuja" kirjoitellaan toimistolla myös koskien mm. kerrostaloja.
        - Okt-kohde on käsiteltävän kokoinen, siis havaittavissa yhdeltä paikalta. Siihen voi hyvin tutustua myös kohteesta mitatun kartan ja digikuvien perusteella. Paikalla käynti on harvoin pakollista.
        - Voitelu kuuluu tavalla tai toiselle kaikkeen liike-elämään. Jos tätä et ole havainnut, niin melkoisessa pimiössä olet elänyt.
        - Ei nelikymppinen ole liian vanha eikä rehellisyyttä vielä lueta paheeksi.

        Terkuin ent. kyläseppä, 42-v., nykyinen rak.ins.(AMK), br. 53.000 €/v bonukset :-)


      • 535255235535
        Ent. kyläseppä kirjoitti:

        Tämä ei näemmä johda mihinkään. Luovutan. Olette oikeassa. Kaikki rakennusalalla ovat ammattitaidottomia kusettajia. Muutama kommentti kuitenkin:
        - Porari käyttää porakonetta, kairaaja monitoimikairaa. Porakonetta käytetään äärimmäisen harvoin okt:n pohjatutkimuksissa, koska sen työvuorohinta on melkoinen verrattuna monitoimikairaan ja saatava informaatio maalajeista vähäinen.
        - Maalajit arvataan, mikäli ei oteta maanäytteitä. Näin on tehty niin kauan kuin kairaustekniikka on ollut käytössä (n. 100 vuotta). Okt-kohteiden lisäksi arvataan myös mm. kaduilla, moottoriteillä ja vesihuoltolinjoilla.
        - Olen hinnoitellut itseni väärin, koska silloin harvoin kun olen perustamistapalausuntoja laatinut, niin olen veloittanut pari satasta. Pitänee nostaa taksoja.
        - Niitä "satuja" kirjoitellaan toimistolla myös koskien mm. kerrostaloja.
        - Okt-kohde on käsiteltävän kokoinen, siis havaittavissa yhdeltä paikalta. Siihen voi hyvin tutustua myös kohteesta mitatun kartan ja digikuvien perusteella. Paikalla käynti on harvoin pakollista.
        - Voitelu kuuluu tavalla tai toiselle kaikkeen liike-elämään. Jos tätä et ole havainnut, niin melkoisessa pimiössä olet elänyt.
        - Ei nelikymppinen ole liian vanha eikä rehellisyyttä vielä lueta paheeksi.

        Terkuin ent. kyläseppä, 42-v., nykyinen rak.ins.(AMK), br. 53.000 €/v bonukset :-)

        eli ei paljoa vaadita kun kyläsepästäkin hierotaan ammattipelle koulussa inssi...

        t. DI ....vähän enenmmän vuodessa kuin sinulla...ikää kuitenkin vähän alle 40


      • rakmestari
        535255235535 kirjoitti:

        eli ei paljoa vaadita kun kyläsepästäkin hierotaan ammattipelle koulussa inssi...

        t. DI ....vähän enenmmän vuodessa kuin sinulla...ikää kuitenkin vähän alle 40

        Nyt olet ymmärtänyt väärin, eikä kohdallasi ensimmäinen kerta.
        DI ei tarkoita diplomi-idioottia. Käytät itsestäsi väärää lyhennettä.


      • Ent. kyläseppä.
        535255235535 kirjoitti:

        eli ei paljoa vaadita kun kyläsepästäkin hierotaan ammattipelle koulussa inssi...

        t. DI ....vähän enenmmän vuodessa kuin sinulla...ikää kuitenkin vähän alle 40

        Taidat oikeasti olla tyhmä. Jos tuollaisia ajatuksia viljelet työssäsi, niin kovin loistokas ura ei ole edessäsi. Sääli. What a waste...


      • rak. ins.
        Ent. kyläseppä kirjoitti:

        Tämä ei näemmä johda mihinkään. Luovutan. Olette oikeassa. Kaikki rakennusalalla ovat ammattitaidottomia kusettajia. Muutama kommentti kuitenkin:
        - Porari käyttää porakonetta, kairaaja monitoimikairaa. Porakonetta käytetään äärimmäisen harvoin okt:n pohjatutkimuksissa, koska sen työvuorohinta on melkoinen verrattuna monitoimikairaan ja saatava informaatio maalajeista vähäinen.
        - Maalajit arvataan, mikäli ei oteta maanäytteitä. Näin on tehty niin kauan kuin kairaustekniikka on ollut käytössä (n. 100 vuotta). Okt-kohteiden lisäksi arvataan myös mm. kaduilla, moottoriteillä ja vesihuoltolinjoilla.
        - Olen hinnoitellut itseni väärin, koska silloin harvoin kun olen perustamistapalausuntoja laatinut, niin olen veloittanut pari satasta. Pitänee nostaa taksoja.
        - Niitä "satuja" kirjoitellaan toimistolla myös koskien mm. kerrostaloja.
        - Okt-kohde on käsiteltävän kokoinen, siis havaittavissa yhdeltä paikalta. Siihen voi hyvin tutustua myös kohteesta mitatun kartan ja digikuvien perusteella. Paikalla käynti on harvoin pakollista.
        - Voitelu kuuluu tavalla tai toiselle kaikkeen liike-elämään. Jos tätä et ole havainnut, niin melkoisessa pimiössä olet elänyt.
        - Ei nelikymppinen ole liian vanha eikä rehellisyyttä vielä lueta paheeksi.

        Terkuin ent. kyläseppä, 42-v., nykyinen rak.ins.(AMK), br. 53.000 €/v bonukset :-)

        Höpö höpö.
        Porakoneella porataan, kun hetaan kalliopintaa ja maalajihavainnot ovat hyvin karkeita. Porakoneella voidaan putkikairauksella ottaa maanäytteitä, samoin asentaa pohjavesiputkia.

        Myös monitoimikairalla voidaan usein porata, ellei kyse ole kevyimmän luokan laitteista. Monitoimikairalla voidaan tehdä monenlaisia kairauksia ja näytteenottoa.

        Kun painokairaus tehdään käsin kiertämällä, ilman konevoimaa, niin taitava kairaaja pystyy tunnistamaan maalajit. Toki näytteenotto on luotettavin tapa.

        Satuja ei kirjoitella. En tunne yhtään sellaista inssiä.

        Hae itsellesi pohjarakennussuunnittelusta Fisen AA-pätevyys, kuten itse olen tehnyt, niin pätevyys tulee todettua. Silloin täällä voi kirjoittaa asiantuntijana. Ja silloin ne tulotkin tuplaantuu.


      • Anonyymi
        rgeregr kirjoitti:

        Kyllä nuo muka koekairauksien perusteeellakin tehdyt perustamistapalausunnot ovat useimmiten täyttä puutaheinä. Ensinnäkin porari on voinut porailla vähän miten sattuu ja kirjata mitä sattuu mm. maalajeiksi. Sitten perustamistapalausunnon kirjoittaja on voinut toimistossa kirjailla ihan mitä sattuu satuja tutustumatta paikkaan ja sen ympäristöön oikeasti. Ja rahaa otetaan tuhansia muutaman tunnin työstä.

        Hyvin ovat alan miehet voidelleet päättäjiä. Voi kun itsekin pääsisi rakennusalalle kusettamaan ihmisiä. Onko nelikymppinen jo liian vanha ja saako rehellisestä miehestä enää rakennusalalle tekijää :)

        ... ja sinäkin kirjoittelet tänne mitä sattuu ...


    • Ei paaluja

      Kyläseppä on edelleen väärässä. Luuletko tosiaan, että kunnan tekninen virasto ei tiedä mitä laki edellyttää? Missään ei sanota, että maaperätutkimus täytyy aina tehdä, kun jotain rakennetaan.

      • rak. ins.

        Monessa paikassa näyttää sille, että ei tiedetä, eikä asioita hallita. Mutta ei se virasto joudu vastuuseen virheistään. Rakentamisessa suurin vastuu on rakennuttajalla.


    • minävaantaas

      paska tontti, otan osaa.
      2m kaivuu ja kaiken maan vaihto.
      reunavahvistettu laatta ok.
      talosi siis puuta niin kevyt.

    • rak. ins.

      Perustamisessa on kaksi oleellista asiaa. Maan kantokyky ja sen painuminen. Jos on kyseessä 15 m savea, niin varovaisesti arvioituna painuma voi olla 30 vuoden aikana 30 cm.

      Kyse ei voi olla halpuudesta, kun perustaa. Toki on selvää, että laattaperustus on halvempi, mutta talo painuu laatalla. Miten putkijohdot toimivat, kun painuma on 30 cm. Ja toisekseen luulen rakennusvalvonnan puuttuvan perustamiseen, jos rakennusvalvonnasta löytyy yhtään asiantuntemusta. Normaalisti ei hyväksytä rakennukselle yli 10 cm painumaa.

      • heikoilla jäillä

        Meillä taas näin että samalla pellolla kaksi taloa rakenteilla, meille lyötiin paalut ja naapuri tekee tavallisen anturan varaan. Meidän talon alla 20 m savea jossa pinnassa ns.kuivakuori. jonka varaan naapuri perustaa. Kaivuumassojen yms. maan kerrostuma kaivannoissa on ollut samaa meillä että naapurin puolella maallikon silmin.
        Tonteilla kävi eri pohjatutkija, meillä tehtiin poralaitteella kairaukset ja naapurilla käsikairaus 70- luvun laitteella.
        Eikös suomenrak.määräyksissä lue että talon perustukset tulee kestaa talon suunnitellun käyttöiän.Saa siinä olla hyvä ennustaja, kun voi sanoa että naapurin talo on suorassa esim. 30 vuoden päästä. Meinaan että meidän talon suunniteltu käyttöika on ilmoitettu väh 50 vuotta.
        No jokainen tyylillään ja kyllähän vinossakin talossa voi asua.
        Ihmetyttää hiukan noi pohjatutkimusten erot ja että kuntakin antaa savelle vielä tehä ilman paaluja, vaikka lähiseudulla on purettu kerrostalo yms painuman vuoksi.


      • rak. ins.
        heikoilla jäillä kirjoitti:

        Meillä taas näin että samalla pellolla kaksi taloa rakenteilla, meille lyötiin paalut ja naapuri tekee tavallisen anturan varaan. Meidän talon alla 20 m savea jossa pinnassa ns.kuivakuori. jonka varaan naapuri perustaa. Kaivuumassojen yms. maan kerrostuma kaivannoissa on ollut samaa meillä että naapurin puolella maallikon silmin.
        Tonteilla kävi eri pohjatutkija, meillä tehtiin poralaitteella kairaukset ja naapurilla käsikairaus 70- luvun laitteella.
        Eikös suomenrak.määräyksissä lue että talon perustukset tulee kestaa talon suunnitellun käyttöiän.Saa siinä olla hyvä ennustaja, kun voi sanoa että naapurin talo on suorassa esim. 30 vuoden päästä. Meinaan että meidän talon suunniteltu käyttöika on ilmoitettu väh 50 vuotta.
        No jokainen tyylillään ja kyllähän vinossakin talossa voi asua.
        Ihmetyttää hiukan noi pohjatutkimusten erot ja että kuntakin antaa savelle vielä tehä ilman paaluja, vaikka lähiseudulla on purettu kerrostalo yms painuman vuoksi.

        70-luvun laitteilla saa saman ja oikean tuloksen, kuten nykyisillä laitteillakin, jos osaa niitä käyttää.

        Olisi kiva tietää kotikuntasi, mutta teillä lienee mukava rakennustarkastaja, joka hyväksyy kaiken sen, mitä esitetään.

        Jos olosuhteet eivät muutu, niin 30 vuoden jälkeen painuma lisääntyy hyvin vähän. Oleellista on selvittää, mikä se painima on sen 30 vuoden jälkeen. Sillä sen päätöksen maanvaraisesta tai paalutetusta ratkaisusta pitää tehdä.


      • Anonyymi
        heikoilla jäillä kirjoitti:

        Meillä taas näin että samalla pellolla kaksi taloa rakenteilla, meille lyötiin paalut ja naapuri tekee tavallisen anturan varaan. Meidän talon alla 20 m savea jossa pinnassa ns.kuivakuori. jonka varaan naapuri perustaa. Kaivuumassojen yms. maan kerrostuma kaivannoissa on ollut samaa meillä että naapurin puolella maallikon silmin.
        Tonteilla kävi eri pohjatutkija, meillä tehtiin poralaitteella kairaukset ja naapurilla käsikairaus 70- luvun laitteella.
        Eikös suomenrak.määräyksissä lue että talon perustukset tulee kestaa talon suunnitellun käyttöiän.Saa siinä olla hyvä ennustaja, kun voi sanoa että naapurin talo on suorassa esim. 30 vuoden päästä. Meinaan että meidän talon suunniteltu käyttöika on ilmoitettu väh 50 vuotta.
        No jokainen tyylillään ja kyllähän vinossakin talossa voi asua.
        Ihmetyttää hiukan noi pohjatutkimusten erot ja että kuntakin antaa savelle vielä tehä ilman paaluja, vaikka lähiseudulla on purettu kerrostalo yms painuman vuoksi.

        Vai että talon suunniteltu käyttöikä on 50 vuotta. Taitaa olla joku liiteri, ei ainakaan asuintalo.


    • Anonyymi

      Oliko esson paarin asiantuntijoita keskustelemassa tässä ketjussa.

      Paalutukselle on järkrvä vaihtoehto eli painopenkka ja salaojituksella lisätty kuivakuorikerros. Lisäksi perustusta kevennetään esim tyroksikerroksella.

      Viemäröinnissä otetaan huomioon rakennuksen painumismahdollisuus.

      Kalliokärjills suoritettu paalutus on perustamisratkaisuissa arvaattomin, kun talo seisoo paalujen päässä ja tontin täytöt aiheuttavat satavarmasti ympäristön painumisen.

      Pintavesien ohjaaminen tontin alueelta putkistolla pois aiheuttaa luonnollisesti pohjaveden pinnan laskua, vuosien varrella, joka lisää alueen painumista.

      • Anonyymi

        Viereisellä kadulla, jonka päässä maa on melko vetelää, tekivät niin että kaivoivat maata pois talon kohdalta runsaan talon painon verran ja täyttivät kuopan lecasoralla. Siihen talo päälle. Tietääkseni ei ongelmia ole ollut näinä 35 vuotena.


      • Anonyymi

        HÖPÖ HÖPÖ

        Huonolle pohjalle rakentaessa kalliokärkisille paaluille ei ole vaihtoehtoa. Viimeksi tein kivitalon espoolaiseen entiseen merenpohjaan. Paalua meni metritolkulla. Viemäritkin oli paalutettava/kalkkistabiloitava. Sulfidisavelle rakennettaessa on kaikki kuitenkin tavalla tai toisella stabiloitava. Massojen vaihto ei riitä, ellei sitä tee peruskallioon asti. Pahimmillaan merenpohja on sellaista hiesua, että se nesteytyy kastuessaan.

        Yhden Caterpillarin jouduimme kuopasta vetämään kaivinkoneella, kun löysä savi imaisi sen höttöön. Yhdet saappaat jouduin kaivamaan lapiolla, kun mies niiden sisältä oli ensin saatu pelastettua "juoksusavesta".

        Ongelma ei ole paaluissa, vaan siinä, että höttö ei kanna mitään. Sen näkee varsinkin pihojen asfalttien painumisista. Pihaviemärit painuvat hitaammin ja asfaltti nopeammin. Lopulta on mahtavia lätäköitä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        HÖPÖ HÖPÖ

        Huonolle pohjalle rakentaessa kalliokärkisille paaluille ei ole vaihtoehtoa. Viimeksi tein kivitalon espoolaiseen entiseen merenpohjaan. Paalua meni metritolkulla. Viemäritkin oli paalutettava/kalkkistabiloitava. Sulfidisavelle rakennettaessa on kaikki kuitenkin tavalla tai toisella stabiloitava. Massojen vaihto ei riitä, ellei sitä tee peruskallioon asti. Pahimmillaan merenpohja on sellaista hiesua, että se nesteytyy kastuessaan.

        Yhden Caterpillarin jouduimme kuopasta vetämään kaivinkoneella, kun löysä savi imaisi sen höttöön. Yhdet saappaat jouduin kaivamaan lapiolla, kun mies niiden sisältä oli ensin saatu pelastettua "juoksusavesta".

        Ongelma ei ole paaluissa, vaan siinä, että höttö ei kanna mitään. Sen näkee varsinkin pihojen asfalttien painumisista. Pihaviemärit painuvat hitaammin ja asfaltti nopeammin. Lopulta on mahtavia lätäköitä.

        Pysyyhän laivakin vedessä, joten siinä mielessä höttö maaperä ei estä sille rakentamista ilman paaluttamista. Keventävän aineksen pitää toki pysyä siellä rakennuksen alla eikä liukua sivuun. Vaahtolasimurska pitänee kaasukuplat paremmin sisällään, joten siinä mielessä soveltunee erityisesti rakenteisiin, joille halutaan pitkää ikää. Tiedä sitten miksi keventämistä EPSillä, kevytsoralla ja vaahtolasimurskalla käytetään niin vähän asuinrakentamisessa.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      78
      1805
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1689
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1514
    4. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1194
    5. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1193
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1182
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1136
    8. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1131
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      6
      1119
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1114
    Aihe