Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos - menettelyissä on kuitenkin kehitettävää.
Löysin tämän netistä haulla Huostaanottojen vaikutus, jolla löytyi myös laaja
n. 180 sivuinen tutkimus huostaanottojen vaikutuksesta lasten kehitykseen.
Ollaanko nyt vihdoinkin herätty siihen, että yhden sukupolven verran lapsia ja nuoria on huostaanotettu, pakkohuostaanotettu, sijoitettu, ja he ovat syrjäytymisvaarassa.
Minkälaisia vanhempia heistä on kasvamassa, kun heidät on riistetty pois omasta kodistaan
Tutkimuksia on tehty vioerolapsista, mutta tämä on aivan uutta.
Lue lisää ilouutisesta.
http://www.optula.om.fi/Etusivu/Tiedotus/1324022383738
----------
Löysin tämän netistä haulla Huostaanottojen vaikutus, jolla löytyi myös laaja
n. 180 sivuinen tutkimus huostaanottojen vaikutuksesta lasten kehitykseen.
Ollaanko nyt vihdoinkin herätty siihen, että yhden sukupolven verran lapsia ja nuoria on huostaanotettu, pakkohuostaanotettu, sijoitettu, ja he ovat syrjäytymisvaarassa.
Minkälaisia vanhempia heistä on kasvamassa, kun heidät on riistetty pois omasta kodistaan
Tutkimuksia on tehty vioerolapsista, mutta tämä on aivan uutta.
Lue lisää ilouutisesta.
http://www.optula.om.fi/Etusivu/Tiedotus/1324022383738
----------
Vastaukset 8
Vanhimmat
Osalainaus tiedotteeesta, joka on niin pitkä, että merkit loppuivat.
Helsinki 28.2.2012
Huostaanottoasiat hallinto-oikeuksissa
Tutkimus tahdonvastaisten huostaanottojen päätöksentekomenettelystä
Huostaanottoasioiden siirto hallinto-oikeuksiin oli perusteltua – menettelyssä on kuitenkin kehitettävää
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin, miten uusi päätöksentekomenettely toimii hallinto-oikeuksissa erityisesti asianosaisten oikeusturvan parantamisen ja lapsen edun huomioimisen näkökulmasta. Tutkimuksen mukaan hallinto-oikeudet huolehtivat varsin hyvin menettelyllisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta, kuten siitä, etteivät laissa säädetyt määräajat ylity ja että asianosaiset tulevat asiamukaisesti kuulluiksi. Myös prosessin kesto hallinto-oikeudessa on kohtuullinen.
Sen sijaan kysymys siitä, tulevatko asianosaiset aidosti kuulluiksi ja huomioon otetuiksi, jää vaille vastausta. Näyttää myös siltä, ettei huostaanottoprosessissa hyvistä pyrkimyksistä huolimatta edelleenkään ole tahoa joka keskittyisi lapseen. Eri hallinto-oikeuksien toiminnoissa oli myös paikoin selkeitä eroja, mikä voi olla ongelma asianosaisten tasavertaisen kohtelun kannalta. Lisäksi prosessinjohdossa ja päätösten perusteluissa oli puutteita. Onkin selvää, ettei menettelyn lainmukaisuus yksin riitä laadun takeeksi, ja erityisesti tässä suhteessa hallinto-oikeuksien toiminnassa on parantamisen varaa.
Tutkimusaineistoina olivat hallinto-oikeuksien huostaanottoasioissa keväällä 2010 antamat ratkaisut kolmen kuukauden ajalta. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin yli 40 hallinto-oikeustuomaria, sosiaalityöntekijää ja avustajaa sekä neljää huostaanottoprosessin läpikäynyttä perhettä. Tutkimuksessa myös havainnoitiin hallinto-oikeuden suullisia käsittelyjä huostaanottoasioissa.
Hallinto-oikeuksien päätösten perusteluissa vaihtelua
Edellytys hyvin perustelulle huostaanottopäätökselle on, että asia on olennaisilta osiltaan riittävästi selvitetty. Viimesijainen selvitysvastuu huostaanottoasioissa on hallinto-oikeudella. Tätä vastuuta korostettiin uuden lastensuojelulain esitöissä. Hallinto-oikeuden rooli huostaanottoasioiden selvittämisessä ei kuitenkaan ole toteutunut niin kuin lakia laadittaessa oli tarkoitettu. Suullisia valmisteluistuntoja ei juurikaan järjestetä, mistä seuraa, että myös varsinainen suullinen käsittely saattaa hajota asian käsittelyn kannalta epäolennaisten yksityiskohtien selvittelyyn, ja huostaanoton tosiasialliset perusteet jäävät selvittämättä. Tällä on vaikutusta mm. päätösten perusteluihin. Osassa hallinto-oikeuden päätöksiä näyttöä oli arvioitu varsin kattavasti ja selkeästi. Heikoimmillaan perustelut oli kopioitu suoraan sosiaalitoimen huostaanottohakemuksesta, joiden laadussa on myös usein puutteita. Keskeinen ratkaisuperuste eli lapsen etu näytti useimmiten jäävän arvioimatta. Samoin eri toimenpidevaihtoehtojen vertailu puuttui perusteluista usein kokonaan. Tämä koskee mm. sen arvioimista, millä tavoin ja miksi kodin ulkopuolelle sijoittaminen turvaa lapsen kehityksen paremmin kuin kotiinjääminen.
Oikeusavustajan käytöllä vaikutusta asian käsittelyyn
Yleisesti ottaen hallinto-oikeuksissa avustajan käyttö ei ole ollut yhtä tavanomaista kuin yleisissä tuomioistuimissa. Huostaanottoasioiden käsittelyssä avustajan käyttö on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina. Erityisesti avustajaa käyttävät lasten huoltajat. Tässä tutkimuksessa avustaja oli mukana 43 prosentissa tapauksia.
Tutkimuksen perusteella avustajan käytöllä vaikuttaisi olevan selvä yhteys niin suullisten käsittelyjen järjestämiseen kuin päätöksestä valittamiseen. Molempien osuus oli huomattavasti korkeampi niissä jutuissa, joissa avustaja oli ollut mukana asian käsittelyssä. Myös hallinto-oikeuksien päätösten perustelut olivat yleisesti ottaen perusteellisempia silloin, kun jutussa oli ollut mukana avustaja ja kun jutussa oli järjestetty suullinen käsittely
-----------
Tiedote osa 2.
Huostaanottoasioiden käsittelyajat hallinto-oikeuksissa näyttävät vakiintuneen
Huostaanotolla puututaan merkittävällä tavalla lapsen ja perheen elämään. Siten on tärkeää, että päätökset huostaanottoasioissa tehdään riittävän ripeästi. Tässä tutkimuksessa huostaanottoasiat käsiteltiin (aika vireilletulosta hallinto-oikeudessa asian ratkaisuun) hallinto-oikeuksissa keskimäärin viidessä kuukaudessa (mediaani 19 vkoa, keskiarvo 21 vkoa). Suullisen käsittelyn järjestäminen pidensi käsittelyaikaa selvästi. Eri hallinto-oikeuksissa käsittelyajoissa oli myös huomattavaa vaihtelua.
Lapsen asema menettelyssä edelleen ongelmallinen
Uudella lastensuojelulailla pyrittiin vahvistamaan lapsen asemaa prosessissa selkeyttämällä ja täsmentämällä säännöksiä lapsen kuulemisesta sekä lapselle määrättävästä avustajasta ja edunvalvojasta. Tavoitteista huolimatta lapsilla ei juurikaan ole prosessissa omaa avustajaa tai edunvalvojaa, kun taas huoltajilla on yhä useammin ollut. Tällöin erityisesti kaikkein nuorimmat lapset voivat jäädä prosessissa hyvin näkymättömiksi. Lisäksi huostaanottoasioissa eri osapuolten oikeudet voivat olla ristiriidassa keskenään ja eri osapuolilla voi olla vastakkaisia näkemyksiä siitä, mikä on lapsen etu asiassa. Erityisesti tällaisissa ristiriitatilanteissa olisi suotavaa, että myös lapsella olisi oma avustaja
Tutkimuksessa nousi esiin myös teini-ikäisten (13–17-vuotiaiden) nuorten huostaanotot. Niiden määrä on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Myös tämän tutkimuksen aineistossa teini-ikäiset olivat suurin huostaanotettujen lasten ryhmä. Teini-ikäisten huostaanottojen taustalla vaikuttavat useimmiten erilaiset käytöshäiriöt ja psyykkiset ongelmat. Näitä huostaanottoja, niiden perusteita ja vaikuttavuutta olisi jatkossa ehdottoman tärkeää tutkia tarkemmin.
Lisätietoja Virve-Maria de Godzinsky puh. 029 56 65399, GSM 044-575 2235
de Godzinsky, Virve-Maria: Huostaanottoasiat hallinto-oikeuksissa. Tutkimus tahdonvastaisten huostaanottojen päätöksentekomenettelystä. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 260
Linkki tutkimukseen
Julkaisun voi tilata Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta puh. 029 566 5355
--------------
Kaisa Hintikka Tampereen yliopisto.
Tutkielma varhaisesta puuttumisesta valtasuhteena Huoli. valta ja tiedon tuottaminen Varhaisen puuttumisen käytännäissä.
Sirpa Taskinen totesi vuoden 2007 sosiaalialan koulutustapahtumassa.
Minä en mahda mitään sille, jos sosiaalityöntekijät eivät noudata uutta lastensuojelulakia- viranomaisten on valvottava, että lakia noudatetaan.
Mikään ei tule muuttumaan ennenkuin vanhat jäärät jäävät eläkkeelle ja tilalle seedaan uusia työntekijöit ja tutkijoita.
Kaisa Hintikan tutkielma.
http://tutkielmat.uta.fi/tutkielma.php?id=20396
----------
Lainaus Kaisa Hintikan tutkimuksesta.
Tiivistelmä:
Pro gradu -tutkielmani on laadullinen tutkimus varhaisen puuttumisen käytännöistä vallan näkökulmasta. Tutkin sitä, kuinka varhaisessa puuttumisessa käytetty huolen käsite toimii diskurssissa rakentaen valtasuhdetta asiantuntijapuheessa.
Tutkielmassani nojaan ajatukseen tiedon ja vallan yhteydestä sekä yksilön objektivoitumisesta. Hahmottelen myös ajatusta huolesta yksilön itsesuhteen ja moraalipohdinnan välineenä.
Keskeisimpiä kirjallisuuslähteitä ovat Michel Foucault'n teokset Seksuaalisuuden historia, Tiedon arkeologia sekä Tarkkailla ja rangaista. Ajattelen valtaa monitahoisina ja epäyksilöllisinä diskursseissa järjestyvinä suhteina.
Sovellan tutkielmassani myös Norman Faircloughin käsitystä diskurssijärjestyksestä sosiaalisena käytäntönä, joka ilmenee tiettyjen puheen tapojen, kielen muotojen, retoriikan, ja yhteisesti hyväksyttyjen käytäntöjen kirjona. Teoksessaan Critical Discourse Analysis, The Critical Study of Language Fairclough esittää, että jälkimodernissa yhteiskunnassa kieli ja diskurssit ovat tärkeitä toimijoita sosiaalisessa muutoksessa. (Fairclough 1995, 2-3; 1997, 76).
Tarkastelen subjektiivista huolta diskurssina, joka kiinteänä osana varhaista puuttumista tulee merkittävään asemaan työntekijän ja asiakkaan suhteessa. Aineistonani on katkelmia keskeisistä Varpu-hankkeen projektiteksteistä, joita ovat THL:n Huoli puheeksi -opas, sekä Opettaja-lehden liite Varpu, lapselle tukea ajoissa. Tutkin diskurssianalyysin keinoin millaisia subjektipositioita teksteistä löytyy sekä mitkä tai ketkä ovat diskurssien kohteina. Suhtaudun tietämisen ehtoihin diskursseissa neuvoteltavina suhteina. Huoli näyttäytyy analyysissa tunteena, jonka avulla on mahdollista saada kiistatonta tietoa työntekijän työskentelysuhteesta. Analyysini merkittävimpänä tuloksena pidän sitä, että huolen diskursseissa ammattilaisen subjektiivinen huoli legitimoituu päteväksi työvälineeksi. Tämä tapahtuu rinnastamalla huoli ainutlaatuiseen kontaktitietoon lapsen tilanteesta sekä korostamalla ammattilaisuutta ja asiantuntijuutta. Huolidiskurssissa rakentuu varhaisen puuttumisen eetos, jonka vastaisesti yksilön on vaikea puhua.
Asiasanat: valta, lapsi, perhe, diskurssianalyysi, koulu, eetos
-------------
Määräaikojen noudattaminen siten miten lastensuojelulaissa on kirjattu ei toteudu.
Hallinto-oikeudet ovat välinpitämättömiä määräaikojen noudattamisissa.
Tuon tutkimuksen tarkoitus näyttää olevan johdattaa veronmaksajia harhaan ainakin tuolta osin.
ESIPUHE 167 sivuisesta tutkimuksesta.
Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan vuoden 2008 alussa. Yksi
lain keskeisimpiä muutoksia oli huostaanottoasioiden päätöksentekojärjestelmän
uudistaminen siten, että asioiden valmistelu ja päätöksenteko erotettiin
toisistaan. Vuoden 2008 alusta päätös tahdonvastaisissa huostaanottoasioissa
on tehty hallinto-oikeudessa sosiaalitoimen tekemän hakemuksen
perusteella. Hallinto-oikeuksien kannalta kyse oli merkittävästä muutoksesta,
sillä pääsääntöisesti hallinto-oikeudet käsittelevät viranomaisen päätöksestä
tehtyjä valituksia. Uudistuksen keskeinen tavoite oli parantaa lasten
ja vanhempien oikeusturvaa huostaanottoon liittyvässä päätöksenteossa.
Hyväksyessään uuden lain eduskunta edellytti samalla, että hallitus seuraa
tarkasti uuden päätöksentekomenettelyn toimivuutta ja tarvittaessa
valmistelee pikaisesti esityksen uudesta päätöksentekomallista. Siinä päätöksen
huostaanottoasioissa tekisi kuntarajat ylittävä, moniammatillinen
toimielin.
Tällä tutkimuksella on ensisijaisesti pyritty vastaamaan Eduskunnan
esittämään seurantatarpeeseen. Tutkimuksessa on saatu monipuolisesti tietoa
huostaanottoasioiden päätöksentekojärjestelmän toiminnasta ja mahdollisista
kehittämistarpeista.
Tutkimusta ovat ohjanneet tutkimusjohtaja Jyrki Tala ja sittemmin tutkimusjohtaja
Kati Rantala. Heitä, samoin kuin erikoistutkija Kaijus Ervastia
kiitän käsikirjoituksen lukemisesta ja monista arvokkaista kommenteista.
Aivan erityinen kiitos kuuluu niille asiantuntijoille ja perheille, joita
tutkimuksessani haastattelin. Haastattelut litteroi ja kirjallisen tutkimusaineiston
koodasi valt.yo Johanna Niemi. Tutkimuksen taitosta ja graafisesta
ulkoasusta on vastannut osastosihteeri Eira Mykkänen.
Helsingissä 25. päivänä tammikuuta 2012
Virve-Maria de Godzinsky
tutkija
-------------
Ei junalauta - yksi ja sama tyyppi postaa koko palstan täyteen omia sekavia linkitettyjä kirjoitelmiaan.
Mene jo terapiaan siitä hoidattamaan angstiasi lastensuojelua kohtaan.
Eihän tätä jaksa enää lukee ja pilaat koko palstan.
Vantaa poisti huostaanotto-oikeuden lastensuojelun kriisityöntekijöiltä.
Vuoden 2008 alusta ei Vantaaalla voida tehdä enään päätöstä kiireellisestä huostaanotosta.
Toivottavasti päättäjät puuttuvat myös muiden kuntien ja kaupunkiwn lasten huostaanottoihin.
Helsingin Sanomat 24.12.2007.
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Vantaa poisti huostaanotto-oikeuden lastensuojelun kriisityöntekijöiltä/HS20071224SI1KA02vp5
--------------