Olen noviisi-motoristi ja nyt olisi ensimmäisen oman pyörän osto edessä. Tähän asti olen saanut ajaa appiukon Virago 535:lla, mutta nyt hän on hankkimassa itselleen uutta pyörää ja haluaa pistää Viragonsa "lihoiksi" vaihdossa. Asun pienellä paikkakunnalla, lähimmät kaupat jossa voi kokeilla eri pyöriä on matkan takaa ja sielläkin valikoimat ovat suppeat, joten "kokeile kunnes löydät sopivan"-mallia on vaikea toteuttaa, voi hyvinkin olla että joudun ostamaan pyöräni yksityiseltä myyjältä. Olisinkin kiinnostunut kuulemaan erilaisia (asiallisia) näkemyksiä ka kokemuksia siitä minkälaisilla pyörillä muut ovat "aloitelleet" ja mitä pitäisi tulla ajatelleeksi/varoneeksi ennen ostoa. Esim. miten paljon kuutioita pitäisi löytyä jotta ei heti rupeaisi tympimään, kannattaako kustomin hankinta (mieli tekisi, minulle on tarjottu Kawasaki VN900-mallia ja ainakin Viragon perusteella kustomi olisi mukavan tuntuinen koska en hae "vauhtipyörää") jos työmatka on 100 km maaseudun 100 km/h-maantietä päivässä, jne. Painoa on 72 kiloa ja pituutta 175 cm, sikäli kun sillä on väliä. Kiitos paljon etukäteen kaikille jotka viitsivät kertoa vähän kokemuksistaan ja ehkä jopa suositella hyviksi havaitsemiaan pyöriä!
Eka (oma) pyörä
Lande(mp)paukku
6260
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Väinö ei ole huono vaihtoehto,painopiste suht alhaalla joten helppo aloittelijan hallita,varmatoiminen ja huoleton remmiveto sekä potkua riittää myös kaks päällä ajoon. Turvallisia ja nautinnollisia kilometreja minkä sitten valitsetkin.
Mikset sitten osta appiukolta sitä Viragoa pois? Olethan siihen jo tottunut ja tiedät millainen peli se on ja varmasti hinnasta pääsette yhteisymmärrärykseen.. Paha sanoa mutta vuodenvarmasti appiukkosi häviää sinun tulevia mahdollisia perintörahoja siinä tilanteessa jos hän antaa sen vaihdossa. Ei mitään muuta kuin heti jos mahdollista niin huomenna tekemään siitä Viragosta kaupat! Niin minä ainakin tekisin;)
Kannattaa ostaa suoraan Hayabusa, niin ei mene jatkossa turhia välirahoja kun nälkä kasvaa viikottain. Näin se vaan menee...
Korvien välistä se on kiinni miten kuutionälkä iskee. Itse ostin ensipyöräksi 600cc Banditin aikanaan eikä sitä koskaan isommaksi tarvinnut vaihtaa. Kyytiläisen kanssa pyörä jäi pieneksi kaikinpuolin, mutta rouva ei siinä juurikaan viihtynytkään.
Komppaan tuota ylläolevaa jotta hiero kaupat siitä appiukkosi Viragosta jos ja kun se on tuttu laite. Itse arvostan sitä että pyörän tietää/tuntee pyörän omistajan ja hänen suhtautumisensa pyörän ylläpitoon. Sitä kautta saa muodostettua huoltokirjaa paremmin kuvan siitä misdä kunnossa fillari on.
Harley Davidson 883 siinä pyörä naisen käteen. Vaimo aloitti sillä eikä ole katunut; ennen sitä ei ollut ajanut kuin henkilöautoa.
Minä olen ajellut 30 vuotta erilaisilla pyörillä, eikä vielä ole tarvinnut mennä yli 750cc:n. Tällä hetkellä ajossa kuussatanen. Mitä vähemmän on omaa massaa, sitä enemmän kannattaa miettiä pyörän painoa. Ajossa pärjää painavammallakin mutta pikkupyörityksessä keveys on poikaa.