kun siskoni sai lahjaperinnöksi isäni ja äitivainajani omistaman rantatontin yksin itselleen, me kaksi muuta siskosta nuollaan sormiamme.... kyse on eriarvoisuudesta, epäoikeuden mukaisuudesta.... sitten siskoni ilmoitti , ettei tonttia voi myydä 6 vuoteen , muuten häneltä menee sikapaljon veroja siitä. Minun lakiosuus tontista on jotain 8000-9000e.. onneksi edes jotain .. ;)
voinko pyytää omaa osuuttani pois milloin haluan... en todellakaan aio odottaa 6 vuotta.....
Miten tässä pitäisi menetellä????
voinko pyytää omaa osuuttani pois milloin haluan... en todellakaan aio odottaa 6 vuotta.....
Miten tässä pitäisi menetellä????
Vastaukset 26
Vanhimmat
Ei ole olemassa "lahjaperintöä". On olemassa lahjoja, perintöjä ja ennakkoperintöjä. Kerro vähän tarkemmin mistä kyse, niin kysymykseen voi vastata. Onko esim. isäsi ja äitisi eläessään antaneet ennakkoperinnöksi ko. rantatontin, ja nyt äiti on kuollut, vai mitä tapahtui?
Joo kyllä, äitimme kuoli 2010 ja isä antoi siskolle ennakkoperintönä rantatontin. Näin se meni, en oo kyllä nähnyt mitään papereita tai muitakaan omistuskirjoja, koska kaikki tehtiin salassa..... Sitten siskoni lupasi minulle, et laitetaan se puoliksi ja myydään . Se lupaus oli tammikuussa ja kun nyt kysyin asiaa , sain tuon vastauksen , ettei voi myydä 6 vuoteen. Siksi annoin nimmarin et kärsin, loukattu on parempi sana tälle tunteelle. Voinko siis vaatia omaa lakiosuuttani siitä rantatontista jo nyt????? Sitä tällä kysymyksellä haen???
No ei tuostakaan asiaan varmuutta saa. Äitisi jälkeen olet siskosi kanssa oikeutettu perintöön eikä isäll ole sen jakamiseen mitään oikeuksia. Antoiko isäsi omistaan äidinperinnön lisäksi?
Viestisi on edelleen tosi sekava.
Lakiosaa voi hakea vain siinä tapauksessa jos äiti oli tehnyt testamentin.
Kun äitisi kuoli 2010, hänen jälkeensä pidettiin perunkirjoitus. Oliko rantatontti mainittu siinä perunkirjassa ? Kenelle rantatontti meni perinnönjaoussa ? Jäikö se isälle ? Onko isä antanut sen nyt ennakkoperintönä siskollesi ? Saitko perintöä äidin kuoleman jälkeen ?
Mihin asiakirjaan tarkalleen ottaen olet laittanut nimmarin ?
Äidilläni ei olllut testamenttia ja perinnönjaossa rantatontti jäi isälle, perunkirjassa oli mainittu rantatontti joka jäi silloin isälleni, isä puolestaan luovutti koko tontin siskolleni ennakkoperintönä. Sain perintöä vähän rahallisesti muuta en. Joko tämä selvensi tilannetta????
"Äidilläni ei olllut testamenttia ja perinnönjaossa rantatontti jäi isälle,"
Saiko isäsi tasinkona tuon rantatontin, muutenhan hän ei voi sitä äidiltäsi saada koska äidilläsi oli rintaperillisiä?
Mainitsit alussa että: "siskoni sai lahjaperinnöksi isäni ja äitivainajani omistaman rantatontin yksin itselleen"
Tuosta saa sen käsityksen että isäsi vain hallitsi rantatonttia jonka omistus oli puoliksi äitinne kuolinpesän ja isänne.
Jos näin oli niin isänne ei ole voinut lahjoittaa rantatonttia.
Käväseppä ihan piruuttaan maanmittaustoimistossa tarkistamassa kenellä on lainhuudot tuohon rantatonttiin, silloin selviää että onko sitä oikeasti lahjoitettu.
Paperille voi satuilla mitä vain mutta rantatontin lahjoituksessa tulee olla kaupanvahvistaja joka tarkistaa onko lahjoittajalla oikeutta lahjoittaa kyseistä maa-aluetta.
Jos maa-aluetta ei ole vahvistettu eikä lainhuudatettu niin eipä se lahja ole minkään arvoinen.
Joo, arvailla pittää tietojen hataruuden takkii. nappasun titosi: "Joo kyllä, äitimme kuoli 2010 ja isä antoi siskolle ennakkoperintönä rantatontin. "
Tästä päätellen isä antoi tontin äidin kuoltua ilman sisarusten (perikunta) suostumusta, eli isä omisti tontin yksin (ellei nimmari väärään paperiin?) ja rikkaamman lesken 8isän) ei tarvitse luovuttaa omistaan rasinkoa puolisonsa perillisille. Tämä mahdollisuus selviää puolisoiden omistuksista perukirjasta.
Se nyt vaan on niin, että oikeustoimikelpoinen isänne saa omaansa lahjoitella eläessään miten tahtoo. lahja rontaperilliselle on oletuksena ennakkoperintöä, mutta tämän voi määrätä täysin pitävästi lahjakirjassa kumoon. että "ei ennakkoperintöä". Tällöin jää jäljelle vain vetoaminen suosiolahjaan isän kuoltua, mutta vaatimuksen menestyminen on lakimiesten taistelun varassa.
Siskon höpinät puolisi panosta ja etenkin tuo 6 vuoden odottelu on outoa.
Kun äiti kuoli 2010 ja isä lahjoitti aikaisintaan 2010, niin en ymmärrä 2 6 vuoden logiikkaa, eli joku mättää mulla tai sulla. Kymmenen vuotta on rajana hankintaolettaman 20 tai 40 prosentille myyntivoiton yhteydessä. Isän eläessä voitte oikeastaan vain kerätä muistiinpanoja ja toivoa ettei suosiolahjaan vetoaminen vaikeudu kymmenen vuoden umpeuduttua, ellette rohkene keskustella isän kanssa.
Ennakkoperintönä pesän varoihin laskennallisesti ja siis jakoon vaikuttava lahja ei vanhene. Jos lahjakirjassa on määräys, "ei ennakkoperintöä" , niin vetoaminen suosiolahjaan antohetkestä noin 10 vuoden jälkeen on epävarmaa.
Kyl se niin ehkä on, että mene asiapapereiden kanssa lakimiehen juttusille.
rakastellessaan, ei ihminen.
Noilla lähtötiedoilla et saa edes osapuilleen oikeaa infoa.
Äitisi kuoltua isäsi omistaa puolet tontista ja te sisarparvi kukin kolmanneksen toisesta puolikkaasta. Onkohan vanhempiesi tahdosta tontista tehty lahjaluonteinen kauppa sisaresi kanssa? Tällöin tontille on haettu alin mahdollinen käypänen markkinahinta mitä "saadaan alentaa" 25% rintaperilliselle myytäessä. Hinnalle on haettu ilmeisesti veroviranomaisen leima ja kaupan ehdoissa on sitten asetettu tuo kuuden vuoden panna. Tuo "sikapaljon veroja" kielisi siitä, että se sinun osuutesi on myyty samaan hengenvetoon. Mikäli kauppa on tehty ennen äitisi poismenoa, ei teillä kahdella ole edes lakisääteistä osaa tonttiin, periähän voit vain edesmenneen omaisuudesta. Jos kaupat on tehty vasta äidin kuoltua, sinulla on kaiketi lakisääteiseen osaan, jolloin sinun ei kuutta vuotta tarvitse kärvistellä. Tuo sisaresi ilmoitus on vain hänen intressiensä mukainen.
Lasten ei tarvitse olla perinnön suhteen tasa-arvoisia, vain lakisääteinen osa turvataan.
Kannattaa ottaa selkoa mitä ja koska on myyty. Lakipellet kyllä osaavat hommansa sen verran tyylikkäästi, että teillä ei ole kenelläkään mitään perittävää kun nuo nikkarit haistelevat riitaisan perikunnan.
>>Tällöin tontille on haettu alin mahdollinen käypänen markkinahinta mitä "saadaan alentaa" 25% rintaperilliselle myytäessä.
Tilenteesi aikaepäselvä tuon sepustuksen pohjalta, mutta jos olet johonkin oikeutettu ja sitä nyt vaadit, niin ei nuo siskosi raha/veroasiat siihen vaikuta. Maksakoon lakiosasi vaikkapa pankkilainalle jos ei verojen takia tonttiaan viitsi myydä.
Sekaanpa minäkin vähän. Ensiksi, jos kuolleella ja eloonjääneellä on ollut keskinäinen testamentti jossa testamentataan koko omaisuus täydellä hallinta- ja omistusoikeudella on ainoa mahdollisuus vaatia lakiosaansa.
Toiseksi, jos on ollut kyse vain hallintatestamentista. Tällöin ei isälläsi ole mitään oikeutta antaa kenellekkään ennakkoperintöä, kuin ainoastaan siinä tapauksessa jos hän on tuon rantatontin saanut ns. avioliiton purkautumisen (avioliitto purkautuu joko puolison kuollessa tai avioerossa) johdosta osituksessa, koska omaisuuden ositus tehdään aina ennen perinnönjakoa ja tällöin omaisuus menee tasan fifti-fifti, mutta vain se omaisuus mikä on hankittu avioliitonaikana tai saatu perinnöksi. Ennen avioliittoa saatu tai hankittu omaisuus on aina ensiksi kuolleen omaisuutta, perinnöksi eloon jäänyt puoliso ei saa koskaan muuta kuin testamentilla.
Kolmanneksi, jos aviopuolisoilla on ollut avioehto ja tuo kyseinen rantatontti on ollut jo ennen avioliittoa isäsi omaisuutta hän saa tehdä sillä mitä haluaa koska se on hänen omaisuuttaa ja tällaista avioehdon alaista omaisuutta ei koskaan ositeta eikä jaeta.
Neljänneksi, jos taas on kyse siitä, että teillä on ollut ns. jakamaton kuolinpesä ja testamentteja ei minkäänlaista ole ollut, on tuo ns. ennakkoperintö laiton siinä tapauksessa ,jos tuo ennakkoperintö on annettu äitisi kuoleman jälkeen. Kyseessä on tällöin pesänkavallus.
Viidenneksi, mitään arvonalenemia/alentamisia ei sallita missään verotuksessa, vaan verotus tapahtuu perukirjanarvon mukaan, myöskin varainsiirtovero. Jos omaisuus on saatu testamentin perusteella ja eloon jääneen omaisuuden arvo alenee huomattavasti hänen toimiensa johdosta, on hän velvollinen korvaamaan arvonaleneman.
Kuudenneksi
Jos tuo ns. ennakkoperintö on tehty ennen ositusta ja jakoa ja äitisi elossa ollessa eli tietoisest,i olet jo saanut osasi, mutta tekstiisi viitaten on tuo ennakkoperintötapahtuma tapahtunut äitisi kuoleman jälkeen ja osituksen ja jaon olette tehneet keskenänne ja olet saanut lakiosuutesi siskosi kanssa saman summan jonka mainitsit. Kirjoitusestasi olen päätellyt että teitä on kolme siskosta, joista yksi sai tuon rantatontin ennakkoperintönä, niin aika huonolta näyttää ettet saa muuta kuin tuon sinun lakiosuutesi.
Seitssemänneksi, voit vaatia lakiosuuttasi jos omaisuutta ei ole ositettu ja tehty jakoa, jos taas ositus ja jako on tehty voit moittia jakoa jonka määraika on pesänjakajan tekemästä jaosta 6kk
10 §
Osakkaan, joka tahtoo moittia pesänjakajan toimittamaa jakoa, on nostettava kanne muita osakkaita vastaan kuuden kuukauden kuluessa jaon toimittamisesta.
Sama on laki, milloin osakkaat ovat toimittaneet perinnönjaon ja osakas tahtoo moittia jakoa sillä perusteella, ettei sitä ole tehty säädetyssä muodossa.
Velkojalla, jonka saatavasta osakkaan pesäosuus on ulosmitattu, on oikeus moittia jakoa. Moitekannetta tutkivan tuomioistuimen tulee kuulla asianomaista ulosottomiestä, jollei se ole tarpeetonta. (8.6.2006/471)
3 §
Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.
Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.
Jollei lahjanlupauksena annettu sitoumus eloonjääneen puolison kuollessa ollut täytetty, älköön sitä saatettako voimaan sikäli kuin se loukkaisi ensiksi kuolleen perillisten oikeutta.
6 LUKU
Ennakkoperinnöstä
1 §
Mitä perittävä eläessään on antanut rintaperilliselle, on ennakkona vähennettävä tämän perinnöstä, ellei muuta ole määrätty tai olosuhteisiin katsoen otaksuttava tarkoitetun. Jos ennakon saajana on muu perillinen, on vähentäminen tehtävä vain, jos omaisuutta annettaessa on niin määrätty tai olosuhteiden perusteella on katsottava niin tarkoitetun.
Jos puolisoiden yhteiselle rintaperilliselle on annettu ennakkoperintöä jommankumman puolison avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta, on sen arvo vähennettävä ensiksi kuolleelta puolisolta jääneestä perinnöstä. Mikäli ennakon koko arvoa ei voida tästä vähentää, on loppuosa vähennettävä toiselta puolisolta jääneestä perinnöstä.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#e-22
Ei ihan näin. Muutamia korjauksia:
Puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus KAIKKEEN toistensa omaisuuteen. Merkitystä ei ole sillä, millon ja miten omaisuus on saatu tai hankittu.
Avio-oikeus voidaan poistaa avioehtosopimuksella (puolisot itse) tai testamenttiin, lahjakirjaan taikka henkivakuutuksen edunsaajamääräykseen otetulla ehdolla.
Isällä on oikeus antaa lahjoja omasta omaisuudestaan, myös puolisoltaan perintönä saamastaan omaisuudesta jos puolison tekemässä testamentissa ei ole toissijaismääräystä.
Perukirja-arvolla ei ole sinänsä mitään merkitystä. Sen sijaan perintöverotusarvolla saattaa olla. Verottajahan voi nostaa perukirja-arvon vastaamaan omaisuuden käypää arvoa. Perintöverotusarvo on hankintameno omaisuuden saajalle ja pohja luovutusvoittoveron laskemiseen. Tästäkin on poikkeuksia tilanteissa, joissa ositus on toimittamatta tai jos leski on saanut omaisuuden tasinkona.
Varainsiirtovero maksetaan kauppahinnan mukaan ja sen maksaa omaisuuden ostaja.
kannattaisko sinun ihan alkaa lukemaan lakia? Oikeusistuimissa olisi ainakin hauskempaa.
Korjaile sitten toisten kirjoituksia kun tiedät jotain,SOPIIKO??
Puolisoilla ei lähtökohtaisesti ole oikeutta toistensa omaisuuteen (esimerkkinä voit käydä lukemassa oikeuksien päätöksiä tilanteista missä toinen puoliso on myynyt arvokasta irtaimistoa tai kiinteää omaisuutta ilman toisen puolison suostumusta, vaan omaisuuteen oikeus tulee vasta avioliiton purkauduttua ja etenkään ei ole minkään valtakunnan oikeutta puolison omaisuuteen joka on joko saatu tai hankittu ENNEN avioliittoa.
Noista asioista on selkeät lakipykälät, pk että avl.
Aviooikeuden voi poistaa ainoastaan avioehdolla, ei millään muulla, ei edes testamentilla tai lahjakirjalla. Niissä annetut ehdot (eli vaikkapa ettei lahjaa katsota ennakkoperinnöksi tai jos sama maininta on lahjakirjassa tai mainintaa ettei lahjaa katsota enään lahjan antajan omaisuudeksi, pätevät ainoastaan avioeron astuttua voimaan tai puolison kuollessa jolloin avioliitto purkautuu luonnollisesti.
Puoliso ei koskaan peri mitään, eli ei saa perintöä( kuin ainoastaan testamentilla), vaan avioliiton purkauduttua joko avio/avoeron tai kuolemisen kautta jolloin tapahtuu omaisuuden jako eli ositus tai erottelu.
Jos kuollut puoliso on tehnyt testamentin joka, joko koskee koko omaisuutta tai osaa omaisuutta TÄYDELLÄ HALLINTA- JA OMISTUSOIKEUDELLA, niin tällöin leskeksi jäänyt voi siitä omaisuudesta lahjoittaa mitä haluaa, huomioitavaa on kuitenki ns. lakiosuus ja/tai jos lahjoittamisilla on aiheutettu enemmässä määrin kuin vähäiseksi katsottu omaisuuden arvon alentuminen, voidaan lahjoitettu omaisuus määrätä lahjansaaja palauttamaan lahjanarvo tai leski korvaamaan tuon rahallisen määrän (en nyt muista äkkiä ihan tarkkaan, mutta leski ei voi testamentilla saamastaan omaisuudesta tehdä testamenttia, ei nyt jaksa alkaa kaivamaan esille pk olevaa määritelmää. Jotenkin noin on)
perukirja-arvolla juurikin on merkitystä koska perukirja-arvon pohjalta tehdään tuo perintöverotus.
Verottaja tietenkin itse katsoo tietojensa perusteella onko perukirja-arvo omaisuudelle liian pieni ja korottaa sitä, laskemaan eli alentamaan se ei sitä omatoimisesti tee, jos arvo onkin liiallinen, vaan asia hoituu verovalituksen kautta.
Tota tota, kun ei ole mitään luovutusvoittoveroa vaan luovutusvoitoista on maksettava 28 prosentin pääomatulovero ja voitollisesta myynnistä menee vero silloin, kun kahden vuoden aikaraja ei täyty.
Lisäksi et käsitä tasinkoa tai edes hankintamenoa koska sitä ei lasketa perintöverotuksesta tai edes perintöverotusarvosta vaan kyseessä on HANKINTAMENO OLETTAMA.
Myyntivoitto eli luovutusvoitto voidaan laskea vähentämällä luovutushinnasta hankintameno-olettama. Hankintameno-olettama on 40 prosenttia luovutushinnasta, jos omaisuus on omistettu vähintään 10 vuotta, ja 20 prosenttia, jos omistusaika on alle 10 vuotta. Hankintameno-olettaman lisäksi luovutushinnasta ei saa vähentää mitään muuta.
Myyntivoitto voidaan laskea myös vähentämällä luovutushinnasta todellinen hankintameno sekä voiton hankkimisesta aiheutuneet menot.
TASINKO on taasen keino jos omaisuuden jaossa tulee tilanne jossa omaisuuksien arvot ovat epäsuhtaiset eli toinen saa 1 000 000€ arvosta omaisuutta ja toinen/tai kuolleen omaisen rintaperilliset 10 000€
Tällöin omaisuuden eriarvoisuuden tasaamiseksi, joko leski tai eron toinen osapuoli luovuttaa joko omaisuutta tai selkeää rahaa.
Varainsiirtovero on vero, jonka ostaja maksaa osakkeen, muun arvopaperin tai kiinteistön luovutuksesta, mikäli veron laskennallinen määrä on 10 euroa tai tätä enemmän eli ensin tutkaillaan kauppahintaa ja sitten vasta veron määrää, YMMÄRSITKÖ??
AINOA ASIA MISSÄ OLIT OIKEASSA OLI SE, ETTÄ VARAINSIIRTOVERON MAKSAA OSTAJA
Arvopaperipörssissä tapahtuva arvopaperikauppa on vapautettu varainsiirtoverosta.
Alle 40-vuotias ensiasunnon ostaja on niin ikään vapaa varainsiirtoveron suorittamisesta ostamansa asuinhuoneiston osalta. Nousee 2 %:iin vuoden 2013 alusta.
Varainsiirtoveron määrä on arvopapereista ja asunto-osakkeista 1,6 prosentin suuruinen sekä kiinteistöistä 4 % kauppahinnasta edellä mainituin poikkeuksin.
Opiskelisit sinäkin joskus tai opiskele googlettamaan
PS: TUO LOPPULITANIA TEKSTINI LOPUSSA PYKÄLÄMERKKEINEEN OLI SUORAA LAINAUSTA LAKITEKSTEISTÄ eli tällä kohtaa "Seitssemänneksi, voit vaatia lakiosuuttasi jos omaisuutta ei ole ositettu ja tehty jakoa, jos taas ositus ja jako on tehty voit moittia jakoa jonka määraika on pesänjakajan tekemästä jaosta 6kk" ja HEUREKA, siellähän sitä oli lahjan antamisistakin eli muistin aikalailla oikein lahjoituksista tuossa seuraavassa tekstissäni.
Kuule, tuo sinun nimim.?? Viittaako se "Luulen Wain" vaiko "Liikaa Walehtelen". Tuo tuplavee on sitten joskus muinoin käytetty normaalin v-kirjaimen tilalla teksteissä.
Kuulehan Juutas, turhaan meuhkaat, kyllä -LW oli oikeassa kaikessa, minkä kirjoitti.
JK
"Puolisoilla ei lähtökohtaisesti ole oikeutta toistensa omaisuuteen // ja etenkään ei ole minkään valtakunnan oikeutta puolison omaisuuteen joka on joko saatu tai hankittu ENNEN avioliittoa."
Onkos joku tuollaista esittänyt. Mutta se pitää paikkansa, että puolisoilla on lähtökohtaisesti AVIO-OIKEUS kaikkeen toistensa omaisuuteen, myös ennen avioliittoa saatuun ja hankittuun.
JK
"Aviooikeuden voi poistaa ainoastaan avioehdolla, ei millään muulla, ei edes testamentilla tai lahjakirjalla."
Oletpas sinä epeli! On avioliittolaki tullut vähän huolimattomasti luetuksi - tai sitten jäänyt luettu ymmärtämättä. Testaattori/lahjoittaja voi kyllä pätevästi määrätä, että testamentattuun/lahjoitettuun omaisuuteen ei saajan puolisolla ole avio-oikeutta. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1929/19290234#L2P35
JK
"Puoliso ei koskaan peri mitään, eli ei saa perintöä( kuin ainoastaan testamentilla), vaan avioliiton purkauduttua joko avio/avoeron tai kuolemisen kautta jolloin tapahtuu omaisuuden jako eli ositus tai erottelu."
"Tietäjältä" on puolison perintöoikeuskin hukassa! Käypä lukemassa perintökaaren 3 luku, siellä se perintöoikeus on kirjoitettu jopa luvun otsikkoon.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#e-2
JK
"Jos kuollut puoliso on tehnyt testamentin joka, joko koskee koko omaisuutta tai osaa omaisuutta TÄYDELLÄ HALLINTA- JA OMISTUSOIKEUDELLA, niin tällöin leskeksi jäänyt voi siitä omaisuudesta lahjoittaa mitä haluaa // mutta leski ei voi testamentilla saamastaan omaisuudesta tehdä testamenttia"
Ja edelleen pielessä! Jos leski on testamentilla saanut omaisuuteen täyden omistusoikeuden, niin hän voi kyllä vapaasti testamentata sitä kenelle tahtoo.
JK
"perukirja-arvolla juurikin on merkitystä koska perukirja-arvon pohjalta tehdään tuo perintöverotus."
Merkitystä on vain perintöverotusarvolla. Se voi olla sama tai eri kuin perukirja-arvo.
JK
"Tota tota, kun ei ole mitään luovutusvoittoveroa vaan luovutusvoitoista on maksettava 28 prosentin pääomatulovero"
Tässä olet oikeassa, vaikka huomautuksesi kuuluukin saivartelun kategoriaan. Mitään käytännön merkitystähän tuolla erottelulla ei ole.
JK
"voitollisesta myynnistä menee vero silloin, kun kahden vuoden aikaraja ei täyty."
Mainitsematta sinulta jäi, että tuo kahden vuoden aikaraja koskee ainoastaan omassa käytössä ollutta asuntoa.
JK
"Lisäksi et käsitä tasinkoa tai edes hankintamenoa koska sitä ei lasketa perintöverotuksesta tai edes perintöverotusarvosta vaan kyseessä on HANKINTAMENO OLETTAMA."
Täysin käsittämätön virke. Mitähän lienee ollut tarkoitus sanoa?
JK
"Tällöin omaisuuden eriarvoisuuden tasaamiseksi, joko leski tai eron toinen osapuoli luovuttaa joko omaisuutta tai selkeää rahaa."
Lesken tasinkoprivilegikin näyttää olevan sinulle tuntematon.
x x x x x x x x
Opetus: Googlettaminenkin edellyttää jonkinlaisia pohjatietoja alasta, jotta tulos ei olisi mitä sattuu.
Siehä se sälli oot, ossookko etes lukkee lakkii oekkee, sit luettaa sillee et jokkuu assia mikkee ounna ollemas, muutto assia ytimme.
Ellii muuttooko avvioehetto jottai?? Muuttoo.
Enttee muuttooko avviolakloosen 2 lukkuun 36 pykellys mittee?? Muuttoo.
Enttee muuttooko perrinttöökuarre 1 lukkuuloosen ekkoo pykällys mittee taekka toosen lukkuuloosen enessimmäänen pykällys mittee?? muuttoo.
Tarkkoota sitä ett jokkii toinne pykäle kummooki jonkkuu toessee ja siit oo erriikksee miärräys et mittee lakloota pittee tuijottee.
Meehhä siekkii lukkoomaa kko piättöksii ilttois rattooseks.
Olliiko tiä keteju alloottaja rinttoperillöönen vaekko eikköö ollunna??
Minnee tuujota sitä missee ounna jottai muutta sillo ku vastoon, vuan sillee millee ounna assiassa kysekkii ellii hänneen tappauksessaa ee oo leski perinnä mittee, vae ookko sittee mieltä että ounna??
Googletinpa minäkin, ja tässä tulos (http://personal.inet.fi/koti/kkoskela/herrohe.htm):
"Vääristynyt itsetunto näkyi myös sellaisissa kirjallisissa hahmoissa kuin Joel Lehtosen Juutas Käkriäinen ja Sakris Kukkelman, jotka typeryydessään saattoivat olla viattomia tai traagisia, mutta uhmamielisinä jopa vaarallisia."
Juutas Käkriäisen kirjallisista tuotoksista ylläkin näkyy
- vääristynyt itsetunto
- typeryys
- viattomuus (naiivius)
- uhmamielisyys
-traagisuus
- vaarallisuus (väärän tiedon levittäjänä).
Jäip eppee huommios vuastoomatta tohhoo sinnuu pirrilevveeggi assiaa, sehhää ounna sellaanen mikke ee koske kokkoo ommaasuutta ja siihheenki ounna se ettee kko ounna hyväksynnä pirrilevveeggiis koskoo sillo ee suaha jakkoo tehttyy lesken ellees ellii pirrilevveeggis tuassen oo kiättöös avviierollooses.
Ellii tarakottoo jussttissa sittee tilannetta mikkee ollii ketjuloose alottajjalla
Siin tulloo monneelle komppastus kivvee polkkuu vierree ku lesken alakkoo pirrileveggeessee vettoommaa.
nii jua sit se avviookkees ommasuuttee, käyhe vähä lukassee lakloosta ja alloota vaekka siit avvooliit lakloosesta koskka sitki oo ihhaa errii kohot mis sannoota siit..
Täs sulle vähhääse googlettuu: Tasinkoprivilegi eli tasinkoetuoikeus?
Tasinkoprivilegillä tarkoitetaan etuoikeutta olla luovuttamatta tasinkoa toiselle puolisolle tämän ollessa konkurssissa taikka lesken oikeutta olla luovuttamatta tasinkoa kuolleen puolison perillisille. Kun puolison tai kuolleen puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin, toinen puoliso tai tämän perilliset eivät ole velvolliset luovuttamaan omaisuutta tasinkona osituksessa. Osituksessa, joka toimitetaan ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, ei eloonjäänyt puoliso ole velvollinen luovuttamaan omaisuuttaan tasinkona ensiksi kuolleen puolison perillisille.
Tasinkoetuoikeuteen ei leski oikeuskäytännön mukaan kuitenkaan voi pätevästi vedota puolison perintöoikeus –tilanteessa toimitettavassa omaisuuden jaossa eloonjääneen puolison ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken, koska laillista ositusta ei tässä tilanteessa voida korkeimman oikeuden enemmistön mielestä toimittaa. Kysymyksessä oleva jakotoimitus ei ole perinnönjako, joka edellyttää ositusta, vaan erityissäännelty jako puolisonsa perineen lesken elinaikana, ja kyseistä jakoa ei ilman lesken myötävaikutusta voida saada lesken elinaikana aikaan.
Sittee voe sit miettilöörä sitä että mittee se sannoo se ollaaukse peetter, mikkee ee ounna ookkees ja kohttuus, ee voe oll lakloonenkkaa.
Kuunkkaaha monnii lesk käättää pirrileeveggiiää lapsiaasa kohtaa hyvvääksee??
se oo ookkeestta ns veetto ookkees jonkku assia suhtee ja tullunna jolttaa rikkoolta mikkee halluus olla ahanne.
Olliiko siul muutta assiaa??
Eee ihhaako totta, voe sinnuu raak parkkoo ko kollaahtikki äjypolloos.
vae olleet ookkee lukenna poekkonen, no et ounna sitte tajunna et rommaanilooset ja sattuut ounna ihhaa miellikuvvituukse tuottee, mittee joillakkii ounna ja joillakki sit ei ounna.
Essiimerkkiiks tiä joell lehettosee putkinotko rommooni ounna ihhaa miellikuvvitust ellii ne jokko lukkoo rommaaniloit niiku tossiikerttomuksii voevat tulkiha ihhaa rommaanni henkkilööt niiku itte halluvat, tottureks sellassii tulukinttoohi ounna tottuure siementkää.
tunssi muutte hyvvii sen joellii, käv meelläki ; )
Voe tokkiisa minnuu typerhää ja naaiivvii käkäriäästä ku unneehutin tiän kko:o piätöksee tassinkkoloosest vuuel 2004, (ounna hyvvee ettee se ollunna 1860 lukuloosest) KKO:2004:107
Kiinteistön kauppa - Kiinteistön luovutuksen muoto
Avioliitto
Leski, jolla oli avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen, luovutti lahjakirjan mukaan "omistamansa osuuden" puolisonsa kuolinpesästä, joka käsitti vain kiinteistön.
Kun ositusta ei ollut toimitettu eikä tasingon maksutavasta siten ollut päätetty, leski ei vielä lahjoitushetkellä omistanut määräosaakaan kuolinpesään kuuluneesta tilasta. Luovutuksen kohteena oli vain lesken oikeus saada avio-oikeuden nojalla tasinkoa puolisonsa perillisiltä. Lahjakirjaa ei siten tarvinnut tehdä maakaaren 2 luvun 1 §:ssä säädetyssä muodossa. (Ään.)
MK 2 luku 1 §
MK 4 luku 2 § 1 mom
AL 103 § 1 mom
Rivviee välliist voe lukkoo et katottu ettee ees oo ollunna ooketta lahajottoo mittee ja palloottanna assia kärjookkeettee..
Huommoo et tossooki ounna kyssee myössee tassinkkoost.
Voe minnuu ressukkoo, unohhii vielläkkii yhren assia ja tiä lööttyy ihhaa sielttä avviiolakloosest ja ounna toonnen lukloonen.
2 LUKU
Puolisoiden omaisuus
34 §
Se omaisuus, mikä puolisolla on avioliittoon mennessään, kuuluu edelleen hänelle. Niin ikään on hänen omaisuuttaan, mitä hän avioliiton aikana saa.
35 §
Kumpaisellakin puolisolla on avio-oikeus toisen omaisuuteen. Sen nojalla saavat omaisuuden osituksessa eloonjäänyt puoliso ja kuolleen puolison perilliset taikka kumpikin puoliso puolet puolisoiden omaisuuden säästöstä, sen mukaan kuin IV osassa tarkemmin säädetään.
Avio-oikeutta ei kuitenkaan ole omaisuuteen, josta avioehtosopimuksin taikka lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä on niin määrätty, eikä myöskään siihen, mikä on tullut sellaisen omaisuuden sijaan. Jos sitä paitsi on määrätty, että avio-oikeutta ei ole myöskään tällaisen omaisuuden tuottoon, noudatettakoon tätä määräystä. (14.5.2010/427
Juutaksella on, kuten maallikoilla usein, sekaisin käsitteet avio-oikeus ja omistusoikeus. Enpä niitä rupea tähän vuorokaudenaikaan selvittämään.
Mutta, kuten -LW oikein kirjoitti, puolisoilla on lähtökohtaisesti avio-oikeus kaikkeen toistensa omaisuuteen. Niin se on ollut tuossa KKO:n tapauksessakin. Vielä kerran: avio-oikeus, mutta ei omistusoikeutta.
Ai minulk höperrät??
nykköö sie isaskar kettu viätät et minul oo sekassi??
Siullaha ällyypollos ounna mennönnä sekassii.
Meehhä tarkisttoo asja tuolt ylyhhäält.
missee sie nii alloit minnuu oekommaa, miehä tarkistoo ja tuu sihhe takas nöyrränä poekkona LW "luuWalo" alias Isaskar Keturi
Lukasseha ny oekkee tarkkoo mittee se luuwiullu väettee..
Te jos ketkä pistätte asioita vääriin kansiin. En enään ihmettele miten voi oikeus istuimien tuomiot ja päätökset olla mitä sattuu kun sinne koulunpenkiltä tuollaisia isketään.
Pysykää asiassa älkääkä haukkuko toisianne!