"Tutkimus: Punainen liha lisää kuolemanriskiä merkittävästi
Kuva: Shutterstock
Harvardin yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että lisääntyneellä punaisen lihan syömisellä on yhteys kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin sekä todennäköisyyteen sairastua syöpään.
Punaista lihaa päivittäin syöneiden riski kuolla kasvoi noin 13 prosenttia. Etenkin lihajalosteiden runsas käyttö vaikutti tutkimuksen mukaan kielteisesti terveyteen: jos kyse oli lihavalmisteista, kuten makkaroista tai pekonista, riski kasvoi peräti 20 prosenttia.
Kuolleisuutta vähentävä vaikutus havaittiin silloin, kun punaisen lihan sijaan syötiin täysjyvätuotteita, siipikarjaa, kalaa, vähärasvaisia meijerituotteita, palkokasveja ja pähkinöitä.
Punaisen lihan määrän vähentäminen ruokavaliossa jo noin 40 grammaa päivässä edistäisi tutkimuksen mukaan merkittävästi terveyttä. Vähennys vastaa yhden ison pihvin poisjättämistä viikoittain.
Tutkimukseen osallistui yli 100 000 ihmistä, joiden ruokailutottumuksia ja terveyttä seurattiin yli 20 vuoden ajan.
Kuva: Shutterstock
Harvardin yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että lisääntyneellä punaisen lihan syömisellä on yhteys kohonneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin sekä todennäköisyyteen sairastua syöpään.
Punaista lihaa päivittäin syöneiden riski kuolla kasvoi noin 13 prosenttia. Etenkin lihajalosteiden runsas käyttö vaikutti tutkimuksen mukaan kielteisesti terveyteen: jos kyse oli lihavalmisteista, kuten makkaroista tai pekonista, riski kasvoi peräti 20 prosenttia.
Kuolleisuutta vähentävä vaikutus havaittiin silloin, kun punaisen lihan sijaan syötiin täysjyvätuotteita, siipikarjaa, kalaa, vähärasvaisia meijerituotteita, palkokasveja ja pähkinöitä.
Punaisen lihan määrän vähentäminen ruokavaliossa jo noin 40 grammaa päivässä edistäisi tutkimuksen mukaan merkittävästi terveyttä. Vähennys vastaa yhden ison pihvin poisjättämistä viikoittain.
Tutkimukseen osallistui yli 100 000 ihmistä, joiden ruokailutottumuksia ja terveyttä seurattiin yli 20 vuoden ajan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Voisi kysyä, että miksi uutinen on kopsattu vaihtoehtoiset hoidot -palstalle, kun siinä ei käsitellä vaihtoehtoisia hoitoja. Mutta onhan tässä hölmösti onnistuttu sotkemaan yhteys ja syy-seurausuhde toisiinsa, että sikäli postaaminen häröilypalstalle voi olla perusteltua.
Eli väännetään rautalangasta. Uutisen perusteella tutkimusasetelmassa tuskin on tutkittu, miten ruokavalion muuttamien vaikuttaa. Silti puhutaan lihan määrän vähentämisestä. Kirjoittavatko näitä juttuja vähälahjaiset, välinpitämättömät toimittajat melko yksinkertaisille lukijoille?
"Eli väännetään rautalangasta. Uutisen perusteella tutkimusasetelmassa tuskin on tutkittu, miten ruokavalion muuttamien vaikuttaa. Silti puhutaan lihan määrän vähentämisestä. Kirjoittavatko näitä juttuja vähälahjaiset, välinpitämättömät toimittajat melko yksinkertaisille lukijoille? "
Yleensä on kyseessä skeptikkojen kirjoittelu toisille skeptikoille, kuten tässäkin tapauksessa!
Katsotanpa. Avaus on kirjoitettu Caps Lock pohjassa. Se ei liity palstan aiheeseen. Viesti on kopsattu suoraan jostain. Se ei ole kovin hyvätasoinen. Kaikki viittaa siihen, että tällä kertaa on ollut hörhöpetteri asialla.
Ja taas skeponen puuttuu asioihin, jotka eivät missään nimessä skeposelle kuulu.
Punaisen lihan syömättömyydestäkin aiheutuu masennusta, joten... kaikkea kohtuudella.
Broilerissa on tauriinia, josta on kirjoittanut mm. Juhana Harju blogissaan. Kanassa ja kalkkunassa sitä olisi vielä enemmän, joten tehotuotettu ja jolostettu broileri ei ole mikään varsinainen terveysruoka. Tauriini, K2-vitamiini ja D-vitamiini yhdessä auttaisivat jo satoja tuhansia ihmisiä valtimoiden kovettumisen ehkäisyssä... Mieluusti ruuasssa eikä ravintolisinä.
Tutkimukset antavat suuntaa, mutta eivät kerro MIKÄ aine siinä on liikaa tai liian vähän.
Punaista lihaa voi syödä, mutta pitää syödä monipuolisesti kaikkea ja pitää huolta siitä, että syö luonnollisessa muodossa vitamiinit ja saa niitä aminohappoja...
Koko punaisen lihan tai eläinrasvan vaarallisuus voitaisiin ehkä kumota syömällä noita edellä mainittuja tarpeeksi. Kyse ei ehkä ole liiasta, vaan toisen aineen puutteesta, epäsuhdasta kehossa.
Esimerkiksi japanilaiset saavat K2-vitamiinia (natosta) todella paljon enemmän kuin me suomalaiset. Me saamme lisäksi vähän D-vitamiinia. Tauriinia saa taas simpukoista ja yleensä merenelävistä.
"Esimerkiksi japanilaiset saavat K2-vitamiinia (natosta)"
Niin Japanilaisillahan on vielä jenkkitukikohtia eli nato:n tukikohtia maassaan ja siis nato - tukikohdat lahjoittavat heille K2-vitamiinia!
Erittäin mielenkiintoista!
Pitäisiköhän suomalaisten pyytää apua nato:sta saadakseen tarpeeksi K2-vitamiinia?
Paljonhan on ollut puhetta Suomen liittymisestä nato:oon!
Ehkä meidän pitäisi?
"Nattō (jap. 納豆) on perinteinen japanilainen ruoka, joka on valmistettu hapatetuista soijapavuista, ja sitä syödään yleensä aamiaiseksi."
Viitsisit edes wikistä, niin et aina munaisi.
"Esimerkiksi japanilaiset saavat K2-vitamiinia (natosta) "
Kirjoitit: "natosta"
ET KIRJOITTANUT : " Nattō "
Olet siis analfabeetti ainakin osittain!
"NATO
From Wikipedia, the free encyclopedia
Jump to: navigation, search
This article is about the military alliance. For other uses, see NATO (disambiguation).
Page semi-protected
Coordinates: 50°52′34.16″N 4°25′19.24″E
North Atlantic Treaty Organization
Organisation du Traité de l'Atlantique Nord
(NATO / OTAN)
Flag of NATO[1]
NATO countries shown in green
Formation 4 April 1949
Type Military alliance
Headquarters Brussels, Belgium
Membership
28 states[show]
Official languages English
French[2]
Secretary General Anders Fogh Rasmussen
Chairman of the NATO Military Committee Giampaolo Di Paola
Website nato.int
The North Atlantic Treaty Organization or NATO (play /ˈneɪtoʊ/ NAY-toh; French: Organisation du traité de l'Atlantique Nord (OTAN)), also called the (North) Atlantic Alliance, is an intergovernmental military alliance based on the North Atlantic Treaty which was signed on 4 April 1949. The organization constitutes a system of collective defence whereby its member states agree to mutual defense in response to an attack by any external party. NATO's headquarters are in Brussels, Belgium, one of the 28 member states across North America and Europe, the newest of which, Albania and Croatia, joined in April 2009. An additional 22 countries participate in NATO's Partnership for Peace, with 15 other countries involved in institutionalized dialogue programs. The combined military spending of all NATO members constitutes over 70% of the world's defence spending.[3]
For its first few years, NATO was not much more than a political association. However, the Korean War galvanized the member states, and an integrated military structure was built up under the direction of two U.S. supreme commanders. The course of the Cold War led to a rivalry with nations of the Warsaw Pact, which formed in 1955. The first NATO Secretary General, Lord Ismay, stated in 1949 that the organization's goal was "to keep the Russians out, the Americans in, and the Germans down."[4] Doubts over the strength of the relationship between the European states and the United States ebbed and flowed, along with doubts over the credibility of the NATO defence against a prospective Soviet invasion—doubts that led to the development of the independent French nuclear deterrent and the withdrawal of the French from NATO's military structure in 1966."