Lapsiasiavaltuuttulle on tullut runsaasti yhteydenottoja.
Kansan uutiset verkkolehti 3.4.2012.
Lue uutinen, kommentit, kommentoi, vaikuta.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2768580/viranhaltijoita-vaikea-tavoittaa-lastensuojelun-ongelmissa
-------------
Kansan uutiset verkkolehti 3.4.2012.
Lue uutinen, kommentit, kommentoi, vaikuta.
http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/2768580/viranhaltijoita-vaikea-tavoittaa-lastensuojelun-ongelmissa
-------------
Vastaukset 8
Vanhimmat
KOPIO UUTISESTA. Aloituksessa voit kommentoida aihetta.
Viranhaltijoita vaikea tavoittaa lastensuojelun ongelmissa
KU
Lastensuojelun avo- ja sijaishuoltoa koskevista asioista otetaan eniten yhteyttä lapsivaltuutetun toimistoon. Myös lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia yhteydenottoja tulee runsaasti.
Lapsiasiavaltuutetun toimistoon saapuvien kansalaisyhteydenottojen määrä ja sisältö kertovat tarpeesta parantaa kuntien palveluohjausta ja viranomaisten tiedottamista oikeusturva-asioista.
Riittämätöntä puhelinpalvelua
Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula kehottaa kuntia järjestämään puhelinpalvelunsa vastaamaan tarvetta.
– On lasten ja perheiden oikeusturvan kannalta huolestuttavaa, että esimerkiksi lastensuojelun ja erotilanteiden asioissa kuntien viranhaltijoita on vaikea tavoittaa.
Lapsiasiavaltuutetulle tulevista yhteydenotoista neljännes koskee lastensuojelun avo- ja sijaishuoltoa koskevia kysymyksiä. Myös lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa asioissa kaivataan kovasti apua.
Yhä lisää yhteydenottoja
Lastensuojelua koskevien yhteydenottojen määrä on jatkuvasti kasvanut siitä lähtien, kun lapsiasiavaltuutetun toimisto aloitti toimintansa. Toimiston lakimiehen Jaana Tervon mukaan tämä kertoo ainakin siitä, ettei asiakkailla ole riittävästi tietoa omassa asiassaan tai yleisesti lastensuojelusta.
– Lisäksi resurssien puute monissa kunnissa on ilmeinen eikä aikaa ole riittävästi yhtä lasta tai perhettä kohden, Tervo toteaa.
Vastaukset viipyvät kuukausia
Viime vuonna lapsiasiavaltuutetun toimistoon tuli kansalaisilta 452 yhteydenottoa, kun niitä edellisvuonna saapui 406. Yhteydenottoihin vastataan niiden saapumisjärjestyksessä.
Vastauksia oli kuukausien viive. Oikeuskansleri onkin todennut ratkaisussaan kansalaisen kanteluun, ettei tilanne täytä hyvän hallinnon vaatimuksia.
– Toimiston tehtäviin ei kuulu yksittäisten lasten ja perheiden tilanteiden käsittely. Hallintolain mukaisen neuvonnan jatkuva kasvu on yllättänyt, eivätkä pienen toimiston voimavarat tähän riitä. Myös kuntien ja muiden viranomaisten tulisi tiedottaa palveluista ja oikeuksista paremmin, Maria Kaisa Aula huomauttaa.
------------
Laitoin Kansan uutisten verkkolehteen tämän vakavan vetoomuksen.
Älkää leimatko lapsia huolten vyöhykkeillä.
http://dialogi.stakes.fi/FI/dialogin arkisto/2008/8/sivu/20.htm
----------
Lapsen ja perheiden oikeusturva ei toteudu huostaanotoissa.
Varatuomari Leeni Ikonen.
Helsingin Sanomat 9.2.2008.
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Lapsen ja perheen oikeusturva ei toteudu huostaanotoissa/HS20080209SI1MP02enj
----------
KOPIO Hesarin uutisesta.
Lapsen ja perheiden oikeusturva ei toteudu Suomessa.
Kansalaisen oikeussuojasta huolehtiminen on hallinnon tärkeimpiä periaatteita. Kansalaisen oikeussuojaa hallinnossa toteuttavat maamme kahdeksan hallinto-oikeutta, ja ylintä tuomiovaltaa käyttää korkein hallinto-oikeus, KHO.
Vuonna 2006 KHO järjesti vain kaksi suullista käsittelyä (4006 ratkaistua asiaa), joista toisessa toimin 13-vuotiaan nuoren lakimiehenä. Asia koski hänen huostaanottoaan ja laitokseen sijoittamistaan.
Nuori ei ollut saanut neuvoja lakimiesavun saamiseen vaan teki itse sosiaalilautakunnan huostaanottopäätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen vaatien lukuisten asiavirheiden korjaamista. Hän ei osannut pyytää asiaan suullista käsittelyä, eikä hallinto-oikeus sellaista hänelle tarjonnut. Hallinto-oikeus vahvisti kirjallisessa menettelyssä huostaanoton perusteiksi sosiaalitoimen väitteet. Nuori valitti KHO:hon.
Kun sosiaalityöntekijä kirjoitti kirjelmässä saaneensa konsulttiapua eri hallinto-oikeuksien lakimiehiltä - toisin kuin päämieheni -, vetosin KHO:n suullisessa käsittelyssä perustuslain yhdenvertaisuussäännökseen. KHO ei kirjannut tätä vaatimusta, eikä siitä ollut päätöksessä mainintaa. Selvisi, että suullisen käsittelyn nauhoitukset olivat tuhoutuneet.
Tämän ainutkertaisen käsittelyn jälkeen KHO sosiaalitoimen vastustuksesta huolimatta kotiutti nuoren. Sosiaalitoimen avustajana toimi Pelastakaa Lapset ry:n lakimies.
Lapsen huostaanotto on puuttumista perusoikeuksiin ja äärimmäinen lapsen vapauteen kajoava toimi. Jokaisella kansalaisella on oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, niin lapsella kuin aikuisellakin. Yhtään lasta ei saa perusteetta erottaa perheestään.
Hallintolainkäyttö ei sovellu lapsen asian käsittelyyn eikä takaa lapsen eikä perheenjäsenten oikeusturvaa. Oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä viranomaisen on näytettävä menetelleensä oikein kajotessaan perus- ja ihmisoikeuksiin. Hallinto-oikeudessa todistustakka on käänteinen eli kansalaisen tulee "puhdistautua" viranomaisen väitteistä.
Tuomaritoiminnan ydin eli tosiseikkojen selvittäminen jää hallinto-oikeudessa tekemättä, kun päätökseen poimitaan lastensuojeluviranomaisen näkemystä tukevat seikat. Yksittäisen lapsen asia jää tutkimatta, ja menettely halvaantuu viranomaisen sekaviin asiakirjoihin ja prosessin hämäryyteen.
Päätökseen voidaan kirjata "hallinto-oikeudella ei ole syytä epäillä sosiaalityöntekijän lausuntojen luotettavuutta siitä huolimatta, että äiti kertoo asiasta toisin". Perheet ajetaan syvään epätoivoon, kun tuomioistuin luopuu puolueettoman tutkijan roolista.
Kun yhteiskuntaa puhuttavat sosiaalityöntekijöiden heikko koulutus ja mielivaltaiset työtavat, hallinto-oikeus pitää heitä asiantuntijoina.
Uusi lastensuojelulaki tuli voimaan vuoden alussa. Huostaanottoasioiden ensi asteen käsittely siirtyi sosiaalilautakunnilta hallinto-oikeuksiin. Lakiuudistus olisi vaatinut laajapohjaista oikeudenkäyntimenettelyn pohdintaa, mutta tähän tärkeimpään asiaan ei kajottu. Oikeusturva-asiain neuvottelukunta esitti huostaanottoasioiden siirtoa käräjäoikeuksiin, mutta esitys sivuutettiin.
Vuonna 2006 suurimmassa eli Helsingin hallinto-oikeudessa ratkaistiin 287 huostaanottoasiaa. Suullisia istuntoja oli vain 28. Kansalaisten perusoikeustasoisia asioita ratkaistiin siis pääasiassa kirjallisesti, ilman oikeudenmukaista suullista käsittelyä.
Maassamme asui vuonna 2006 kodin ulkopuolella 15628 lasta (huostaan otettuina 9532). Huostaanotot koskevat aivan tavallisten perheiden lapsia, ja suurin yksittäinen syy ovat nykyään kouluvaikeudet.
Varhaisen puuttumisen korostaminen on 2000-luvulla laukaissut lastensuojeluilmoitusten suman, joka on purettu huostaanotoilla. YK:n lapsen oikeuksien komitea on ollut huolissaan maamme tilanteesta ja kiinnittänyt huomiota perheen tukemisen tärkeyteen.
Hallinto-oikeuksilla olisi ollut mahdollisuus parantaa lastensuojelun tasoa ja huolehtia lasten oikeusturvasta, mutta sen sijaan ne ovat vuosien mittaan vahvistaneet miltei kaikki huostaanottopäätökset.
Hallintotuomioistuimet ovat ylintä astetta myöten hyväksyneet viranomaisten ihmisoikeusloukkaukset, joiden takia Suomi on saanut useita tuomioita lastensuojeluasioissa. Uusi lastensuojelulaki ei tuo tähän oikeusturvaongelmaan korjausta. Hallinto-oikeudet ja uusi laki horjuttavat maamme koko oikeuslaitoksen uskottavuutta.
Kirjoittaja on varatuomari ja toimii lastensuojeluasioihin erikoistuneena lakimiehenä
------------
Kaisa Hintikka Tampereen yliopisto.
Pro gradu tutkimus varhaisesta puuttumisesta.
Hyväksytty 1.3 20120.
Tiivistelmä:
Pro gradu -tutkielmani on laadullinen tutkimus varhaisen puuttumisen käytännöistä vallan näkökulmasta.
Tutkin sitä, kuinka varhaisessa puuttumisessa käytetty huolen käsite toimii diskurssissa rakentaen valtasuhdetta asiantuntijapuheessa.
Tutkielmassani nojaan ajatukseen tiedon ja vallan yhteydestä sekä yksilön objektivoitumisesta. Hahmottelen myös ajatusta huolesta yksilön itsesuhteen ja moraalipohdinnan välineenä.
Keskeisimpiä kirjallisuuslähteitä ovat Michel Foucault'n teokset Seksuaalisuuden historia, Tiedon arkeologia sekä Tarkkailla ja rangaista. Ajattelen valtaa monitahoisina ja epäyksilöllisinä diskursseissa järjestyvinä suhteina. Sovellan tutkielmassani myös Norman Faircloughin käsitystä diskurssijärjestyksestä sosiaalisena käytäntönä, joka ilmenee tiettyjen puheen tapojen, kielen muotojen, retoriikan, ja yhteisesti hyväksyttyjen käytäntöjen kirjona. Teoksessaan Critical Discourse Analysis, The Critical Study of Language Fairclough esittää, että jälkimodernissa yhteiskunnassa kieli ja diskurssit ovat tärkeitä toimijoita sosiaalisessa muutoksessa. (Fairclough 1995, 2-3; 1997, 76).
Tarkastelen subjektiivista huolta diskurssina, joka kiinteänä osana varhaista puuttumista tulee merkittävään asemaan työntekijän ja asiakkaan suhteessa. Aineistonani on katkelmia keskeisistä Varpu-hankkeen projektiteksteistä, joita ovat THL:n Huoli puheeksi -opas, sekä Opettaja-lehden liite Varpu, lapselle tukea ajoissa
. Tutkin diskurssianalyysin keinoin millaisia subjektipositioita teksteistä löytyy sekä mitkä tai ketkä ovat diskurssien kohteina. Suhtaudun tietämisen ehtoihin diskursseissa neuvoteltavina suhteina. Huoli näyttäytyy analyysissa tunteena, jonka avulla on mahdollista saada kiistatonta tietoa työntekijän työskentelysuhteesta. Analyysini merkittävimpänä tuloksena pidän sitä, että huolen diskursseissa ammattilaisen subjektiivinen huoli legitimoituu päteväksi työvälineeksi. Tämä tapahtuu rinnastamalla huoli ainutlaatuiseen kontaktitietoon lapsen tilanteesta sekä korostamalla ammattilaisuutta ja asiantuntijuutta. Huolidiskurssissa rakentuu varhaisen puuttumisen eetos, jonka vastaisesti yksilön on vaikea puhua.
Asiasanat: valta, lapsi, perhe, diskurssianalyysi, koulu, eetos
------------
Ohje kantelusta oikeuskanslerille, mikäli joku katsoo, ettp virkamies, tai julkista
tehtävää hoitava on menetellyt lainvastaisesti.
Lisätietoa, sekä kanteluojeet ja lomake löytyy tässä.
http://www.okv.fi/suomi/ok21f.htm
--------
Kantelulomake ja ohjeita valtioneuvoston oikeuskanslerille.
Kanteluohjeet ja kantelulomake tässä.
Tutuustu.
http://www.okv.fi/suomi/ok22f.htm
--------------
Vantaa poisti huostaanotto-oikeuden lastensuojelun kriisityöntekijöiltä.
Ministeriössä epäillään päätöksenteon laillisuutta.
Helsingin Sanomat Kimmo Oksanen 24.12.2007.
Kriisipäivystyksen sosiaalityöntekijä ei Vantaalla enää vuoden alusta voi tehdä päätöstä lapsen kiireellisestä huostaanotosta.
Sosiaalilautakunta on päättänyt, että kiireellisestä huostaanotosta, eli nykykielellä kiireellisestä sijoituksesta tai sen lakkaamisesta, päättää tammikuusta lähtien johtava sosiaalityöntekijä.
Käytännössä tämä voi pahimmillaan tarkoittaa sitä, että vaarassa oleva lapsi on jätettävä asuntoon, koska kriisityöntekijällä ei ole oikeutta tehdä huostaanottopäätöstä.
Vantaa etäännytti kirjallisen päätöksenteon organisaatiossa ylemmäs valmistautuessaan uuteen lastensuojelulakiin.
"Kiireellisten sijoituksien päätöksenteko muuttuu kaksiportaiseksi", Vantaan perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen toteaa.
Pesosen mukaan nykyisin edellytetään yhä parempaa perehtymistä lapsen perheen kokonaistilanteeseen ja esimerkiksi lähiverkostoon ennen huostaanottoa.
Kun päätöksenteko on yksissä käsissä, kokonaistilanne on paremmin hallussa.
"Vantaalla on päätetty, että tällä hetkellä toimimme näin. Mutta totta kai me seuraamme tarkasti, kuinka hyvin tämä alkaa toimia."
Kentällä toimivuutta jo epäillään. Samalla kun laki painottaa, että jokaisen sosiaalityöntekijän pitää pystyä puuttumaan entistä nopeammin lapsen tilanteeseen, puuttumisen väline otetaan pois.
Helsingissä päivystyksen sosiaalityöntekijä päättää kiireellisestä huostaanotosta virka-ajan ulkopuolella. "Hoidetaan muksu sinne minne hoidetaan. Mutta lähtökohta on, että päätös tehdään tässä ja nyt", johtava lakimies Tapio Räty Helsingin sosiaalivirastosta sanoo.
Jos päätös kiireellisestä huostaanotosta tehdään takautuvasti, voi myös vanhempien oikeusturva vaarantua.
"Kiireellinen sijoitus pitää myös pystyä purkamaan heti tai tietyn ajan kuluessa. Mistä päivästä huostaanoton katsotaan alkaneen, jos lapsi on otettu mukaan perjantaina ja päätös on tehty takautuvasti maanantaina?"
Ylitarkastaja Anne Hujala sosiaali- ja terveysministeriöstä pitää Vantaan ratkaisua erikoisena. "Tätä on tehty ylikunnallisissa tilanteissa. Mutta on ihmeellistä, että Vantaan kokoisessa kaupungissa jossa ylikunnallisuusongelmaa ei ole, päätöksenteko muutetaan kaksitasoiseksi", Hujala sanoo.
"Tilanteessa oleva sosiaalityöntekijä tekee päätöksen, jota aletaan toteuttaa. Toinen ihminen tekee päätöksen sitten uudestaan. Mikä sen toisen päätöksentekijän rooli silloin on? Kumileimasinko?" Hujala kysyy.
Hujalan mielestä päätös pitää tehdä ensin, ja vasta sen jälkeen sitä aletaan toimeenpanna.
Vantaan järjestelmä saattaa myös nostaa huostaanoton kynnystä: jos kriisityöntekijällä on pelko, ettei hänen huostaanottonsa saakaan myöhemmin johtavan sosiaalityöntekijän siunausta ja lainvoimaa, hän saattaa jättää vaarassa olevan lapsen kotiin.
"Kuka siitä päätöksestä ottaa todellisen vastuun? Päätöshän se on sekin, jos ei oteta huostaan", Hujala toteaa.
-------