on nukkumaanmenot kun muistan miten rakastelin sua tässä sängyssä. Ajatukset kiertää kehää ja tuun hulluksi. Enkä osaa edes vihata sua vaikka yritän. Hetkittäin kyllä tulee sellainen viha-aalto mutta se menee ohi. Ruikutan tänne kun en kellekään muullekaan voi. Enkä ainakaan sinulle. Mutta älä pelkää, en todellakaan aio jäädä roikkumaan. Ja loppujen lopuksi toivon sulle hyvää. Vaikka mulla onkin niin helvetinmoinen ikävä. Täytyy vaan tappaa nää tunteet.
Pahinta
Omena
7587
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Mistä moinen viha?
Ei mun mielestä niitä vihata, joita rakastaa.
Jospa vaan hyväksyt asiat silleen kun ne on, ilman mitään vihoja.
Lähteä ja erota voi kauniisti, niin että jää ne hyvät muistot... tai sitten voi tehdä kaiken todella rumasti, pettää luotamuksen, tehdä toiselle elämän helvetiksi ja muuttua ihmishirviöksi sille, jolle ennen kertoi rakkaudestaan... siitä sitä vihaa, oikeutettua vihaa, vihaa sitä tilannetta kohtaan, vihaa siitä että joutui sellaisen kohtelun kohteeksi, vihaa siitä että oli niin tyhmä ja sokea, vihaa sitä toista ihmistä kohtaan!
Vihaa saa ja pitää tuntea! Sille on aikansa, ja sitten se laantuu, ja sitten tulee se ikävä ja suru ja ja ja.... lopulta hyväksyminen.
Nämä kulkee omaa rataansa, huonoin neuvo on, ettei saisi vihata. Se on terve ja terveellinen tunne, sanana voimakas, joillain ehkä vain kiukku, mutta tarpeellinen työkalu kumminkin.
No sekin lienee tilannekohtaista.Tämmöisessä tapauksessa ei liene mitään syytä vihata, kun
erotaan hetken mielijohteesta ilman erikoisempaa syytä.
Toinen ei sitten haluakkaan palata takaisin .
Sitten aletaan vihaamaan ja käyttäytymään bitchmäisesti.
Nii. Miks hän lähti?
Samat ajatukset täällä.. :( tai oikeastaan vähän helpompaan päin, aikaa on kuitenkin kulunut jo paljon. :)
Kannattaisko ostaa uusi sänky?
Ei auta : (