Osaako joku selittää mulle mihin nää transpolien lääkärit jotka vaihtuu koko ajan menee sieltä lähdettyään? Mun aikana on nyt ollut 3 eri lääkäriä siellä.
Liittyykö niiden muutkin hommat sitten sukupuoliasioihin? Ja jos Suomessa kerran on noinkin monta sukupuoliasioihin koulutettua lääkäriä niin miksi niitä ei hajauteta ympäri maata pitämään omia transpoliklinikoita ettei ihmisten tarvitsisi matkustaa aina jotain 2-6h tunnin käyntiä varten? Kuinka pitkän erikoistumis koulutuksen ne tarvitsevat voidakseen diagnosoida transsukupuolisia ja kuinka monta tällaisen koulutuksen saanutta suomessa on ja mitä he tekevät?
Liittyykö niiden muutkin hommat sitten sukupuoliasioihin? Ja jos Suomessa kerran on noinkin monta sukupuoliasioihin koulutettua lääkäriä niin miksi niitä ei hajauteta ympäri maata pitämään omia transpoliklinikoita ettei ihmisten tarvitsisi matkustaa aina jotain 2-6h tunnin käyntiä varten? Kuinka pitkän erikoistumis koulutuksen ne tarvitsevat voidakseen diagnosoida transsukupuolisia ja kuinka monta tällaisen koulutuksen saanutta suomessa on ja mitä he tekevät?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kuka on päässyt transpolille tunniksi lääkäriin?
Minä sain olla 3 kertaa noin 10-15 min.
Jopas kertyi useampikin kommenttiaihe pariin viestiin.
Ensin aloitukseen, transpoleista ei voi puhua monikossa, vain Helsingissä on lääkärit vaihtunut aiemmin säännöllisesti, Tampereella tutkimuksia on tehnyt jo pitkään samat psykiatrit. Helsingissä lääkärin virka oli erikoistumispaikka jolloin lääkärin pitikin vaihtua määrävälein. Nyt on jo jonkin aikaa ollut vakituinen yksikön johtava psykiatri, muut tutkimusyksikön lääkärit ovat sairaalalääkäreitä jotka vaihtuvat edelleen määrävälein. Asetuksella on määritelty että tutkimusyksiköitä on kaksi eikä muut saa tehdä transtutkimuksia. Helsingissä takavuosina tutkimusyksikössä erikoistumassa käyneeet psykiatrit ovat siirtyneet muualle virkaan tai yksityisvastaanottoa pitämään. Hassuinta oli että nämä erikoistumaan tulleeet psykiatrit eivät ilmeisesti saaneet mitään erityiskoulutusta ennen työnsä aloittamista. Ehkäpä siksi tutkimushaastattelut keskittyi Helsingissä pääosin virassa oleville hoitajille.
Vastaanottoaikojen pituudet vaihtelee tutkimusvaiheen ja yksikön mukaan. Helsinki käytti ainakin aiemmin tavanomaisia lyhyitä lääkäriaikoja, poikkeuksena psykologitutkimus joka tehtiin yhdellä kerralla 5-6 h vastaanottoajalla. Tampereella on pyritty keskittämään lääkäriaikoja pitkien matkojen vuoksi ja siksi lääkärin vastaanottoaika on pidempi. Toisaalta siellä ilmeisesti psykologin käynti jaetaan nykyisin kolmeen käyntikertaan.
Mä sain olla siellä joka kerta tunnin joskus meni ylikin, paitsi tää vika käynti.
*Toisaalta siellä ilmeisesti psykologin käynti jaetaan nykyisin kolmeen käyntikertaan.
- Auts!!
En ole ihan varma tarkoitettiinko tuossa "Toisaalta siellä ilmeisesti psykologin käynti jaetaan nykyisin kolmeen käyntikertaan." Tamperetta kuten lausejärjestys antaisi ymmärtää vai Helsinkiä, joten pitää kertoa viimeisintä tietoa:
Helsingissä on nykyään oma psykologi aiemman ostopalvelupsykologin sijaan ja psykologin tutkimukset tehdään pienissä paloissa useammalla kerralla eli Helsingissä(kään) ei enää pysty hoitamaan psykologilla käymistä yhdellä pitkällä kerralla kuten aikaisemmin. Parituntisia psykologilla käyntejä on siis Helsingissä kolme tai neljä tarpeen mukaan.
AP: En tiedä muihin kysymyksiisi vastausta mutta sen osaan sanoa että tutkimusten keskittämiselle ei tosiaankaan ole lääketieteellisiä perusteluita. Se on vaan suomen lakiin laitettu näin, niin kuin steriiliysvaatimus ja moni muu konnankoukku. Monissa maissa jokainen psykiatri saa tehdä diagnoosin eikä ongelmia ole ollut.
Perustelu on se, ettei näin hankalan asian kanssa asiantuntemus riitä kaikkialle. Näköjään siis Helsingissä ei edelleenkään asiantuntemus pääse kasvamaan, joten yksiköitä pitäisi olla vain yksi.
Joo. Samoin kuin sukuelinkirurgiaa tekeviä kirurgeja voisi olla kahden sijasta yksi, että riittäisi leikattavaa sen verran, että saavutettaisiin ensin edes kohtuullinen taso ja sen jälkeen voisi leikkaustekniikka jopa kehittyä.
Ennen lain voimaantuloa saatiin vuosikymmenten mittaan huonoja esimerkkejä kuinka tutkimukset olivat hyvinkin kirjavia kun niitä tehtiin eri paikoissa. Siksi asetuksessa keskitettiin tutkimukset määrättyihin moniammatillisiin työryhmiin. Lain voimaantullessa tilastojen perusteella sukupuolenkorjausta tarvitsevia oli Suomessa hyvin vähän ja mm. korjausleikkaukset keskitettiin yhteen paikkaan yhdelle lääkärille koska katsottiin että ne alle kymmenen henkilöä vuodessa joka tarvitsevat leikkaushoitoa voidaan hoitaa sivutoimisesti muun työn ohella. Samoin molemmat tutkimusyksiköt tekivät transtutkimuksia päätyönsä ohella vain osa-aikaisesti. Vielä nytkin Tampereella on käytössä tutkimusten tekeminen sivutyönä. Kun Helsingissä palkattiin tutkimusyksikköön vakituiseen virkaan uusi johtava psykiatri, hän muutti yksikön pelkästään transtutkimuksia hoitavaksi. Näin saatiin tutkimuksiin jonotukset loppumaan ja pystyttiin aloittamaan myös nuorten tutkimukset (Tampereella nuorten tutkimukset on ulkoistettu).
Transtukimuksia tekevältä moniammatilliselta työryhmältä vaaditaan ammattitaitoa oikean diagnoosin ja hoidon tekemiseksi. Joku yksittäinen psykiatri joka ei ole saanut perusteellista erikoistuvaa koulutusta sukupuolen tutkimisesta ja sukupuoliristiriidan selvittämisestä, voi antaa diagnoosin liian helpolla mahdollisesti jopa väärin perustein (takavuosilta on huonoja esimerkkejä mm. Englannista) tai sitten todellinen transsukupuolinen ei saa diagnoosia.
Hieman ihmetyttää miksi vaaditaan että tutkimuksia saisi tehdä kaikki psykiatrit. Kuitenkin Helsingin yksikkö on osoittanut että oikeilla toimenpiteillä ja työn järkevöittämisellä tutkimukset tehostuu ja jonot saadaan purettua. Korjausleikkausten jono saatiin aikanaan purettua jopa nollaan samoin työtä tehostamalla kun sairaalalle annettiin uhkasakko hoitotakuurajan ylittämisistä. Vaikka nykyiset kaksi plastiikkakirurgia tekisivät vain SRS leikkauksia, se ei auta koska mukana on leikkaustiimissä muita lääkäreitä ja henkilökuntaa. Leikkaustiimin kokoaminen kuhunkin leikkaukseen vaatii runsaasti sovittelua.
Se että mulla meni pitempään johtui siitä kun poikettiin monesti aiheesta ja keskustelu meni ylipäänsä siihen miksi tää on tehty vaikeaksi tai jotain muuta. Mä se pitkitin sitä jaarituksilla lol. No joka tapauksessa anna kiitettävän arvosanan Helsingin yksikön toiminnasta. :)
Tai no, kiitettävä minus koska mua kritisoitiin siitä etten meikannut tai tuonut tarpeeksi esille naisellisuuttani. Mä olen sitä mikä olen, en vaan kokenut sitä itselleni tarpeeksi, enkä ryhdy kenenkään mieliksi. Yksi mikä eniten potutti oli ulkopuolisen psykologin lausunto, että olisin shemale...grrrrr....ja se hemmetin jonnin joutava mustetahra testi.
Nämä mustetahratestit (eli laajempi psykologinen tutkimus) on mukana siksi että saadaan karsituksi pois psyykkisesti sairaat. Se että testissä käytetään 1930 luvulla kehitettyjä testejä, on taas psykologian opetusmetodien "ansiota".
Kyllähän se psykologi moitti minuakin miehisistä maneereista mutta puolsi kuitenkin prosessin saattamista valmiiksi. Hyvin olen pystynyt elämään jo vuosia naisten joukossa. Mutta se pisti kiinnittämään huomiota muihin naisiin ja luulenpa että aika moni syntyperäinen nainen ei pääsisi läpi näistä meille tehtävistä testeistä. Kyllä siellä on runsaasti melkoisia "äijiä".
Tuosta pitäisi tehdä jo valitus!