Taas tulit mun uniin. Näin siinä sun katseen johon aikoinaan ihastuin, sain olla lähelläsi ja kaikki oli hyvin. Toisin kuin tosielämässä... Miksi tulet öihini aina uudestaan ja uudestaan?!? Molemmilla on jo oma elämä ja eteenpäin ollaan menty... Mutta unissa edelleen ilmestyt mun luokse aina vain.
Unet...
spujhcfjfip
7515
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Jospa toiveunia katselet tai jäikö joku asia kaivelemaan?
Tai jospa tällä toisella on asiaa? Ajatteletko valvetilassa häntä?
Yleensä, jos on jotain selvittämätöntä tms, niin se jotenkin heijastuu uniinkin.
Sinäkin tulet uniini. Tai siis te. Sinä ja nykyinen kumppanisi. Minulla on vieläkin tunteita sinua kohtaan, vaikka olemme jatkaneet erillään. Miss you.
Sitähän se, selvittämättömiä asioita... Ruma loppu, täynnä väärinkäsityksiä.
Puhu sille !
Luulen että tässä tapauksessa järkevintä on vaan antaa asian olla... Kaikki meni niin mutkikkaaksi enkä usko että puhuminen auttaa enää mitään :( Mun päässä vaan asiat kuitenkin rullaa samaa rataa, ja olet ajatuksissani tasaisin väliajoin. Viime yönäkin... Voi olla että jään ajattelemaan sinua ikuisesti eikä asialle vaan voi mitään. Ehkä meidän kuuluu tavata vain salaisissa ajatuksissa.
joskus tapaa ihmisen/ihmisiä jotka jää mieleen ja tulee uniin. Se on jotain sellaista mitä ei pysty selittämään, eikä ehkä tarvitsekkaan. Se on ehkä jonkilaista kaipuuta joka kumpuaa jostain, olematta sen konkreettisempaa. Itse näen kans aika ajoin unia ihmisestä jonka kanssa jäi matka kesken.
En pidä sitä ikävänä asiana. on vain olemassa tarina, mikä ei koskaan päättynyt, se jäi tilaan joka vain on.
:)
Kiitos ihana M tiivistämisestä! Tästä juuri on kyse... Tiedän että tämän ihmisen kanssa ei elämästä tulisi mitään. Enkä hänen kanssaan elämää yhdessä haluakkaan. Liian erilaiset maailmankatsomukset ja liikaa mutkikkaita huonoja asioita matkan varrella. Mutta joku ihmeellinen veto tässä ihmisessä kuitenkin on, ja veivaan näitä asioita alitajunnassa... Mutta ehkä vain... annan olla :)