Mitä sanoisin sinulle tänään,
kun linnut ovat
vaienneet
eikä oksien liike tuulessa riitä
synnyttämään hymyä
Jos varovasti
hapuillen
tarttuisin käteesi
Silläkin uhalla
että työnnät minut pois
Ottaisin riskin
Lehtien vihreys kerroisi taas elämästä,
kevät olisi
enemmän kuin kulunut
kliseinen sana, ja vaikka vielä
emme uskalla toivoa kivun menneen
Meillä olisi rohkeutta kohdata se
Ja se olisi alku, rakkaani
Jos vain uskaltaisin
kuulla ne vaienneet linnut,
juuri ne vaienneet, vapisevat linnut
[Runon alkulause faktinen, syntyi näppäimistöllä 12:40 ajatellessani millaisen runon "sinulle" (lukijalle) nyt kirjoittaisin. Alkulauseen pohjalta tunnelmointina 12:40 - 42, rivitystä säädetty ja kaksi viimeistä riviä lisätty 12:43 - 50. Runon "sinä" muuttui alkulauseesta, muodostui fiktiiviseksi henkilöksi - jossa (kuin myös runon "minässä", puhujahenkilössä) voimme tunnistaa jotakin itsestämme. Uskallusta vaativat tilanteet ja uskalluksen muodot vaihtelevat mutta eiköhän se ole niin, että jokainen, joka esim. parisuhteessa on selvinnyt kriisien läpi, ymmärtää selvinneensä vain siksi että suostui kohtamaan ne vapisevat, vaienneetkin linnut, omassa ja toisen sisimmässä.]
kun linnut ovat
vaienneet
eikä oksien liike tuulessa riitä
synnyttämään hymyä
Jos varovasti
hapuillen
tarttuisin käteesi
Silläkin uhalla
että työnnät minut pois
Ottaisin riskin
Lehtien vihreys kerroisi taas elämästä,
kevät olisi
enemmän kuin kulunut
kliseinen sana, ja vaikka vielä
emme uskalla toivoa kivun menneen
Meillä olisi rohkeutta kohdata se
Ja se olisi alku, rakkaani
Jos vain uskaltaisin
kuulla ne vaienneet linnut,
juuri ne vaienneet, vapisevat linnut
[Runon alkulause faktinen, syntyi näppäimistöllä 12:40 ajatellessani millaisen runon "sinulle" (lukijalle) nyt kirjoittaisin. Alkulauseen pohjalta tunnelmointina 12:40 - 42, rivitystä säädetty ja kaksi viimeistä riviä lisätty 12:43 - 50. Runon "sinä" muuttui alkulauseesta, muodostui fiktiiviseksi henkilöksi - jossa (kuin myös runon "minässä", puhujahenkilössä) voimme tunnistaa jotakin itsestämme. Uskallusta vaativat tilanteet ja uskalluksen muodot vaihtelevat mutta eiköhän se ole niin, että jokainen, joka esim. parisuhteessa on selvinnyt kriisien läpi, ymmärtää selvinneensä vain siksi että suostui kohtamaan ne vapisevat, vaienneetkin linnut, omassa ja toisen sisimmässä.]
Vastaukset 1
Vanhimmat
Minä sanoisin sinulle
..linnut laulavat..puitten oksat viertävät
kevään kauneutta..
tartu käteeni..
minä uskallan sen tehdä...
koskaan en ketään työnnä
pois..
kipu istuu lujassa..vaan aina
Enkelit auttaa..
kuuntele ystäväin..
Sinulle..
Aurinkoa valona sateen keskelle..