Ikivanhan filmin kehittäminen

Filminkehitysvaiheessa ei tarvita mitään pimiötä eikä pimiölamppua.
Siinä tarvitaan kehitystankki jonka sisällä olevalle spiraalille filmi jossain pimeässä komerossa laitetaan. Spiraali sitten tankkiin ja korkki kiinni.
Sen jälkeen tankin voi tuoda valoisaan keittiöön tai muualle jossa sadaan juoksevaa tarkasti 20 asteista vettä.
Lisäksi tarvitaan kehite ja kiinnite ja jonkin sortin kello sekä ohjeet kuinka kauan ko. filmiä on kehitettävä.
Kehittäminen tapahtuu seuraavasti;
Kaikki nesteet temperoidaan tasan 20 asteisiksi, siihen tarvitaan hyvä lämpömittari. Tankin nestekorkkki aukaistaan, siitä ei pääse valoa filmille, ja kehite kaadetaan tankkiin. Tankkia käännellään puolen minuutin välein jotta kehite vaihtuu filmin pinnalla. Kun määräaika on täyttynyt kehite kaadetaan pois. Tehdään nopea välihuuhtelu vedellä joka kaadetaan pois ja tankkiin kaadetaan kiinnite. Kiinnitettä liikutellaan tankissa samalla tavalla kuin kehitettäkin kunnes aika on täysi. Kiinnite kaadetaan pois ja filmiä huuhdellaan juoksevalla vedellä. Lämpötilan nosto nopeuttaa kehittymistä ja lämpötilojen vaihtelu aiheuttaa rakeisuutta tai pieniä hiushalkeamia. Sitten filmi on kuivausta vaille valmis. Kuivaus tehdään pyykkinarulla johon filmin toinen pää ripustetaan ja alapäähän laitetaan pari pyykkipoikaa painoksi jolloin filmi kuivuu suoraksi. Nyt filmi on pätkimistä vaille valmis ja siitä voidaan vedostaa pimiössä valokuvia.
Pimiössä tarvitaan se punainen pimiölamppu, suurennuskone, suurennuskonenn kelloajastin, kehityskaukalo, kiinnityskaukalo, huuhtelumahdollisuus ja tietenkin valokuvapaperia yms.
Eipä kannata yhden filmin takia moisia romppeita hommata kun niitä on nykyään aika hankala edes hankkia. Mikäli filmillä olisi huippuhyvällä tuurilla vielä valotettuja kuvia jäljellä, mitä en kyllä usko, niin ne menisivät kuitenkin pilalle ensikertalaiselta jonkin filminkehitysvirheen takia.
Näin se vaan valitettavasti on.

Vie alan liikkeeseen kehitettäväksi.
Siellä tunnistetaan filmin tyyppi, eikä maks paljoa.

Kannattaisi varmaan ottaa yhteyttä johonkin kamerakerhoon. Jos kyseessä on normaali rulla- tai kinofilmi, niin sopivia kehityspurkkeja kyllä löytyy. Filmin gelatiini kyllä härskiintyy vähemmässäkin ajassa, mutta aina kannatta yrittää.

kevyt ylikehitys voi olla hyväksi, sillä pitkä aika on myös todennäköisesti heikentänyt laatua.
tämä toki mahdollista vasta silloin kun tietää mikä filmi kyseessä ja miten sitä on 'sopivaa' kehittää.

filmin päästä voi leikata vaikka saksilla pätkän ja kehittää se ensin.
filmissä olevat malli - ja merkkikerkinnät saattavat auttaa kuvan oikeaoppisen kehitystavan selvittelyssä

Sinun sijassasi toimisin näin:
– hanki esim kirjastosta kirja jossa neuvotaan filmin kehitys sekä pieni pullo kehitettä (esim Rodinal) ja kiinnitettä.

Homma on helppoa kuin heinän teko jos sinulla on joku valotiivis purkki tai toimit pimennetyssä huoneessa.
(itse käytän filminkehityksiin mustaa putkea (golfpallo-tuubi) jossa on tulpat päissä).

– filmi kannattanee huuhtoa puhtaalla vedellä ennen kehitystä.
– katkaise pimeässä n. 20cm pala filmin alusta ja koekehitä se
– lopputuloksesta näet kannaattaako jatkaa tai/ja pitääkö prässätä.

ohjeita:
http://kamerat.ayy.fi/cms/index.php?page=mv_opas
http://fi.wikipedia.org/wiki/Filminkehitys

Ongelmana saattaa olla oikean kehitysajan löytäminen. Samalla kehitteellä kun on usein eri kehitysaika eri filmeille. Eli filmin nimi ja tyyppi pitäisi ainakin olla tiedossa, jotta jostakin onnistuisi löytämään oikean kehitysajan, joka riippuu myös siitä miten filmi on valotettu (yli- , normaali- tai alivalotus).

Lisäksi filmi saattaa olla jo lopullisesti tuhoutunut, sillä filmeillä on ns. parasta ennen päiväys, jolloin ne pitäisi viimeistään kehittää, ellei sitten säilytä niitä kylmassä, mieluiten pakastimessa. Itse ole kehityttänyt pari kertaa nykyaikaisen värinegatiivifilmin, jota on säilytetty huoneen lämmössä noin vuoden yli parasta ennen päiväyksen, ja tulos oli molemmilla kerroilla todella surkea. Värit olivat todella surkeat, jotenkin tummentuneet ja terävyys aivan onneton.

Nykyaikainen filmi säilyy huoneen lämmössä parhaimmillaankin vain noin pari vuotta, mikäli saa ostettua täysin tuoretta filmiä.

mielenkiintoista, että tähän säikeeseen ei ole tullut mitään eipä-juupas-väittelyä.

Asiallisia näkemyksiä vain, vailla henkilöön menevää haukkumista.

mv-kuvat nimisessä liikkeessä luulisi tietävän? www.mv-kuvat.fi Ainakin myyvät mustavalkofilmejä edelleen.

”… minulla on filmin paketti tallessa”

Lieneekö typerä trolli?
Jos paketti on tallessa niin miksi et kerro mistä filmistä on kysymys (merkki, tyyppi, herkkyys, valmistusvuosi)?

Moi,

Kirjoitan tähän perään, vaikkei olekaan ikivanha filmi.

Eli meikällä on yli 10 kertakäyttökameraa täynnä kuvia. Niitä on säilytetty huoneen lämmössä, pimeässä ja kuivassa laatikossa noin 15 vuotta.

Kysyn siis teiltä, voiko näitä vielä kehitttää? Huippulaatu ei ole pääasia, vaan se että näkisin mitä niihin on vanhoista toilailuista tallentunut.

Saa mainostaakin jos uskoo saavansa edes osan pelastettua.

Ystävällisin terveisin

Pasi Kuikka
toimitusjohtaja

Pimiötä tarvitset vasta, kun kuvat vedostetaan paperille. Silloin tarvitaan yleensä myös suurennuskone, ellei filmin kuvakoko ole suuri.

Onko muuten varmaa, että filmi on kuvattu. Tunnen tapauksia, joissa on kehitetty käyttämättömiä filmejä. Olen tainnut itsekin moiseen syyllistyä.