Onko kellään kokemuksia putkiradion käyttämisestä kitaravahvistimena? Mitä pitäisi ottaa huomioon jos semmoista joku tarjoaa käytettynä?
Putkiradio kitaravahvariksi
Bertti Lampinen
248512
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kunto ja IKÄ.
Olisiko tietoa lähinnä liitännöistä, joita tarvitaan, jotta kitaran äänen saisi menemään laitteeseen sisään
Vanhoissa putkiradioissa oli/on useimmin liityntä 'grammarille' - jospa siitä saisi sovittamalla? Grammareitten lähtö - jos oli kiderasia - oli 'suuroohminen'.
Vanhoissa teknikkaa ja elektroniikkaa käsittelevissä lehdissä/kirjoissa oli aikoinaan 60-70luvulla monia artikkeleja moisesta rakentelusta. Sovittaminen on kuitenkin kaiken a ja o eli: kitaran mikrorofonien tulee olla sovitettu(esivahvistin muuntaja tms)radion sisäänmenoon. Vanha putkivahvistin on mielestäni ääneltään edelleen parempi kuin useat kalliit uudet laitteet.
http://www.ndh.net/home/kboehm/proj-ind.htm
http://www.google.fi/search?hl=fi&ie=UTF-8&q=tube amplifier radio&btnG=Hae&lr=
kirjoittelee aloitteleva Albert Järvinen, jos jollakulla on tähän vielä lisättävää niin mielelläni otan kaikki vinkit vastaan...Hyvää kesänjatkoa toivotellen...
Onko kukaan tehnyt itse putkivahvaria ( esim. n. 10w ). Kannaattako rakennella? Paljonko tuli maksamaan? Onnistuuko, jos ei ole hirveästi aiemmin noita elektroniikkajuttuja tehnyt? Käyttötarkoitus olisi edelleen kitaravahvariksi
Putkivahvistimessa on työläintä peltityöt.
Sähkön puolella ovat tietty korkeat jännitteet ja verkkomuuntaja ja päätemuuntaja?
Huonoa ei kannata rakentaa. Tarkoitan työnjälkeä ja osien valintaa.
Jos aiot putkivahvistimen rakentajaksi niin ainakin joudut opettelemaan miten maadoitukset ja suojaukset tehdään. Mulla aikoinaan teetti suurimman työn koittaa saada hurinat pois ja onnistuihan se lopulta. Putkivehkeissä kun on yleensä hehkut tehty vaihtojännitteellä ja se kiertää 50Hz:n antennina joka putkella. Sitä voi yrittää vaimentaa tasasuuntaamalla,suodattamalla ja reguloimalla, jolloin hurina pienenee mutta jännite ei saa olla sama kuin vaihtojännitteellä vaan pienempi.
Terv. MAP
Tämä kuitenkin tuntuu mielenkiitoiselta haasteelta - paljonko lysti tuli maksamaan? Minä olen hankkimassa / tekemässä kotikäyttöön soveltuvaa putkivahvaria. ( Mulla on yksi transistori kone - paskat saundit Hohner 30w (jotain leikkiwatteja )ja yksi putkikone Fender Supertwin - 180w rms tehoa. Hirveä monsteri - ääntä ja soundia lähtee mutta ei oikein sovellu kotiympäristöön(!)Joutuu tykittämään liian lujaa, jotta saundit olisivat hyvät. Pystyisikö sen tehoja jotenkin leikaamaan?
Kuvittele: siitä on yli 30 vuotta aikaa ja lisäksi tein sen vaffarin vanhoista radion osista. Ainoat osat jotka jouduin hankkimaan selvällä rahalla olivat pääteputket(EL84:set), päätemuuntaja ja verkkomuuntaja. Laitteen teho oli jotain 15W tai sillee.
Aja sen mosterin tehot keinokuormaan ja ota osatehoa väliulosotolla johonkiin pienempään kaiuttimeen. Empä ole itse moista kokeillut mutta helppo se olisi tehdä, alumiiniseen jäähdykeripaan 8kpl ruuvattavia tehovastuksia kiinni ja jonkun vastuksen yli johdot kaiuttimeen.
Itse tein aikoinaan useita toimivia laitteita 60-luvun Tekniikan Maailmoiden artikkelien pohjalta, joita silloin julkaistiin tämän tästä. Mm. erikokoisia putkivahvistimia, joista muistaakseni jossain -65 vuoden numerossa oli todella pätevä perusvahvistin pääte toteutettuna kahdella EL-84 -putkella. Laite oli erittäin toimiva ja hyvä-ääninen, jolla soittelin silloin jopa jotain pikku keikkojakin...;-) Artkkelin otsikko taisi olla: "Aivan tavallinen 14-wattinen".
-Pena
Mikä on peruste tasasähkön alhaisempaan jännitteeseen? 6,3Vrms aiheuttaa resistiivisessä kuormassa täsmälleen saman tehohäviön kuin vastaava tasajännitekin. Miksi putkia täytyisi hehkuttaa vajaalla teholla?
Niinku sanottua tasajännitettä on helpompi säätää ja kun ei ajeta iham maximissa niin ne putket saa kestämään paljon kauemmin. Tosin pääteputkien osalta ei tehot liene aivan samat kuin normaalihehkulla ja toinen feature taitaa olla se ettei putket hajoo sammutuksessa niin helposti kuin muuten (tulee muutaman millivoltin viive). Sammutettaessa laite usein tärähtää niin että putkien hehkut on kovilla. hehkulanka on arimmillaan juuri sähkön katkettua.
Eikä se mikään vaatimus ole, onpa tullut vaan paljon kokeiltua. Päällä olevaa putkivaffaria voit vaikka potkia ja se ei siitä paljon hetkahda mutta potkaseppa vaffaria samaan aikaan kun sammutat sen niin menee putket uusiksi.
Noissa Elektor lehdissä on ollut ohjeita joistakin putkivahvistimista. Sikäli hyvä paikka että lukijapalvelusta saa komponentteja/piirilevyjä kohtalaisen edullisesti ja nopeasti.
Hinta on suoraan verrannollinen oman työn osuuteen.
Kelat ja muuntajat voi hyvin käämiä itse samoin peltityöt.Komponentteja kannattaa ostella esim saksasta esim Conrad tai englannista,Suomessa mm.Bebek elektronicks ja Elfa ovat ihan hyviä paikkoja.
Kannattaminen on taasen jo toinen asia. Jos pystyt tekemään itse saat mieleisesi laitteeen suht edullisesti-mutta se kotelointi tahtoo aina olla se kompastuskivi...
Olet näköjään pistänyt putkiteorian uusiksi. Vajavaisen hehkujännitteen käyttö vaikuttaa myös putken kaikkiin karakteristika-arvoihin, eikä suinkaan parantavasti. Jyrkkyys huononee, ominaiskäyrän lineaarinen alue pienenee, plasmapurkauksen vaara ääriolosuhteissa kasvaa jne.
Mikä on muutaman millivoltin viive? Voltti on käsittääkseni jännitteen, ei ajan yksikkö. Muutenkin epäsuorasti hehkutetun putken terminen hitaus on sitä luokkaa, että sammutushetken tärinät eivät niiden kanssa korreloi.
Ehkä nykyputket ovatkin sitten silkkaa sekundaa. Itse aloitin putkilaitteiden kanssa puuhastelun 1960-luvun alkupuolella ja silloin ne ainakin käyttäytyivät toisin. Eli juuri kuten taulukkoarvoissa kerrottiin.
Kas suurvisiiri on päästänyt egonsa valloilleen. Oletko vaivautunut auttamaan noviiseja vai oletatko että minäkin tyhmine selityksineen olen noviisi. Jos sinulla on tosiaan noin paljon tietoa päässäsi niin auta sitten ihmeessä muita äläkä tule esittelemään suurta fallostasi. tämä palsta on nähnäkseni nimenomaan apua pyytäviä varten.
Martti palonen
Elektroniikan harrastaja 60-luvulta.
Nykyinen automaation sekatyömies.
Olikos tämä joku vittuilufoorumi vai? En pidä asiallisena, että joku esittää täällä mutu-teorioita, joita asiaan vihkiytymättömät saattavat pitää totena.
Säätele sinä vaan niitä automatiikkojasi. Jos löysit tekstistäni jotain asiatonta, on omassa logiikassasi säätö pahasti pielessä!
kas tässä,suosittelen tutustumaan..
http://www.uraltone.com/
Suomalainen harrastaja...
Groovy Eyesin/Tiny Tonesin Jussi Raulamo on käyttänyt jo pitemmän aikaa tuollaista yhdistelmää. Lähtee aivan tajuttoman hienot soundit kun on vielä osaava kitaristi :). Menkää joskus kuuntelemaan livenä jos siihen tarjoutuu mahdollisuus, on kavereilla aika letkee meininki.
Ostin tämmöisen radion: http://www.radiomuseum.org/dsp_modell.cfm?model_id=31015
Toimii kokoisekseen ihan ok. Kokeilin vielä siten, että laitoin efektin outputit täysille ( Digitech RP-5 ) niin tuli aika mukavasti kotikäyttöön myös äänenpainetta - vaikka vahvistimessa ei tehoja hirmuisesti olekkaan. Koska radiossa oli ulostulo lisäämyrille niin yhdistin sen siitä suoraan 10" kaiuttimeen. Toimii kivasti. Putkisoudit ok - kevyesti soittaen mukava "paksu ja lämmin" saundi. Jos runttaa kitaraa lujempaa alkaa putket sopivasti säröytymään, jolloin saa reippaat säröt. Radiossa näyttää olevan myös nauhurilitäntä ( 5-piikkinen DIN ). Periaatteessa ( kai ) siitä pitäisi pystyä ottamaan äänet ulos vaikka miksauspöytään - eikö?
Sen verran vielä, että vaikka kaiuttimessa mainitaan että 3W niin taitaa olla niin, että siihen aikaan kun noita vehkeitä tehtiin watit oli jotain ihan muuta kuin tänäpäivänä. Nimittäin tuntuu siltä, että nykymittapuun mukaan sitä ämyriä markkinointimiehet mainostaisi 30 wattisena...:)
nämä ehdot täytyy täyttyä, silloin saat "tee-se-itse"-putkivahvistimen helpoimmalla mahdollisella tavalla. ei mitään high-endiä, mutta kuitenkin...
-putkarissa täytyy olla yleisesti saatavilla olevia putkia (e-sarja on paras, EL84 jne).
-putkarissa täytyy olla levariliitäntä ja lisäkaiutinulostulo, molemmat banaaniliittimillä.
(esim. Saloralta edellä mainittuja löytyy useita)
sitten töihin:
1. jos pienet hurinat ei haittaa, riittää kun vaihdat sähköjohdon maadoitettuun, toimi minulla.
jos ei riitä, niin mieti sitten muita korjauksia.
2. katkaise skittapiuha keskeltä poikki "naks", ja kolvaa molempiin päihin banaanit (tai lisäkajariulostuloon kytkemääsi kajariin sopivat liittimet esim rca jos käytät kotisterkkoja).
minä käytän kabinettia ja siksi plugi kelpaa.
3. kytke skitta levariliitäntään (tähän väliin voi halutessaan täräyttää sopivan efectipedaalin, esim marsun bb2 tai vastaava. tooimii!)
4. kytke lisäkaiutinulostulo kabinettiin (tai mihin sitten oletkaan kytkemässä (halpa skittastyrkkari olis paras jos siinä vielä on kaiku niin vau! clean-soundilla soitettuna halvat marsut tippuu kyydistä!!)
Dodiin, nyt se on sitten valmis. Putkarista
levarinappi alas ja sieltä se soundi alkaa pikkuhiljaa tulla ulos.
Lopputuloksena on aivan mahtava bluesmiehen tai naisen styrkkari.
Voin laittaa ääninäytteen jos jotain kiinnostaa.
Samalla voin kertoa omasta virityksestäni tarkemmin.