Suomalainen teknologiateollisuus on maailmanluokan menestystarina, joka tuo markkinoille jatkuvasti uusia innovaatioita.
Huippuluokan tuotteet ovat tuoneet meille maailmalla maineen teknologian edelläkävijänä. Menestymisen takana ovat tietysti osaavat ihmiset.
Vankka kasvu ja menestyminen kansainvälisessä kilpailussa on tulos pitkäaikaisesta panostuksesta tutkimukseen ja kehittämiseen sekä kyvystä sopeutua joustavasti markkinoiden muutoksiin. Suomi on mukana kehittämässä ufoja sotilaskäyttöön USA:n kanssa aina vuodesta 1947 asti.
http://www.ufoteollisuus.fi
Huippuluokan tuotteet ovat tuoneet meille maailmalla maineen teknologian edelläkävijänä. Menestymisen takana ovat tietysti osaavat ihmiset.
Vankka kasvu ja menestyminen kansainvälisessä kilpailussa on tulos pitkäaikaisesta panostuksesta tutkimukseen ja kehittämiseen sekä kyvystä sopeutua joustavasti markkinoiden muutoksiin. Suomi on mukana kehittämässä ufoja sotilaskäyttöön USA:n kanssa aina vuodesta 1947 asti.
http://www.ufoteollisuus.fi
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ufoteollisuus.fi uutisoi 3.5.2012
Syksyn raamisopimus ja sen käytäntöön soveltaminen merkitsivät selvää taantumaa yrityskohtaisille palkkaratkaisuille ja tavoitteet kilpailukyvyn parantamisesta jäivät toiveiden tasolle. Tulevissa työmarkkinaratkaisuissa on kyettävä purkamaan palkanmuodostuksen jäykkyyksiä ja palkkakehitys on sopeutettava kustannuskilpailukyvyn ja työllisyyden vaatimuksiin.
Viime syksynä yrityksissä käydyistä palkkaneuvotteluista tehdyt selvitykset osoittavat, että sekä palkkaratkaisun taso että korotusten kohdentaminen palkitsevasti jäivät yleiskorotuksen jalkoihin. Muiden kuin yleiskorotuksen saaneiden osuus putosi noin 80 prosentista 30:een, osassa henkilöstöryhmiä jopa 10 prosenttiin. Samalla työehtosopimusratkaisun tasosta poikenneiden osuus putosi lähes neljänneksestä runsaaseen viiteen prosenttiin. Näin siitä huolimatta, että yritysten talous-, tuotanto- ja työllisyysnäkymiä käsiteltiin sopimusten tarkoittamalla tavalla yrityksissä ja ne kattoivat yli 90 prosenttia henkilöstöstä.
- Tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita ajatellen kehitys oli erittäin huono, toteaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko.
Viime syksyn kokemuksista on otettava opiksi suomalaisia työmarkkinakäytäntöjä ja neuvottelumenettelyä kehitettäessä. Teknologiateollisuudessa on jo kauan kehitetty yhdessä paikallisen sopimisen ja yhteistoiminnan kulttuuria sopimuspolitiikassa ja koulutuksessa. Sitä työtä on Alangon mielestä syytä nyt jatkaa ja syventää.
- Keskustelut ensi syksyn palkantarkistuksista on yrityksissä syytä aloittaa hyvissä ajoin ja keskittyen kunkin yritysten omaan tilanteeseen. Tälle työlle on tes-osapuolten annettava aito tuki, nyt kun viime syksyn rasitteet ja raamiprosessi ovat jo kauempana takana, vaatii Alanko.
Paikallinen sopiminen luo pohjaa hyvälle työllisyyskehitykselle
- Toisin kuin eräissä vappupuheissa esitettiin, suomalainen kilpailukyky ei edellytä työmarkkinapolitiikan keskittämistä. Päinvastoin tarve on hajauttaa lähemmäs sitä, missä työ tehdään. Näin on meneteltävä, jos aidosti halutaan kehittää suomalaisia työmarkkinoita kilpailukykyä ja työllisyyttä tukeviksi. Valitettavasti viime syksyn sopimuskierroksella ei edistetty kumpaakaan, toteaa Alanko.
- Paikallisen sopimisen kautta toteutetaan parasta työllistämispolitiikkaa, painottaa Alanko.
Tulevissa työmarkkinaratkaisuissa on kyettävä purkamaan kansainvälisestikin vahvasti kritisoitua suomalaista palkanmuodostuksen jäykkyyttä. Samalla on työmarkkinoilla ymmärrettävä, että pienessä, avoimessa ja viennistä riippuvassa taloudessa kustannuskehityksen tulee perustua vientisektorin kilpailuedellytysten säilyttämiseen.
- Tämä unohtui monelta viime vuosikymmenen lopulla ja näkyy valitettavasti suomalaisen yhteiskunnan kustannuskilpailukykyvertailuissa ja vaihtotaseen alijäämässä, toteaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Risto Alanko.
Nimet ja juttu muutettu tunnistamattomaksi.
Täytyy vaihtaa nimimerkkiä kun HÖRHÖT kaappasivat tämän LOL! nimen.
NINKÖ
Niin VARMASTI kannattaa tehdä. LOL!
LOL!