Mikä on kunto?

Ajelen 3x8 vaihteisella duunimatkat 38 km sivu, loppumatkasta aamulla tarvii vähän hölläillä ettei tarvii hikisenä hommia alottaa.

En tiedä kuinka pitkän lenkin jaksan, mutta 80 km on pisin matka mikä on tullut poljettua tauotta.
Kesäisin pyöräilen 15 - 30 km lenkkejä kuntoilumielessä. Viime kesänä ajoin yht. 1600 km.

Kyllä sitä jaksaa pyörällä polkea vaikka koko päivän. Taukoja välillä ja sopiva vauhti.

Pari viikkoa sitten aloitin oman pyöräilykauden.

Eka lenkki, n.30km otti voimille:))

Nyt kun olen ajanut työmatkat, n.38km/päivä, alkaa vkl. lenkit ,30-40km, sujumaan.

"Ei matka tapa vaan vauhti"

Kokeiluksi jäin, kun pyöräilystä aikaa vuosikymmeniä ja aika huterasti ohjaan, eli en luota itseeni ja lopetin heti alkuunsa :), tarvii aikamoisia käsivoimia kuitenkin ja on päässy löystymään lihakset..

Pyöräilen pari kertaa viikossa 13km sivuunsa mökille. Enenpää en viitsisi.

jhep. kyllä 50 km taitttuu koska vaan, vaikka en pyöräilyä harrastakaan.
minulla on kansa 7 vaihteinen, joka lepää tällä hetkelä kellarissa.
poljin tässä 50 km. 3- vaihteisella, että hyvin polkee, jos polkemaan lähtee !!!

Minulla taitaa olla vääränlainen pyörä. Siinä on liian kova istuin ei jousitusta ollenkaan, renkaat ovat liian pienituumaiset ja vaihteet , niitä viisi, no juu pelaahan ne mutta melkein aina sillä yhdellä ja samalla vaihteella polkaisen menemään ne välttämättömimmät matkat.
Pidemmillä matkoilla tulee selkä kipeäksi ja lapaluut jäävät jumiin.

Joskus kesäviikonloppuisin kun on kaunis sää voin pyöräillä maauimalaan tai kauemmas kallionkielekkeelle aamiaiskori mukana nauttimaan merenlaineiden liplatuksesta ja katsella kun moottoriveneilijät tulevat ja menevät ulapalla ja nauttia elosta.

Mulla myös kuin sähköiskuja yläselässä ja käsien puutumista pidemmällä matkalla. Pitää välillä nousta seisaalleen polkemaan. kai tuo harjoitus auttaa. Yritän ylämäkiä polkea isommalla vaihteella seisaaltaan mutta kyllä pilli vinkuu mäen päällä jos on isompi ylämäki.

Kauhea tappio jos joutuu kävelemään.

Ei kai se pyörälenkin pituus ole jaksamisesta kiinni, enemmänkin kehtaamissta.
35 kilsaa asfaltilla ei ole kovinkaan kumonen suoritus. Enempi se lienee kiinni takapuolen kestävyydestä. Ne kun nuo pyöränsatulat on nyt semmosia liuhoja, että lienee tarkoitettu enempi peräpukamien sisäänpainantaan.
Vai liekkö niissä otettunaisnäkökulma huomioon, kun niillä on tuo alapää toisenlainen.

Semmoset rapiat parisataa kilometriä aamupalan ja lounaan välillä. Jopolla poljen ja ylämäet ovat parraita pätkiä koko matkalla.

En mä kunnon takia, kuhan huvikseni. Sydän kurkussa ja keuhkot pihalla.

Kuljen pyöräillen töissä aina kun mahdollista. Matka on n. kahdeksan kilometria mennen ja toinen kahdeksan takas.

Ostin akkukäyttöisen hybridin, kun löytyi haarakatkos sydämestä ja mäet kävi raskaaksi. Se haarakatkos on onneksi löytänyt oikean reittinsä ja kunto on kohentunut. Sydän tykkää sopivasti rasituksesta joten toi on mulle sopivin kuntomuoto uimisen lisäksi. Niin ja mun työnikin sisältää sopivasti liikuntaa ja myös muutaman kolometrin pitusia pyöräretkiä teen ihan työnikin puitteissa noin pari kertaa viikossa.

Muutama sata metriä.

Ei se polkupyörällä ajaminen ole oikeastaan kunnosta kiinni. Mulla se on kiinni tasapainosta. Jokunen vuosi sitten kävin fillarilla naapurissa kylässä. Joopajoo sen verran monta kertaa ojassa, aika selvin päinkin, että ei paljon polkupyöräily kiinnosta.

Sivumennen mainittuna, mulla yks kaveri, joka sairaseläkkeellä aivovamman takia. Joopa, ajeli fillarilla nuorena nurin ja kapseli halkes rotvallinreunaan. Ensioireina oli, että kuulo meni, sitten vanhempana lisää muita vaivoja.

Että polje sä vaan fillarilla, mä kävelen.


=DW=

Työmatkat olen polkenut jo 17 vuotta. Se on 46 km sivunsa, eli hiukan vajaa sata tulee päivässä. Asfalttia kun saa päästellä niin ei tunnu missään. Ne on pahimpia päiviä jos sattuu kova vastatuuli, kuin myös jos sattuu rengas puhjeta. Muutaman kuukauden kuljetin myös työkaveria tarakalla, mutta se onneksi lomautettiin.

30 - 50 kilsaa on sellainen normilenkki jonka ajelen usein ihan huvikseni ja aikaa tappaakseni, työttömällä kun aikaa on. Mulla on 21 vaihteinen ja sillä kevyt ajella näin vanhankin (56v) kottaraisen :)

Hmmmmm..... en tosiaankaan osaa sanoa, kuinka pitkän pyörälenkin jaksaisin tehdä. Sisulla, jos vaikkapa joku kilpailu olis kyseessä, niin pyöräilisin luultavasti vietävän pitkästi :) Harmpaat irvessä ja naama punaasena.

Kovin pitkiä lenkkejä ei huvita tehdä. Semmonen n 30 kilometriä on luultavasti maksimi, jonka ylipäätään viitsin tehdä.

Muutama vuosi sitten pyöräilin kovastikinn. Avopuolison kanssa tehtiin 3, joskus 4, kertaa viikossa vähän yli 30 kilometrin kiepin. Ja mentiin Tooooosi Lujaa. Sillee, ku Aku Ankassa mennään oikein sukkelaan. Jalkoja ei erota, vaan jalkojen kohdalla näkyy iso Pyörivä Pyörä.:) Olimme sopivasti kumpainenkin yhtä Hulluja tuon urheilun kanssa.

Nyt kun ilmat lämpenee, niin menen taas ystäväni kanssa pyörällä Vaskiluotoon pelaamaan minigolfia ja pitkin rantoja kuleksimaan. Pyöräily ei ole yhtämittaista, mutta yhteensä matkaa kertyy varmaankin lähemmäs 40km.
Kuinka kulloinkin. Välillä tankataan jossakin terassilla ja istutaan siellä huilailemassa.

Mulla on upee 3-vaihteinen terässiipi..ikää sillä kait kohta 30 v!
Mutta hyvin palvelee, kun katsoo että renkaat kunnossa.. En pyöräile matkan vuoks, enkä laske kilsoja, vaan siks kun se on kivaa.
Tänä keväänä vasta tsekattu, että pyörä kunnossa; vähä lisää ilmaa renkaisiin, kiva sää. ja eiku menox..vaik en ookaan Annie Lenox..

Aikatekijä? Mielestäni se on varsin ratkaiseva!

Myös tie- ja tuulilosuhteet.

Myötätuuli ja aurinko selän takana niin hyvin menee.

Aikatekijä? Siis ajoon kulutettu yhtäjaksoinen aika?

Kyllä kaksi tuntia on ihan hyvä mielestäni?

Ette useimmat sitten ole pyöräilyä juurikaan harrastaneet, sen verran outoja ovat kirjoituksenne!

En ole mikään "himopyöräilijä" koskaan ollut, enkä ole siinä kilpaillut. Pyöräilen kuitenkin säännöllisesti ja olen koko ikäni pyöräillyt. Pisimpiä yhtäjaksoisia matkoja on 60 kilometriä, jonka olen tehnyt jalkaa maahan laskematta!

Jokapäiväiseksi kuntolenkiksi sopii noin 20 - 25 kilometriä, jos sen ajaa koko ajan "vedättäen", pitäen poljinnopeuden noin 90:ssä per minuutti. Viikonloppuisin matkaa voi pidentää kunnosta riippuen, mutta tällöin nopeus myös laskee.

Enpä usko, että kukaan huvikseen polkisi joka päivä yli 30 kilometrin työmatkojaan pyörällä! Saahan sitä uhitella, mutta rajansa kaikella!

Miksi ostatte vaihdepyöriä, jos ette käytä niitä vaihteita? Naisten näkee usein vetävän isolla vaihteella kasvot punaisina, mikä siinä suurella vastuksella vedättämisessä viehättää?

Jos ajotiellä on vähänkin nousuja ja laskuja tai jos on vastatuulta, joutuu sopivaa välitystä muuttamaan varsin usein. Jos pyörässä on esimerkiksi 3 x 8 vaihdetta, eli noin 15 erilaista välitystä (en viitsi tarkistaa Sheldonin sivuilta), löytyy jokaiseen tilanteeseen sopiva välitys että poljinnopeuden saa pidettyä noin 80 - 90:ssä.

Kirjoitan pyöräilystä kuntoilumielessä, sunnuntaipyöräilijät ovat sitten asia erikseen. Mutta hepä eivät yritäkään ajaa edes 25 kilometriä non-stoppina!

Kerro nyt kokeneempana kannattaako pienehkö ylämäki ajaa ykkösellä sotkien persettä satulassa vai vitosta silmään ja polkimille nousten? Eikö seisomaan nousu anna koko keholle parempaa harjoitusta ja käsivarret ja selkä tulevat paremmin mukaan?

muutaman kerran kesässä poljen työmatkan kolkyt kilsaa sivu hiekkatietä jossa on päällä aina irtohiekkaa on matkasta kymmenen kilsaa pyörässä ei oo yhtäkään vaihdetta.

Kerralla olen ajanut muistaakseni 50km, pidempikin tarvittaessa onnistuisi. Lähes päivittäin ajan työmatkat n. 35km fillarilla suunnilleen maaliskuun puolestavälistä vuoden loppuun. Vuodessa ajan luokkaa 4000km ja kun kaikenlaista muutakin liikuntaa tulee harrastettua niin ihan kohtuullisessa kunnossa mielestäni olen! Oma pyöräni on 14 vaihteinen retkipyörä, mutta vaihtuu jossain vaiheessa 21-vaihteiseen.

Ketjun luettuani uskon uutiseen frigideistä 50-naisista.

http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/122549-jarkyttava-tieto-pyoraily-vahentaa-naisen-nautintoa-seksissa