Moi,
olen lukion ekalla vuodella ja olen käynyt nyt 2 kurssia fysiikkaa (numerot 8 ja 9) ja kolmas on nyt menossa. Käytämme Lehdon, Havikaisen jne. Fysiikka-kirjasarjaa.
Kysyisin mielipidettänne, miten fysiikkaa oikein pitäisi opiskella?
Teoria vai laskut ensin?
Luenko tekstin niin, että ymmärrän jokaisen kohdan vai vain ne kohdat, jotka ovat laatikoissa?
Teenkö jokaisen laskun, vai vain peruslaskut?
Teenkö ollenkaan niitä "pohdi ja etsi"- tehtäviä?
Miten teorian saisi tavallaan syvemmälle mieleen kuin vaan niin, että koe menee hyvin ja viikon päästä ei muista enää mitään?
Tavoite olisi, että tiedot pysyisi muistissa edes jotenkuten, ettei lukulomalla tule ihan hirveää stressiä, ja silti pärjäisi YO-kokeissa.
olen lukion ekalla vuodella ja olen käynyt nyt 2 kurssia fysiikkaa (numerot 8 ja 9) ja kolmas on nyt menossa. Käytämme Lehdon, Havikaisen jne. Fysiikka-kirjasarjaa.
Kysyisin mielipidettänne, miten fysiikkaa oikein pitäisi opiskella?
Teoria vai laskut ensin?
Luenko tekstin niin, että ymmärrän jokaisen kohdan vai vain ne kohdat, jotka ovat laatikoissa?
Teenkö jokaisen laskun, vai vain peruslaskut?
Teenkö ollenkaan niitä "pohdi ja etsi"- tehtäviä?
Miten teorian saisi tavallaan syvemmälle mieleen kuin vaan niin, että koe menee hyvin ja viikon päästä ei muista enää mitään?
Tavoite olisi, että tiedot pysyisi muistissa edes jotenkuten, ettei lukulomalla tule ihan hirveää stressiä, ja silti pärjäisi YO-kokeissa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Numeroiden perusteella ainakin ihan OK-alku, ei siinä mitään. Opiskelutyyli riippuu hyvin paljon ihmisestä. Omalla kohdallani erityisen toimivia ovat/olivat kuitenkin seuraavat
- Ahkera muistiinpanojen tekeminen. Pyrin kirjoittamaan tunneilla muistiin kaiken, mitä vastaan tuli. Tämä on erityisen yksilökohtaista, mutta toimi minulle.
- Etenkin juuri ennen koetta yritin aina täyttää muutaman kerran A4-paperin kurssin tähdellisillä asioilla: Jos onnistuin siinä, olin todennäköisesti ymmärtänyt mitkä ovat kurssin ydinasioita ja samalla niitä etsiessäni oppinut ne.
- Teoria _ehdottomasti_ ensin, ainakin jos asiaa ei tunne ennestään. Vasta sitten tehtävät saa tehtyä niin, että sisäistää todella sen mitä niissä kysytään. Teoria ei kuitenkaan tarkoita sovelluksia, en ole Fysiikka-kirjoja lukenut, mutta siinä sarjassa mitä omassa lukiossani käytettiin oli esimerkiksi kakkoskurssilla (kun sen nyt näemmä olet viimeksi käynyt) pitkät litaniat kaiken maailman painemittareista ja lämpöön liittyvistä ylimääräisistä asioista. Näitä voi lueskella myöhemmin, esimerkiksi juuri teorian palauttamiseksi mieleen, mutta yleensä kurssin aikana niistä ei vielä ole juurikaan hyötyä. Lue teorian ydinasia. Tämä käsittää yleensä sen, miten "laatikoiden" tekstiin tai kaavoihin päädytään, ja mitä johtopäätöksiä siis vedetään. Enemmän kuin pelkät kaavat, muttei koko leipätekstiä. Kirjan esimerkeistä tuonnempana.
- Kts. ed.
- Ei kumpaakaan. Jos todella haluat tehdä enemmän tehtäviä kuin mitä läksyksi annetaan, tee muutama (1-3) perustehtävää, mahdollisimman erilaisia tehtäviä (tietysti kuitenkin käsitellyistä asioista). Ne ovat yleensä parin rivin tehtäviä, joissa ei pitäisi mennä kauaa. Jos/Kun saat ne oikein, siirry heti haastavimpiin tehtäviin, ja pyri tekemään muutama sellainen Ainakin minulle on hyödyllisempää tehdä kahdenkymmenen rivin tehtävä kuin kymmenen kahden rivin tehtävää. Tähän liittyvät myös kirjan valmiit esimerkit: Älä lue niitä, jos luulet ymmärtäväsi teorian. Jos teoria tuottaa ongelmia, lue esimerkit. Jos ei, tee heti tehtäviä: Jos tehtävät menevät jatkuvasti väärin ja ongelma ei ole esimerkiksi matematiikassa, katso esimerkkejä.
- Älä tee pohdi ja etsi -tehtäviä, pohdi ja etsi lukiessasi, ilman tehtäviä.
(Jos fysiikka oikeasti kiinnostaa, kannattaa lukea myös esimerkiksi populäärikirjallisuutta aiheeseen liittyen. Auttaa ymmärtämään kokonaisuuksia. Tämä suluissa, koska jos opiskelet fysiikkaa vain esimerkiksi lääkistä varten, kuten (imho valitettavan) monet tuntuvat tekevän, ei tämä varmastikaan motivoi. Toisaalta auttaisi mahdollisesti esimerkiksi tuohon, että "teoria jäisi syvemmälle mieleen".)