Moi. Oon 18v. poika ja heti alkuun todettakoon että en ole koskaan juonut alkoholia. Syy on että se on pilannut liian monta viikonloppua perheessäni.
Vanhempani ovat aina juoneet suhteellisen paljon, lähinnä vain viiniä ja olutta. Koskaan en muista heidän olleen niin kännissä että olisivat sammuneet sohvalle tai muuten. Kuitenkin aina noin joka toinen tai kolmas viikonloppu, he juovat juuri sen verran että itsehillintä katoaa. Hermostuvat helposti ja tuloksena on riita. Riita voi alkaa vaikka mistä hammasharjasta, johon sitten vedetään kaikki muut, yleinsä kotityöt mukaan. Väkivaltaa ei onneksi ole koskaan riitoihin sisältynyt. Tulee vaan värikästä syyttämistä ja kiroilua kohonneella äänellä.
Vanhemmat on olleet reilusti yli 20v yhdessä, joten riita sillointällöin on ihan normaalia. Mutta jos alkoholin käyttö pysyisi kurissa, niin 95% riidoista lähtisi pois. Olen varma siitä. 18v pystyn jo käsittelemään näitä mutta 14v siskoni ottaa vielä itseensä. Myös koirat kärsii huutokuorosta.
Onko siis neuvoja miten ihmeessä saisin vanhemmat juomaan viikonloppuiltaisin vähemmän? Olen varovasti alkanut ottaa asiaa esille, mutta yleinsä aina syyttävät toisiaan. "En minä juo paljoa. Isä on taas vähän ottanut", "Äitihän tässä on sekaisin."
Vanhempani ovat aina juoneet suhteellisen paljon, lähinnä vain viiniä ja olutta. Koskaan en muista heidän olleen niin kännissä että olisivat sammuneet sohvalle tai muuten. Kuitenkin aina noin joka toinen tai kolmas viikonloppu, he juovat juuri sen verran että itsehillintä katoaa. Hermostuvat helposti ja tuloksena on riita. Riita voi alkaa vaikka mistä hammasharjasta, johon sitten vedetään kaikki muut, yleinsä kotityöt mukaan. Väkivaltaa ei onneksi ole koskaan riitoihin sisältynyt. Tulee vaan värikästä syyttämistä ja kiroilua kohonneella äänellä.
Vanhemmat on olleet reilusti yli 20v yhdessä, joten riita sillointällöin on ihan normaalia. Mutta jos alkoholin käyttö pysyisi kurissa, niin 95% riidoista lähtisi pois. Olen varma siitä. 18v pystyn jo käsittelemään näitä mutta 14v siskoni ottaa vielä itseensä. Myös koirat kärsii huutokuorosta.
Onko siis neuvoja miten ihmeessä saisin vanhemmat juomaan viikonloppuiltaisin vähemmän? Olen varovasti alkanut ottaa asiaa esille, mutta yleinsä aina syyttävät toisiaan. "En minä juo paljoa. Isä on taas vähän ottanut", "Äitihän tässä on sekaisin."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mulla on aivan sama juttu, tai siis oli, olin varmaan jotai 13, ja sisko oli 12, se oli aina ihan kauhuissaan ja pidätti itkua sen huoneessa, oli se mullekkin vaikeeta kestää sitä. Nykyää oon 16, sisko 15, Ei kumpaakaa oikeen haittaa se enää, koska sitä oli ilmentyny niin paljon, me ollaan jo totuttu siihen. Mutta en tiedä missä vaiheessa, mut se vähentyi tossa vuosi sitten. Nykyää näitä kyseisiä riitoja tulee varmaan noin kerran 2kuukaudessa. Oisin halunnut tietää missä kohassa, ja mistä syystä se loppui. Nykyää on paljon helpompi olla. Toivottavasti teiänki porukat siitä rauhottuu.. Vanhemmat on nyt ollu yhdessä 27vuotta, jos jotakuta kiinnosti.
Voi sua otan osaa... Sori rupes vaan surettaa ku jollai menee huonosti!! Siis kyll mulki menee huonosti "loistoperheessä" Meil vaan ei juua koska mä veedän aina kaikki pullot viemäriin : menkööt juomaa putkista!!! Nii siis ei tää munkaa oo mitää glamorea mut mua vaan niin säälittää sun olos.... Kerro niille ku ne on selvinpäin et kuinka ottaa päähän ja kerro mitä haittoi siit on ja sano muös et kirjotit tänne tästä... Voit myös vetää viinat alas vessanpöntöstä... Ei kukaa täysjärkinen halua ostaa jotain mikä menee viemäriin... Mutta lakihan kieltää lasten jättämisen pitkäksiaikaa yksin ja voit kertoa poliisille tai kuraattorille jos he rupevat syyttämään sinua : tämä on kaikkien parhaaksi... JOTEN VEDÄ NE JUOMAT AJAS VIEMÄRIIN JA KERRO MIKSI : KOSKA TE SINÄ JA SISKOSI ( KOIRAT) KÄRSITTE SIITÄ JA VIINA ON `HAITALLISTA... Ei maailma paha ole kaikki vain haluavat tehdä olonsa mukavaksi haluavat suojella jotain jota rakastavat ja jos se yritetään riistää ihminen rupeaa kovin ottein pitelemään siitä kiinni... Jos rakkaus näytettäisiin hellästi ja kerrottaisiin tunteet ja luovuttaisiin siitä pahanteosta olisisi moni riita/ero/surma/henkilövahinko jäänyt tekemättä!!!!! JAKSAMISIA
Sinä jäkevänä nuorena olet nähnyt alkoholin vaikutuksen. itse muistan nuoruudessa, kun isäni ryyppäsi viikonlopuilla kaveriköörinsä kanssa. Teki itsekkin kotitekoista. Äiti ei juonut, mutta sai kärsiä sitten ukko oli vielä mustasukkainen jälkeenpäin kun epäili että äitini vetuilee moiden setien kanssa. Äiti pyrki olemaan kaikille vain asiallinen ja ystävällinen.
Voi vain jatkossakin sanoa vanhemmille että tuo ryyppämien on ikävää ja jälkikasvu kärsii. Ei siinä ole oikeastaan paljon muuta vaihtoehtona. Onneksi olette jo noinkin aikaisia, mutta siskosi on vielä riippuvainen vanhempien hoivasta.
Ja jos näin jatkuu, he alkoholisoituvat entistä pahemmin.
Mulla on sama ongelma.. Olen 16 vuotias tyttö, en myöskään juo tai polta koska se pilaa lähes jokaisen viikonlopun perheessämme. Minulla On 2 pikkusiskoa toinen on vielä päiväkoti-iässä.. En halua puhua vanhempien juomisesta kenellekään ulkopuoliselle, sillä yritin sitä ja ainut vaihtoehto olisi ollut sossu ilmoitus. Sitä en halua. Ahdistun aina kun vanhempani juovat ja minua ei ymmärretä, vertaistukea en saa kavereitani sillä heidän vanhemmat eivät juo. Riitelen myös vanempieni kanssa lähes aina kun he juovat. Rohkaisen itseäni miettimällä, että omat vanhempani eivät ole ainakaan esikuviani ja itse tulen olemaan parempi äiti omille lapsilleni !
Olen 11 vuotias tyttö, vanhempani ryyppäävät. Joka viikonloppu, joskus jopa arkina. (Nytkin ovat kännissä) En itse IKINÄ aijo tehdä samoja asioita läheisilleni. Kerran siskoni kanssa pelastin isäni hukkumasta järvestä mökillä, (juovuksissa, äitini nukkumassa juovuksissa) Isäni oli luvannut mennä veneilemään kanssamme. Kun päästin metrin rannasta, isäni keikahti järveen. (Onneksi oli pelastusliivi) Sitten jonkun tunnin yritettiin pelastaa kahdestaan iskää järvestä. On ollut kamalimpiakin kertoja, en nyt jaksa kirjottaa niin pitkään. Onneksi on pari kaveria joiden kanssa voi jutella. En ikinä mene kuraattorille tai jollekkin vastaavalle (huonoja kokemuksia) lastenkodissa ollaan oltu yms. Olen miettinyt sitä että kerron tästä kuraattorille/sossuille, mutta en voi. Ajattelen miten vanhempani selviäisivät yksin. Muistan sen kun isäni soitti minulle lastenkotiin, miten surullinen,epätoivoinen, anteeksipyytävä ääni hänellä oli. Lisäksi minulla on koira, jota en pysty jättää kotiin yksin. Ainoat kysymykseni ovat vanhemmilleni: miksi? Ettekö välitä tarpeeksi että voisitte lopettaa? Johtuuko kaikki tämä minusta? Onko se niin vaikeaa lopettaa? Miten vaikeaa on lupaukset pitää? Rakastatteko minua? On niitä enemmänkin... Pärjäilkää