Mitä järkeä on ylläpitää käsitettä meänkieli?
Monet suomen kielen murteet poikkeavat kirjakielestä enemmän kuin tuo meän"kieli".
Olisi eduksi, että ihmiset siellä oppisivat suomen kirjakielen sekä ylläpitäisivät ja kehittäisivät sen luku- ja kirjoitustaitoa.
Mitä meänkielellä yleensä on syytä kirjoitella?
Eikö sen opetusta ole muuten kouluissakin, minkä seurauksena sitä joutuvat oppimaan pohjoisessa umpiruotsalaisetkin? - Oppisivat mieluummin nykysuomen kirjakieltä.
miksei nykysuomi
william
6
771
Vastaukset
- järkeä
ylläpitää yleensäkään mitään historiallista ja paikkakuntakohtaisesti merkittävää? Sileeksi vain kaikki muistomerkit ja paikallishistoriasta kertovat opukset, eletään kaikki tätä päivää ja unohdetaan mistä on tultu ja kenen kautta. Eikä tuo meänkieli ole käsittääkseni pakollinen pohjoisruotsin kouluissa, kyllä sen saa valinnaisena ottaa. Tulisipa sama käytäntö tänne rajan toiselle puolelleki ja myönnetäs vaan, että meänkieli on yks kaikista kielistämme. Mikä murre mielestäsi poikkeaa enemmän suomesta kuin meänkieli? Tähän mennessä kuultuja murteita olen kyllä hyvin ymmärtänyt(tottahan on aina murresanoja joita ei välttämättä heti ymmärrä), mutta meänkielisiä ilmauksia olen joutunut tarkentamaan (ja olen kuitenkin ikäni asunut Tornionjokilaaksossa ja meänkieltä lukenut jonkin verran).
- janne
Jaa-a en tiä sitä, että miks sitä ei sais pohjois-ruottalaiset opetella sitä ommaa "kieltä", joka niiltä aikoihnaan viethiin.
Muutenki aika hauska termi tuo "umpiruottalaiset" ko lapin ruottalaisista puhuthaan.. Kyllähän niilä sukujuuret on syvälä Suomessa. Ei voinu saari tietää missä suomalaiset assuu ko rajjaa veti..
Ei ne varhmaan suomenkieltä sillä opettele, että pärjäisivät kauppareissuila Torniossa, vaan taitaapi tuo meänkieli olla melko iso osa ommaa itentiteettiä..
- Flaami ja hollanti
Kansalliset identiteetit on keinotekoisia juttuja ja siitähän tässäkin on kyse. Itä-Saksassa puhuttiin itäsaksaa ja Länsi-Saksassa länsisaksaa.
Belgiassa puhutaan flaamia ja Alankomaissa hollantia. Hollannin murteet taitavat poiketa flaamista enemmän kuin flaami hollannista.
Meän murteen huono puoli on tosiaankin se, ettei se kelpaa kirjakielenä minnekään.
Syntyperäiset eri murteiden puhujat ymmärtävät toisiaan, mutta eri kielten puhujat eivät.- william
Ei se meänkeili kelpaa kirjakieleksi, yhtä vähän kuin kelpaa savon tai poron murre.
Voisivathan kaikki Suomen maakunnat väittää, että niiden murre on kieli.
On suoraa hölmöyttä opetta ruotsissa meänkieltä, kun sillä ei ole virkaa. Parempi olisi opettaa tosiaankin nykysuomea.
Siinä saa "identiteetistä" maksaa.
Paljon suuremmalla syyllä ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset voisivat sanoa, ettei heidän kielensä olekaan ruotsi, vaan jokin våårtsprååk. - miäkiälinen
william kirjoitti:
Ei se meänkeili kelpaa kirjakieleksi, yhtä vähän kuin kelpaa savon tai poron murre.
Voisivathan kaikki Suomen maakunnat väittää, että niiden murre on kieli.
On suoraa hölmöyttä opetta ruotsissa meänkieltä, kun sillä ei ole virkaa. Parempi olisi opettaa tosiaankin nykysuomea.
Siinä saa "identiteetistä" maksaa.
Paljon suuremmalla syyllä ruotsia äidinkielenään puhuvat suomalaiset voisivat sanoa, ettei heidän kielensä olekaan ruotsi, vaan jokin våårtsprååk.Meänkieli käsitteenä palvelee erinomaisesti Ruotsin ahdasmielisen kielipolitiikan etuja. Meänkieli on "hauska paikallisperinne".
Jos meänkieliset tunnustettaisiin suomenkielisiksi (mitä he ovat), pitäisi Ruotsin siis hyväksyä se tosiasia, että Ruotsissa on aina ollut suomenkielinen vähemmistö. Silloin syntyisi taas kiusaus verrata ruosin kielen asemaa Suomessa ja suomen kielen asemaa Ruotsissa... - Janne
miäkiälinen kirjoitti:
Meänkieli käsitteenä palvelee erinomaisesti Ruotsin ahdasmielisen kielipolitiikan etuja. Meänkieli on "hauska paikallisperinne".
Jos meänkieliset tunnustettaisiin suomenkielisiksi (mitä he ovat), pitäisi Ruotsin siis hyväksyä se tosiasia, että Ruotsissa on aina ollut suomenkielinen vähemmistö. Silloin syntyisi taas kiusaus verrata ruosin kielen asemaa Suomessa ja suomen kielen asemaa Ruotsissa..... se varmasti onki niinkö "miäkiälinen" sanoi, että jos net kattottais suomenkielisiksi niin maassa on ollu aina suomenkielinen vähemmistö jolle kuuluis oikeuksia.
Eikös se nimeenomhaan siksi ruottin kuningas pakko ruottintanu "meänmaan" ko pelkäs, että Venäjä kattois sen osaksi Suomea? (jota se eittämättä on ollukki). Mutta annama met "ruottalaisten" opiskella meänkieltä, jos net halvaa. Suomi tuskin pelkästhään kiinnostaa.
Ja meänkiehleenhän on alettu kehitellä kirjakielen sääntöjä vasta Pänktin toimesta.
Mutta minusta on kuitenki turha hirveästi vertailla meänkieltä esimerkiksi nyt savon murtheesseen ko kuitenki on hieman erilaiset taustat.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1781731
- 108987
- 94864
Koillis motor
Kyllä on mennyt palvelu alas ku lehmänhäntä, sovitut asiat ja luvatut soitot pitää hoitaa eikä tehä oharia, täysin tumpa19673- 51655
ABC: n kahvilan uusi nimi matkimalla
Kahvia ja virvokkeita myytiin aikoinaan ÄKKI-VANNIN KAHVILASSA Haapavedellä ja paikalliset sanoivat sitä haussia "Tuhann41567Kylillä ei ole näkynyt? Missä luuraat nainen?
Olisit soittanut mulle nainen. Oltais voitu nähdä vaikka laavulla. Miksi pelkäät minua? Eihän siinä ole mitään järkeä. m164513Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..45508Rydman sivuutti mutupohjalta asiantuntija-arviot tutkimusrahoitusta myönnettäessä
Onko Rydman sopiva tai kykenevä toimimaan ministerinä? Ei ole. Ministerit ovat joutuneet puhuteltaviksi vähemmästäkin;191453Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä24445