Siis ei poikaystävä vaan vanhemmat! Siis kun meille tuli noin ppuolvuotta sitten koira joka on super söpö ja kaikkee (näyttelykoira (Pitkäkarvainen kääpiömäyräkoira)) Nii nykyää mun vanhemmat ei enää huomioi mua vaan aina lenkinki jälkee aina "Justus vooooiiii mitäs Justukselle kuuluu????" Ja jos ne mulle jotain sanoo nii "Tekiköse kakan, pisun?" Ja siis mä tunnne itteni jätetyks ku ne ei enää mulle puhu melkee mitää vaa aina sille Justukselle! Siis en mä sille koiralle mitää syytöksii anna vaan etku mä oon yrittäny tosissaniki puhuu vanhemmille nii ne ei kuuntele ja sillee.... Ja ku mä yritän sit niille puhuu jotai nii ne keskeyttää ihan ku mua ei oliskaa ja se Justus on jo vanha ja kaikkee ja ne hemmottelee sitä! En mä mikää pilallehemmoteltu oo vaan tyydyn ihan vähäänki ja kaikkee mut tunnen itteni jotenki tyhjäks.... Ja se koiraki aina menee NIITTEN VIEREE vaikka mä annan sille fuudit ja käyn pihalla! Mitä mä teen ku ei noi enää musta yhtään?
Mut jätettiin :(((
KORVATTU KOIRALLA!
7306
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Siis unohin sanoo et oon aika kiltti lapsi = En haluu rikkoo lakii, en juo/polta, saan tosi hyviä numeroita (7-10) ja kaikkee! JA teen aika paljon töitä ja nii ees päi mut en voi vaan olla ku mua ei oliskaa sillä kyll se eka tuntu kivalta ku ne ei häirinny mut sitten tuntee ittensä tunkeiliaks omassa kodissaan!
Hanki elämä. Paskat vanhemmista, jossain vaiheessa ne kuitenki feidaa. Mut korvattii alkoholilla ja yhen yön suhteilla, että joku koira on pientä siihen verrattuna. Mites jos vaik ottaisit ja viettäisit kaiken vapaa-aikas ulkona kavereiden kaa etkä kuuntelis mitä sun porukat käskis sun tehä. Oisit vaa nii vitun villi ja vapaa. Kyl ne sit aika nopeesti huomaa taas sun olemassaolon, usko poiss~~ varsinki ku kyse on kuitenkivaa koirasta.
Voin varmaa sulle kertoo et kyll mä vietän sikana aikaa kamujen kaa (kaupunhin laidoilla yms) mut en mä siis mitään käytä tai mitää... Vanhemmat on tottunu et oon nii paljon poissa ja tuun yleensä antaa fuudit koiralle( meil on saman aikaa ruoka ku koiralki) ja ´sit lähen taas käppäilee... Eka ne alko epäillä sitä et käytän jotain ja venaan et vaikutus lakkaa ku tuun kotiin nii myöhää yms ja mut työnnettii verikokeisii ja muihi mut ei löytynny mittää :DDDDD Jos joku on korvattu kamalla ja yheillajutuilla nii kannattais se unohtaa : Löydät kyll toisen JOHON LUOTTAA
Jos vaikka keskustelisit vanhemipies kanssa ensin. Kerro miltä susta tuntuu, äläkä saa raivaria loppuun. Ei vanhemmat feidaa, vaikka semmonen tunne kaikille jossain vaiheessa tulee. Ei tarvi aina tehdä mitään dramaattista ja rajua, yleensä asioista puhuminen auttaa.
Vaikea sanoa tohon mitään, kun en itse ole paikalla näkemässä (yleensä näitä asioita liioitellaan). Kun olet yrittänyt puhua vanhemmillesi, onko koira ollut paikalla/onko sillä ollut mahdollisuus tulla paikalle? Kun koira on jonkin aikaa pois pelistä, niin saattaapa juttu luistaa.
Jos haluat tämän saman jutun tehdä hienovaraisemmin, ilman vakavaa puhetta (toimimisesta ei ole takuita), niin heivatkaa koira johonkin hoidettavaksi esim. lomamatkan ajaksi. Saattaisivat vanhemmat huomata kuinka hauskaa sinunkin seurassasi on. Toki lomallakin voi puhua, mutta se on melko stressaavaa (vähintään ehkä sinun mielestäsi).
Tosiaan annoin nämä neuvot epätiedossa, oletko värittänyt asiaa, mutta voit kokeilla. Ja jos tulee ongelmia, niin kinu ja ärsytä mahdollisimman kauan, niin kyllä yleensä menee läpi.
No voi hyväne aika!! Rupee olee ruokkimat sitä koiraa ja älä muuteskaa kiinnitä huomioo siihe koiraa. Oo silkee ettei sitää oo olemaskaa!!! Jos se ei auta alota mykkäkoulu.
Älä oo enää pikku pentu, kasva isoks!! Oo öitä kamuilla ja oo ilmottamatta siitä, älä käy syömässä kotona yms. Kylne sit alkaa huomata