Minun vanhemmat erosivat 2003 ja tehtiin ositus. Isä osti omalla osallaan Nokian osakkeita, kuoli kuukausi sitten ja testamentissa minä perin ne osakkeet.
Nokian osakkeet , hinta on tippunut pariin euroon.
Tarvitsen rahaa nyt, enkä voi jäädä odottamaan kurssin nousua. Jos edes nousee, kun ei ole sitä kristallipalloakaan kultalusikasta puhumattakaan.
voi p####
Nokian osakkeet , hinta on tippunut pariin euroon.
Tarvitsen rahaa nyt, enkä voi jäädä odottamaan kurssin nousua. Jos edes nousee, kun ei ole sitä kristallipalloakaan kultalusikasta puhumattakaan.
voi p####
Vastaukset 8
Vanhimmat
Rahaa saat myymällä ne osakkeet. Tosin et paljon siihen verrattuna, mitä isäsi olisi saanut vuonna 2003, mutta maailmahan on täynnä laiminlyötyjä tilaisuuksia. Ja jälkiviisaita.
On se kovaa, kun isävainaa ei tyydytä kuollessaan lapsen rahantarvetta! Itsekin isänä aion surruuttaa omaisuuteni niin, että ei jää kenellekään mitään huolenaihetta. Eihän sitä voi haudassa levätä rauhassa, kun hyeenoiksi muuttuneet jälkeläiset myyvät seppelenauhatkin kirpparilla.
Pitäis olla se kristallipallo tai muuta noituutta, jott pystyisi ennakoimaan hintoja. Se mikä nousee ylös tulee myös alas. Kuinka kävis kansantalouden ja vaikka asuntokaupan jos me kaiken tietäisimme. hmmmmm
Isäsi ei ilmeisesti ollut kovin läheinen sinulle, kun suurin suru tulee Nokian kurssin putoamisesta.
Semmoista se sijoittaminen on.
Isäsi teki ainakin yhden perustavaa laatua olevan sijoitusvirheen: pisti kaikki munat samaan koriin eikä hajauttanut. Tulos on on nyt sitten tämä.
Kuten itsekin tiedät, sinulla on kaksi vaihtoehtoa:
1. Myydä ne osakkeet ja tyytyä siihen mitä saat.
2. Olla myymättä niitä osakkeita ja toivoa että saat joskus enemmän.
En itse jätä mitään kellekkään, kyllä tätäkin palstaa lukiessa... On leskiä jotka kuvittelevat yksiomistavansa. on jälkikasvua jotka surevat lähinnä rahan/omaisuuden vähyyttä-
Minunkin isäni kuoli taannoin... Itse muistelen sitä kun isä ei perheessä lajitellut sukupuolen mukaan lapsiaan, ja aikuisenakin elämäntilanteista huolimatta, aito tunteminen säilyi... Isältä saattoi kysyä jopa nelikymppinen, mielipidettä asioihin.
Ihan juurikin noin. En edes sitä piironginjalkaa.
Ihmiset ovat muuttuneet, missä on nykyään välittäminen. Raha, raha.
Koloistaan kömpivät rahanahneet ######.
Nykyaikana eläneet eivät ole tosissaan joutuneet tekemään töitä elääkseen.
Jos ei viitsi tehdä töitä niin kyllä yhteiskunta huolehtii asunnon ja ruuan.
Tämä taasen johtaa siihen että ollaan aina käsi ojossa jonnekkin päin.
Minä olen penestä pitäen tottunut tekemään töitä, olen elättänyt 3 lasta ja eukon ja siinä sivussa kasvattanut varallisuutta.
Isäni ja äitini elävät vielä mutta aika jättää heistä varmaan kymmenen vuoden sisällä mutta heidän perintöä (joka on kohtalainen) en ole ottanut laskelmissa huomioon, tullee jotakin jos tulee.
Koko homma pitää aloittaa jo lapsesta saakka, ei rahaa ilmaiseksi.
Aina pitää tehdä jotakin rahan eteen, silloin ei synny näitä ahneita ihmisiä.