Alive and Kicking

Ajatuksena varmaan uhraus ei ole uhraus, jos näin on itse ajatellut ja sydämestänsä tekee. Joskus se uhraus voi olla jotain muutakin eli vaikka sovun ostaminen hiljaisuudella tai kuuliaisuudella. Pitkässä parisuhteessa ajautuu enenmmän dieselmäiseen kumppanuuteen kuin glyseroolin katkuiseen räjähtävyyteen, mikä ei välttämättä ole mikään huono asia sekään. Tällaisista ajatuksista tämänkertainen pläjäys sai sytykkeensä.

Tuli vielä mieleen yhdestä niistä uusimmista Sir Robert Loxley filmatisoinneista....nouskaa niin kauan kuin lampaat muuttuvat leijoniksi...
niin se menee...aina kannattaa taistella tasavertaisten oikeuksiensa puolesta ;)

Kiitos Kahvin ystävä mielenkiintoisesta kommentistasi

Savuna saavun kirjoitti:

Ajatuksena varmaan uhraus ei ole uhraus, jos näin on itse ajatellut ja sydämestänsä tekee. Joskus se uhraus voi olla jotain muutakin eli vaikka sovun ostaminen hiljaisuudella tai kuuliaisuudella. Pitkässä parisuhteessa ajautuu enenmmän dieselmäiseen kumppanuuteen kuin glyseroolin katkuiseen räjähtävyyteen, mikä ei välttämättä ole mikään huono asia sekään. Tällaisista ajatuksista tämänkertainen pläjäys sai sytykkeensä.

Tuli vielä mieleen yhdestä niistä uusimmista Sir Robert Loxley filmatisoinneista....nouskaa niin kauan kuin lampaat muuttuvat leijoniksi...
niin se menee...aina kannattaa taistella tasavertaisten oikeuksiensa puolesta ;)

Kiitos Kahvin ystävä mielenkiintoisesta kommentistasi

Enpä ajatellut taistelua. Tasavertaisuus taitaa olla lähtökohta jos tahtoo pitää yllä toimivaa suhdetta suhteen laadusta riippumatta. Sovun ostaminen hiljaisuudella tai kuuliaisuudella, hmmm. Voipi aiheuttaa pitkän päälle saman kuin kivi kengässä ja johtaa glyserolin katkuiseen räjähtävyyteen huonossa mielessä, tosin sopukin voi olla samanmoinen, tai sitten ei.

Suhteessa kuten työelämässäkin taitaa tasapaino olla tarpeen. Jos työnantaja-ja tekijä pysyvät kohtuudessa kumpikin, firma pysynee pystyssä. Jos kustannukset kasvavat likaa firma kaatuu. Liian kova työtahti ja työntekijä kadottaa työmotivaation ja sairaspoissaolot lisääntyvät.... harvemmin sota yhtä henkilöä kaipaa, mutta useampien kaaduttua se taitaa tuntua firmassakin.

Jonkinmoinen tasapainottelu pitää suhteen kasassa oli perimmäisenä ajatuksena aiemmassa kommentissani.

Kohtaus filmatisoinnista v.1993 ; ))
http://www.youtube.com/watch?v=fYFMpC6bpiQ

En mä oikein tiedä mistä näitä pulppuaa. Mua on aina kiinnostanu ihmisten väliset suhteet ja miten ne lutviutuvat. Kuka pitää mitäkin pyhänä ja oikeana ja mikä taas ei kuulu joukkoon sekä miten se muille kerrotaan tai jätetään kertomatta. Moni asia on itsestäänselvyys vaan siitä syystä, että toinen teeskentelee tai tavoittelee jotain muuta sen varjolla tai sitten vaan asiat yksinkertaisesti sujuvat kuin vettä vaan. Rakkauskin on vaikea asia opetella ja ymmärtää ja hyväksyminen. Toisen kunnioittaminen ja tukeminen. Kuinka monta kertaa pitää sanoa rumasti tai pitää toista kelvottomana, että tekee itsestään riittävän tärkeän ja osaavan.

No joo noi miesten kestosuosikit nyt vaan ja taas pupsahtivat siihen eli kait se elämä menee niin että puhu mistä puhut ja kuinka henkevästi vaan, mutta kun riittävän iso povi kävelee vastaan, ajatus katoaa,tuijotus ja seisova järki jää...kyllä markkinamiehet tietää mikä myy ja mitä kannattaa takoa...

Täytyy kuitenkin aina muistaa että kauneus ja pinta on samaa maata ja pitkässä juoksussa järki ja rakkaus voittaa ne aina mennen tullen.

Kiitos myös sinulle Salander* mukavasta mielipiteen vaihdosta.

Savuna saavun kirjoitti:

En mä oikein tiedä mistä näitä pulppuaa. Mua on aina kiinnostanu ihmisten väliset suhteet ja miten ne lutviutuvat. Kuka pitää mitäkin pyhänä ja oikeana ja mikä taas ei kuulu joukkoon sekä miten se muille kerrotaan tai jätetään kertomatta. Moni asia on itsestäänselvyys vaan siitä syystä, että toinen teeskentelee tai tavoittelee jotain muuta sen varjolla tai sitten vaan asiat yksinkertaisesti sujuvat kuin vettä vaan. Rakkauskin on vaikea asia opetella ja ymmärtää ja hyväksyminen. Toisen kunnioittaminen ja tukeminen. Kuinka monta kertaa pitää sanoa rumasti tai pitää toista kelvottomana, että tekee itsestään riittävän tärkeän ja osaavan.

No joo noi miesten kestosuosikit nyt vaan ja taas pupsahtivat siihen eli kait se elämä menee niin että puhu mistä puhut ja kuinka henkevästi vaan, mutta kun riittävän iso povi kävelee vastaan, ajatus katoaa,tuijotus ja seisova järki jää...kyllä markkinamiehet tietää mikä myy ja mitä kannattaa takoa...

Täytyy kuitenkin aina muistaa että kauneus ja pinta on samaa maata ja pitkässä juoksussa järki ja rakkaus voittaa ne aina mennen tullen.

Kiitos myös sinulle Salander* mukavasta mielipiteen vaihdosta.

Niin... kun luin sun runosi, kumpusi kuva esille. Keittiöstä, pojasta joka istui pöydän äärellä, kuinkä hänen paha olonsa teki möykyn vatsaan, ja nousi nöyryytyksenä kurkkuun, haki tietä silmiin. Äiti joka syyttää ja näyttää kaikin tavoin pettymyksensä. Pojan nöyrtymisen mitta on täynnä, kyyneleet muuttuu kiukuksi, uhmaksi. Jos kerran äiti tietää, tulkoon hänestä se Samuli Sirkka.

Tarina taisi olla oikea, mut.... Tiesitkö että tänään Utsjoella alkoi jo yötön yö? Seuraavan kerran aurinko laskee siellä 72 päivän kuluttua. Ulkona onkin ihanan lämmin. Taidan kääriytyä villasukkaan ja mennä takapihalle lasilliselle, nostaa malja yksinololle :) Skål sullekin...

Savuna saavun kirjoitti:

En mä oikein tiedä mistä näitä pulppuaa. Mua on aina kiinnostanu ihmisten väliset suhteet ja miten ne lutviutuvat. Kuka pitää mitäkin pyhänä ja oikeana ja mikä taas ei kuulu joukkoon sekä miten se muille kerrotaan tai jätetään kertomatta. Moni asia on itsestäänselvyys vaan siitä syystä, että toinen teeskentelee tai tavoittelee jotain muuta sen varjolla tai sitten vaan asiat yksinkertaisesti sujuvat kuin vettä vaan. Rakkauskin on vaikea asia opetella ja ymmärtää ja hyväksyminen. Toisen kunnioittaminen ja tukeminen. Kuinka monta kertaa pitää sanoa rumasti tai pitää toista kelvottomana, että tekee itsestään riittävän tärkeän ja osaavan.

No joo noi miesten kestosuosikit nyt vaan ja taas pupsahtivat siihen eli kait se elämä menee niin että puhu mistä puhut ja kuinka henkevästi vaan, mutta kun riittävän iso povi kävelee vastaan, ajatus katoaa,tuijotus ja seisova järki jää...kyllä markkinamiehet tietää mikä myy ja mitä kannattaa takoa...

Täytyy kuitenkin aina muistaa että kauneus ja pinta on samaa maata ja pitkässä juoksussa järki ja rakkaus voittaa ne aina mennen tullen.

Kiitos myös sinulle Salander* mukavasta mielipiteen vaihdosta.

Ja nyt mä mietin että....mitä tapahtui? Sen saattoi ymmärtää väärinkin, mun viestin joka oli lähinnä matkaa down the memory lane. Vai ootko vaan lomalla. Jos oot, niin kenen luvalla :))))

Tuu takas!

Salander* kirjoitti:

Ja nyt mä mietin että....mitä tapahtui? Sen saattoi ymmärtää väärinkin, mun viestin joka oli lähinnä matkaa down the memory lane. Vai ootko vaan lomalla. Jos oot, niin kenen luvalla :))))

Tuu takas!

juu, otin pe vapaaksi ja käväisin pidennetyllä viikonloppulomalla keskieuroopassa. Pikkasen oli to-pe viileempää, jotain 17-18 gradea, mutta la ja tänään jysähti mollikkaa oikein urakalla ja mentiin pitkälle yli kahdenkymmenen. Eipä satanut koko retken aikana, sikäli aivan nappiin. Ruoka ja juoma olivat erinomaisia ja siihen yhdistettynä loistavia maisemia ja silmiä hiveleviä kokonaisuuksia. Mä tarttin ton irtioton ja olen tyytyväinen kaikenpuolin. Nyt pikkasen väsy puserossa, mutta muuteen ihan yeeeeeeeeeees!

Eli sikäli myöhästyneet kippikset ja kulaukset sullekin ;)

Savuna saavun kirjoitti:

juu, otin pe vapaaksi ja käväisin pidennetyllä viikonloppulomalla keskieuroopassa. Pikkasen oli to-pe viileempää, jotain 17-18 gradea, mutta la ja tänään jysähti mollikkaa oikein urakalla ja mentiin pitkälle yli kahdenkymmenen. Eipä satanut koko retken aikana, sikäli aivan nappiin. Ruoka ja juoma olivat erinomaisia ja siihen yhdistettynä loistavia maisemia ja silmiä hiveleviä kokonaisuuksia. Mä tarttin ton irtioton ja olen tyytyväinen kaikenpuolin. Nyt pikkasen väsy puserossa, mutta muuteen ihan yeeeeeeeeeees!

Eli sikäli myöhästyneet kippikset ja kulaukset sullekin ;)

Uhrautuvainen savu, päätit käydä hakemassa meillekin vähän mollikkaa :)) Kiitos! Pitäiskö jokaisen aurinkopalvojan maksaa sulle osan matkasta tästä hyvästä. Mä voin maksaa kurpitsoissa :)

Ja olen helpottunut. Tämä palsta on siitä erikoinen, että runojen kirjoittaminen on monelle varmaan terapiaa, mutta suoranaisesti on vaikeaa keskustella aiheista joskus. Suotavinta kai olisi keskustella runon teknisestä rakentamisesta. Kuitenkin, se kuva joka mulle pompahti mieleen sun runosta kun aloin sitä pähkäilemaan, oli mulle silkkaa terapiaa. Muistutti siitä matkasta minkä ite olen kulkenut, missä olen ollut, ja mihin olen tullut. Ja olin just sillä hetkellä tyytyväinen tähän tulemiseen. Samalla se kippis oli vähän ikään kuin kohotus kaikille niille palstalaisille, joiden olen aistinut kamppailevan samantapaisten asioiden kanssa. Joskus isokin askel kannattaa ottaa, se loppuu takapihan viinilasilliseen.

"Ei tarvi tietää mihin menee
tarvii vain tietää mistä tulee."

Niin että kiitos terapiasessiosta myös :))
Ja tervetuloa, Savu ja kesä!

Salander* kirjoitti:

Uhrautuvainen savu, päätit käydä hakemassa meillekin vähän mollikkaa :)) Kiitos! Pitäiskö jokaisen aurinkopalvojan maksaa sulle osan matkasta tästä hyvästä. Mä voin maksaa kurpitsoissa :)

Ja olen helpottunut. Tämä palsta on siitä erikoinen, että runojen kirjoittaminen on monelle varmaan terapiaa, mutta suoranaisesti on vaikeaa keskustella aiheista joskus. Suotavinta kai olisi keskustella runon teknisestä rakentamisesta. Kuitenkin, se kuva joka mulle pompahti mieleen sun runosta kun aloin sitä pähkäilemaan, oli mulle silkkaa terapiaa. Muistutti siitä matkasta minkä ite olen kulkenut, missä olen ollut, ja mihin olen tullut. Ja olin just sillä hetkellä tyytyväinen tähän tulemiseen. Samalla se kippis oli vähän ikään kuin kohotus kaikille niille palstalaisille, joiden olen aistinut kamppailevan samantapaisten asioiden kanssa. Joskus isokin askel kannattaa ottaa, se loppuu takapihan viinilasilliseen.

"Ei tarvi tietää mihin menee
tarvii vain tietää mistä tulee."

Niin että kiitos terapiasessiosta myös :))
Ja tervetuloa, Savu ja kesä!

Arg.

Mun pitäis joskus lukea mitä kirjoitan. Taas tuon pystyi tulkitsemaan väärin. Tarkoitin tietysti mun omaa avioliittoa/eroa joskus joka nyt jo tuntuu ikuisuudelta.

Nimim. "ronsu lasikaupassa" vai mikä lie animal mut my intensions are good

http://www.youtube.com/watch?v=mfwN0X8YnWo

Kiitos Liona, olen kovin otettu sanoistasi.

Aurinkoista sunnuntain jatkoa ja hymy tietty ;)