olen seurustellut melkein kaksi vuotta poikaystäväni kanssa. tapasin noin vuosi sitten naisen joka on opettajani, (n. 20v. itse olen 17v.) vuoden aikana en ajatellut mitään hänestä. tämän jälkeen luokkalaiseni alkoivat arvailemaan että hän on lesbo tai bi, koska hän on poikamainen. sitten ihastuin häneen, tai en oikeastaan tiedä ihastuinko. itkin koko sen päivän kun jouduin lähtemään siitä koulusta. siitä päivästä asti hän on pyörinyt mielessäni. kaikki hänessä iskeytyi mieleeni. Suloiset kasvot ja persoonallisuus. en vain saa häntä pois mielestäni vaikka haluaisinkin... haluaisin pitää häneen yhteyttä (ihan kaverimielessä), mutta en uskalla. kuvittelen että se olisi hänestä naurettavaa, koska hän on kuitekin opettajani. etsin hänen puhelinnumeronsa, sähköpostinsa ja lisäsin hänet facebookissa kaveriksi. en oikein osaa itsekkään lukea tunteitani. ja tunteeni poikaystävääni ovat jotenkin... uupuneet? olen ihan sekaisin itsekkin enkä tiedä mitä tehdä.
mitä minä teen? ja olenko mahdollisesti bi?
uupunut.
4402
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
en edes tiedä onko hän lesbo/bi, mutta en tule koskaan saamaan häntä, vaikka joskus haluaisinkin. :(
Aina ei saa mitä haluaa ja suurin osa juoruista ei yleensä ole totta!
Jos etenette pidemmälle naisen kanssa jätä ukkosi, ketään ei ruveta pettämään vaan sen takia kun toinen on tullut tylsäski. Sinkkuna saa seikkailla.
Olet sitä, millaiseksi itsesi koet. Jos koet olevasi bi-seksuaali, niin sitten olet bi. Tervetuloa vain joukkoon!! :)
Itsekin muistan juurikin 17-vuotiaana miettineeni "Olenko bi, koska olen ihastunut ystävääni, mutta en kuitenkaan ajattele häntä seksuaalisesti. Voiko sitä kutsua sitten edes ihastumiseksi? Ja kuitenkin, muutama yö samassa sängyssä (reissulla ainoa nukkumavaihtoehto oli parisänky) sai sydämen sykkimään riemusta!"
Meni siinä jokunen vuosi mielen myllertäessä "olenko vai enkö ole?" Ja sitten päädyin "Olen." Oma bi-seksuaalisuuteni on aaltoilevaa. Joskus kiinnostun vain miehistä ja joskus vain naisista.
Eli ei bisseys ole jäykkää "50% naisista ja 50% miehistä" ja sitten pitää olla vielä se polyamorisen kaksipaikkainen sydän, johon mahtuu yksi mies ja yksi nainen. Se on hyvin kaukana todellisuudesta!!! (Mutta todellisuus voi olla sitäkin.)
Ja tottakai entisestä menee maku, kun hormonit hyrräilee toisen perään!!
Mä oon kans ihastunu moniin naisiin, just vähän ittee vanhempii. Mulla siihen liitty varsinkin teini-ikäsenä sellaista ihailua, et oisin halunnu olla jossain asiassa samanlainen, yhtä taiteellinen, hauska, itsevarma tms... Mut miks ei entiseen opettajaan vois pitää yhteyttä ja ystävystyä? Varsinkin kun ikäero on noin pieni, en usko että se sun entinen opettajakaan pitäis sitä mitenkään outona juttuna.