Kaiho

Nykynuoret viettävät paljon aikaa nyt tietokoneilla, kännyköitä kehitetään yhä monipuolisimmiksi ja saasteet valtaavat vedet ja maat. Kylätit hiljenevät..romantiikka on pois :(( Punatulkutkin kadonneet ties minne :(

Kaiholla sitä aikaa mieki muistelen, mutta kaikki muuttuu..
pyörät pyörivät :) Silti paha olo kasvaa. Onneksi saamme yhä nauttia kuitenkin auringosta :) Se ei muutu miksikään.


p.s Kiitos runostasi pihlaja**!! Sain sen myötä palata aikaan ihanaan :))

Kävin pohjoispohjanmaalla.. synnyinpaikallani
..oli kesäpäivä kaunis..jouduin yhdeksi päivää
`talonmieheksi´.. silloin etsin ja koitin saada
yhteyttä lapsuuteeni..mikään ei ollut enään tuttua..
ei kotipihakaan..kaksi vanhaa huivipäistä mummoa
tuli vastaan kun hiekkatiellä kävelin..toinen tunsi hetkessä..
..olin äitini näköinen..nolotti kun en muistanut kun hetken päästä..
oli vielä ´tuttujakin´..

Kylläpä toit muistelot eloon..siitä kiitän sinua pih..

Kiitos vastauksistanne.
Aika kultaa/kuultaa muistot, sanotaan.Kenties niin?
Kuitenkin lapsuuus/nuoruusajan kuvat on piirtyneet niin syvään tunnemuistiin, että ne puhkeavat aika ajoin kaihoisiin muistoihin....kuten runon nimikin kertoo.
Hyvää alkavaa kesää.